Pääministeri Naoto Kanin mukaan tilanne ydinvoimalalla “ei vielä anna aihetta optimismiin”. Tällä hetkellä pahimmat ongelmat ovat:

- Reaktoriyksiköiden yksi, kaksi ja kolme pohjakerrokseen valunut erittäin radioaktiivinen vesi viittaa reaktorin paineastian vakavaan vaurioitumiseen.

- Saksalainen asiantuntija arvioi Fukushiman onnettomuuden päästöt INES-asteikon tasolle seitsemän.

- Haihtuneesta merivedestä jäänyt suola saattaa tukkia jäähdytykseen tarvittavia vesiputkia ja vähentää jäähdytyksen vaikutusta.

Reaktorien 1-3 paineastioiden oletetaan vahingoittuneen

Kolme työntekijää altistui eilen 10 000 kertaa normaalin rajan ylittäneelle säteilylle reaktoriyksikkö kolmen turbiinirakennuksen pohjakerroksessa. Tänään voimakkaasti säteilevää vettä havaittiin myös reaktoriyksiköiden yksi ja kaksi turbiinirakennuksista.

Voimakkaasti säteilevän veden päätyminen pohjakerroksiin viittaa siihen, että reaktoreiden paineastiat ovat vahingoittuneet. Vesi on saattanut vuotaa reaktorin paineastiasta venttiilin kautta. Vedestä havaittiin pitkäikäisiä radioaktiivisia isotoopeja, kuten kobolttia ja cesiumia. Koska kuitenkin suurin osa isotoopeista on jodi-131:tä, päästö on todennäköisemmin reaktorista kuin ydinjätealtaasta.

Japanin ydinturvallisuusviranomainen NISA vahvisti tänään, että vesi on todennäköisesti peräisin reaktorin ytimestä. Päästön syystä ei kuitenkaan ole selvyyttä.

Saksalaisen asiantuntijan mukaan onnettomuuden INES -luokituksen pitäisi olla seitsemän

Japanin viranomaiset ja IAEA ovat luokitelleet Fukushiman onnettomuuden INES-asteikolla viideksi, eli onnettomuudeksi, jolla on “laajempia seurauksia”. Luokituksella on kolme pääkriteeriä: radiologiset vaikutukset onnettomuusalueen ulkopuolella, radiologiset vaikutukset onnettomuusalueen sisällä ja turvallisuustoimien häiriöt. Arvioitaessa vakavien onnettomuuksien luokkaa (luokat 4-7), laitoksen ulkopuoliset radiologiset vaikutukset saavat keskeisemmän merkityksen.

Ydinonnettomuus täyttää INES -asteikon vakavimman luokan ehdot, jos päästöjä kertyy enemmän kuin määrä, joka vastaa pari kertaa 10 000 terabecquerellin edestä jodi-131:tä. Ranskan säteilyturvaviranomaisten (IRSN) varovaisten arvioiden mukaan 22.3. mennessä Fukushima Daiichista oli päässyt yhteensä 90 000 terabecquerelliä jodi-131:tä ja 10 000 terabecquerellisä cesium-137:ää.

Cesium-137:n määrän vastaavuus jodi-131 -päästöön voidaan arvioida kertomalla sen määrä neljälläkymmenellä. Näin ollen päästön suuruus vastaisi yhteensä noin 490 000 terabecquerelliä jodi-131:tä. Jokainen neljästä reaktoriyksiköstä on tuottanut yksin enemmän kuin 100 000 terabequerelliä jodi-131:tä vastaavan määrän.

Näihin arvioihin perustuen saksalainen ydinturvallisuusasiantuntija Helmut Hirsch on arvioinut onnettomuuden vakavuuden saavuttaneen jo INES -asteikolla luokan seitsemän, eli saman kuin Tsernobylin ydinonnettomuudessa. Hirschin raportti: http://www.greenpeace.org/international/en/publications/reports/Fukushima--INES-scale-rating/

Suolan kasautuminen saattaa häiritä jäähdytysjärjestelmän toimintaa

Reaktoreihin ja ydinjätealtaisiin on pumpattu suuri määrä merivettä, josta jää jäljelle suola veden haihtuessa. Laitosoperaattori Tepco pelkää polttoainesauvojen päälle jähmettyneen suolan haittaavan veden kiertoa reaktorin paineastiassa ja näin vähentävän viilentävää vaikutusta. Japanin ja Yhdysvaltain armeijat tuovat ensi viikosta alkaen paikalle makeaa vettä laivoilla. Tepcon mukaan makean veden syöttö reaktoreihin yksi ja kolme olisi kuitenkin päästy jo aloittamaan.