Skip navigation.

Kerro kaverille!

Lähetä kaverillesi linkki tälle sivulle täyttämällä lomake ja painamalla lähetä –nappia.

Voit myös lähettää useammalle ystävällesi yhtaikaa käyttämällä pilkkua sähköpostiosoitteitten välissä: a.name@aserver.com, another.name@anotherserver.com

Vastaanottajan osoite *
Nimesi *
Sähköpostiosoitteesi *
* required
GMO-soijaa

GMO-soijaa

Suurenna kuva

Niiden reilun kymmenen vuoden ajan, jolloin geneettisesti muunneltuja organismeja (GMO) on viljelty kaupallisesti, olemme saaneet todistaa kokonaan uusia ongelmia ympäristön ja maanviljelyn suhteen – myrkkyjä erittäviä kasveja, torjunta-aineiden lisääntynyttä määrää sekä muunneltujen geenien leviämistä villeihin kasveihin.

GMO on kehitetty teollistuneimmille ja kemikaaleista riippuvaisimmille viljelyksille. Päämääränä on ollut ja on yhä kemikaaliyritysten taloudellinen voitto sitomalla viljelijät käyttämään juuri heidän siemenviljaansa ja torjunta-aineitaan.

Kaupallista viljelyä dominoi neljä viljelyskasvia: soija, maissi, puuvilla sekä rapsi. Toistaiseksi näitä kasveja on geneettisesti muunneltu kahdella eri tavalla: joko ne kestävät torjunta-aineita tai sitten ne tuottavat hyönteismyrkkyjä.

Useimmat GMO-kasvit kestävät yrityksen omia torjunta-aineita – tämä koskee ensisijaisesti soijaa ja rapsia. Tästä johtuen maanviljelijät peltonsa kyntämisen sijasta käyttävät suuria määriä torjunta-aineita, jotka käytännössä tappavat kaiken paitsi geenimanipuloidun kasvin. Saman torjunta-aineen toistuva käyttö kehittää nopeasti kasvien vastustuskykyä, ja silloin tarvitaan jo enemmän ja vahvempia kemikaaleja rikkakasvien torjumiseksi.

Toinen ongelma on, että jotkut vastustuskykyisiksi geenimanipuloidut kasvit voivat risteytyä lähisukulaistensa kanssa, joista tulee myös vastustuskykyisiä torjunta-aineille. Toisaalta biologinen monimuotoisuus kärsii siitä, että jotkut torjunta-aineet, esimerkiksi glyfosaatti, tappavat kaikki kasvit paitsi juuri sen, jota on muunneltu. Tämä vaikuttaa esimerkiksi lintuihin, jotka elättävät itsensä rikkaruohojen siemenillä. Kun yhtä lajia koetellaan, vaikutukset leviävät koko ekosysteemiin.

Myrkyt ja leviäminen


Toiseen GMO-ryhmään kuuluviin kasveihin, etenkin maissiin ja puuvillaan, on lisätty Bt-bakteeri. Tämä bakteeri saa kasvit tuottamaan myrkkyä, joka suojaa niitä hyönteisten hyökkäyksiltä. Ongelmaksi on muodostunut se, että hyönteismyrkky tappaa myös kaikki muut hyönteiset, ei ainoastaan kasveille haitallisia hyönteisiä. Toinen ongelma on, että myrkky erittyy juurien kautta maaperään ja voi näin vaikuttaa maan mikro-organismeihin – jotka ovat elinvoimaisen maanviljelyn perusedellytys. Tuhohyönteiset voivat myös kehittää vastustuskyvyn myrkkyä kohtaan, ja silloin pelloille täytyy ruiskuttaa yhä vahvempia valmisteita.

Lisäksi leviämisen riski tuottaa ongelmia. Kun geneettisesti muunneltuja organismeja pääsee luontoon, siitepöly ja siemenet voivat levitä tuulen, lintujen, hyönteisten ja ihmisten mukana. GMO-perimäiset kasvit voivat syrjäyttää luonnollisia lajeja, siirtää geeninsä toisille lajeille tai luoda uusia risteytyksiä, joiden ominaisuudet ovat tuntemattomia.

Greenpeace ja Genewatch UK ovat koonneet rekisterin GMO-kasvien leviämisestä.

GMO ja biologinen monimuotoisuus

Laajamittaisten metsähakkuiden, saasteiden ja ympäristötuhojen takia arviolta vähintään 30 000 lajia kuolee sukupuuttoon vuosittain. Geneettisesti muunnellut viljelyskasvit todennäköisesti vahvistavat tätä suuntausta, sillä GMO-kasvit on suunniteltu sopimaan monokulttuurijärjestelmiin, jotka ovat osoittautuneet tuhoisiksi.

Lue lisää

Varovaisuusperiaate

Vielä ei ole olemassa tarpeeksi tutkimustietoa siitä, mitä seuraa, kun geenimanipuloituja organismeja pääsee leviämään luontoon ja kuinka GMO vaikuttavat niitä syöviin ihmisiin ja eläimiin pitkällä aikavälillä. Greenpeace vaatii Suomelta ja muilta mailta varovaisuusperiaatteen noudattamista. Jo geneettisesti muunneltuihin organismeihin sisältyvien riskien tulisi riittää markkinakiellon asettamiseksi.

Lue lisää