Patentoidaan elämä?

Patentit ovat valtiollisia takuita, jotka antavat keksijälle yksinoikeuden käyttää, myydä tai tuottaa keksintöään rajatun ajanjakson ajan. Patentoimalla eläviä organismeja geenitekniikkateollisuus on onnistunut ottamaan hallintaansa paitsi omat geenimanipuloidut organisminsa, myös osia ravintoketjusta ja maapallon geneettisestä perinnöstä. Patenttien ansiosta teollisuus pääsee kontrolloimaan ja käyttämään hyväkseen organismeja ja geenejä, joita yritykset sitten voivat myydä maanviljelijöille, kasvattajille, tutkijoille ja lääkäreille – tai estää näitä käyttämästä niitä.

Biologista monimuotoisuutta uhkaa tällä hetkellä eniten niin kutsutut ”immateriaaliset omaisuusoikeudet”. Maailman kauppajärjestön WTO:n patenttioikeuksia käsittelevän TRIPS-sopimuksen mukaan on mahdollista patentoida niin eläimiä, kasveja ja siemeniä kuin geenejä ja geenien osia.

Pohjoinen patentoi etelää

97 prosenttia geenipatenteista on teollistuneissa maissa, kun taas 80 prosenttia patentoiduista geeneistä on peräisin kehitysmaista. Köyhät maat maksavat vuosittain 71 miljardia dollaria pohjoisen rikkaille maille saadakseen käyttää geenejä ja siemeniä, joiden alkuperä on usein etelässä.

TRIPS-sopimus on ristiriidassa kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen (CBD) kanssa, joka hyväksyttiin Rio de Janeiron YK-kokouksessa 1992. Yli 170 valtiota on allekirjoittanut sopimuksen, joka kieltää elämän patentoinnin. Sopimuksen tarkoituksena on muun muassa tasoittaa pohjoisen ja etelän epäoikeudenmukaista geneettisten resurssien vaihtoa sekä turvata puitteet maapallon biologiselle monimuotoisuudelle myös jatkossa.

Greenpeace vastustaa elämän patentointia. Patentteja tulisi myöntää ainoastaan henkilökohtaisille keksinnöille eikä niitä saisi käyttää löydettäessä uusia lajeja tai geenejä.

Lue lisää:
Monsanto haluaa patentoida porsaan