Kasvavia GMO-markkinoita hallinnoi suurimmilta osin muutama suuri biotekniikkayritys. Amerikkalaisella Monsantolla (yritys DDT:n, PCB:n ja Agent Orangen takana) on yli 90 prosentin markkinaosuus. Muut suuret toimijat ovat saksalainen BASF, sveitsiläinen Syngenta ja saksalainen Bayer. Yritysten päämääränä on hallinnoida ihmisten ravinnonsaantia ja näin tehdä lisää voittoa patentoitujen siementen ja torjunta-aineiden myynnillä.

Geneettisesti muunneltua ruokaa on ollut markkinoilla jo kymmenen vuotta. Ensimmäisenä geenimanipuloitujen organismien myynnin salli Yhdysvallat, joka tällä hetkellä tuottaa kaksi kolmasosaa maailman geenimuunnelluista viljelyskasveista. Yhdysvaltojen lisäksi suuren mittakaavan GMO-viljelyä harjoittavia maita on neljä: Argentiina, Kanada, Brasilia ja Kiina. Nämä viisi maata vastaavat yhteensä 95 prosentista maailman GMO-viljelyksistä, jotka kattavat 6 prosenttia maailman viljellystä pinta-alasta.

Kaupallisia GMO-kasveja on muunneltu kahdella tavalla. 71 prosenttia on muunneltu yrityksen oman torjunta-aineen kestämiseksi, 18 prosenttia kasveista tuottaa itse hyönteismyrkkyä ja 11 prosentilla on molemmat ominaisuudet.

Tällä hetkellä viljellään kaupallisesti neljää geenimuunneltua viljelyskasvia: soijaa (60 %), maissia (24 %), puuvillaa (11 %) ja rapsia (5 %). Geenimuunnellun vehnän, riisin ja perunan viljely on niin ikään kaupallistumassa. Tavallisimmat GMO-viljelyskasvit etelässä ovat maissi ja soija, joita viljellään ensi kädessä vientiä varten sekä eläinrehuksi rikkaiden maiden lihankulutuksen tyydyttämiseksi. Yli 80 % kaikista GMO-viljelyskasveista viljellään eläinrehuksi, eikä kuluttaja yleensä tiedä, millä hänen syömänsä eläimet on kasvatettu.

Kaikki geenimuunnellut kasvit on patentoitu, ja niitä myyvälle yritykselle on maksettava lisenssi. Kasvipatentti on tehokas vallankäytön väline. Pitkällä aikavälillä vaarannetaan ihmiskunnan ravinnonsaanti, kun yksittäiset suuryritykset voivat hallinnoida maanviljelijöiden siemenviljaa.