Energiatehokas rakentaminen

Sivu - marraskuu 15, 2010
Asunnon ostaminen on suurin yksittäinen ilmastonmuutokseen vaikuttava päätös, jonka suurin osa ihmisistä elämässään tekee.

Ero esimerkiksi paljon energiaa kuluttavan ja energiatehokkaan omakotitalon aiheuttamien hiilidioksidipäästöjen välillä on useita satoja tonneja rakennuksen käyttöaikana. Ero lämmityskuluissa on kymmeniä tuhansia euroja.

Suomen rakennuskantaa on totuttu pitämään tehokkaana, mutta totuus on toinen. Nykyiset normimme sallivat rakentamistavan, joka kuluttaa jopa 2-3 -kertaisesti lämpöenergiaa tehokkaisiin taloihin nähden. Tämä on yksi räikeimmistä esimerkeistä energian tuhlauksesta Suomessa. Samanaikaisesti energiateollisuus yrittää vauhdittaa oman alansa myyntiä luomalla kuvaa siitä, että energiankulutus kasvaa vääjäämättä, ja ettei energiankäytön tehostamiseksi ole Suomessa enää juuri mitään tehtävissä.

Suomen nykyiset rakentamismääräykset ja rakentamisessa tyypillisesti tehtävät ratkaisut ovat vuosikymmeniä jäljessä taloudellisesti kannattavasta matalaenergiarakentamisesta. Myös asuntojen peruskorjaamisessa jätetään käyttämättä valtavat mahdollisuudet energian tarpeen vähentämiseen.

Greenpeacen Energiaa harakoille? -raportissa (2007) linjataan keinot, joilla rakennusten energiankulutus voidaan saada nopeaan laskuun ja puolittaa nykytasosta vuoteen 2050 mennessä. Energiantarpeen aleneminen yhdessä uusiutuvan energian lisäystavoitteiden kanssa mahdollistaa sen, että 2030-luvulta alkaen uudet rakennukset lämpiävät lähes kokonaan uusiutuvalla energialla ja niiden lämmityksen päästöt putoavat lähelle nollaa. Päästövähennys verrattuna ”antaa mennä” -kehitykseen on lähes 15 miljoonaa tonnia, eli yli 15% Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä olisi niin asunnon ostajien, rakennusalan kuin ilmastonkin etu.

Ilmastonmuutoksen tutkijapaneelin IPCC:n arvion mukaan peräti neljäsosa vuonna 2030 tarvittavista ilmastopäästöjen vähennyksistä on saavutettavissa rakennusten energiankulutusta vähentämällä.