Skip navigation.
Greenpeacen Esperanza-aluksen miehistön jäsen pitelee 
jättiläistaskurapua, jonka on pyytänyt EU-maasta kotoisin oleva 
pohjatroolari Playa de Menduina Hatton Bankilla Koillis-Atlantilla. 
Greenpeace vaatii YK:n julistamaa pohjatroolauskieltoa avomerille.

Greenpeacen Esperanza-aluksen miehistön jäsen pitelee jättiläistaskurapua, jonka on pyytänyt EU-maasta kotoisin oleva pohjatroolari Playa de Menduina Hatton Bankilla Koillis-Atlantilla. Greenpeace vaatii YK:n julistamaa pohjatroolauskieltoa avomerille.

Suurenna kuva

Yli 70% kalastuksen kohteena olevista kalakannoista maailman merissä on biologisesti kestämättömässä tilassa.

Teknologinen kehitys, tuhoisat ja valikoimattomat kalastustekniikat, kannattamattomien kalastusmuotojen tukeminen julkisin varoin ja välinpitämättömyys tieteellisiä suosituksia kohtaan ovat kaikki johtaneet siihen, että kalakantamme ovat nyt hälyttävässä tilassa.

Yrityksissään käsitellä kalakantojen heikkoa tilaa mm. valaanpyyntimaat ovat käyttäneet argumenttia, jonka mukaan valaiden määrää pitäisi vähentää koska ne syövät kalaa ja kilpailevat niistä kalastajien kanssa. Ironista argumentissa on se, että valaiden määrä on nykyään huomattavasti pienempi verrattuna teollista valaanpyyntiä edeltävää aikaa.

Ennen laajamittaisen teollisen kalastuksen alkua meremme olivat täynnä sekä valaita että kalaa. Paitsi että tämä argumentti on tehokas syy valaiden tappamisen jatkamiseksi on se myös tieteellisesti perusteeton. Ravintoketjun yläpäässä olevien merieläinten vähentämisellä ei ole todistettu olevan vaikutusta kalakantojen tilaan.

Tieteelliset tutkimukset ovat myös osoittaneet, etteivät merinisäkkäät useinkaan kilpaile samoista lajeista ja samoilla alueilla kuin kalastajat. Liikakalastuksen ongelmia tulee hoitaa laskemalla kalastuskiintiöt tieteellisten suositusten tasolle sekä pienentämällä dramaattisesti maailman ylikapasiteetistä kärsivää kalastuslaivuetta, ei tappamalla jo valmiiksi vähentyneitä ja uhanalaisia lajeja.

Myös hylkeet ovat valitettavan usein kalastajien syytösten kohteena. Totuus on kuitenkin, että hyljekannat kaikkialla maailmassa ovat nykyisin paljon pienempiä kuin ennen teollisen kalastuksen alkua. Tappamalla hylkeitä, jotka jo valmiiksi kärsivät muun muassa ympäristömyrkyistä ja ilmaston lämpenemisestä, ei ratkaista ylikalastuksesta johtuvia ekologisia ongelmia.

Greenpeace kampanjoi meriensuojelualueiden perustamiseksi Itä- ja Pohjanmerille. Näillä alueilla luonnonvaroja poistavat ja tuhoavat toimet ovat kiellettyjä, mikä mahdollistaa ekosysteemien ja niistä riippuvaisten lajien toipumisen. Nämä suojelualueet hyödyttäisivät myös sekä kalastajia pitkällä aikavälillä, ettävähentäisivät konfliktia merinisäkkäiden kanssa.