Merten monimuotoisuuden ja tuottavuuden turvaamiseksi on ympäri maailman perustettava laajamittainen mertensuojelualueiden verkosto.

Mertensuojelualueet ovat alueita, joilla on kiellettyä kaikki luonnonvaroja hyödyntävät toimet, kuten kalastus ja merenpohjan mineraalien hyödyntäminen. Tietoamme meristä ja niiden ekosysteemien toiminnasta ei voi verrata siihen, mitä tiedämme kuivalla maalla sijaitsevien ekosysteemien toiminnasta. Syviä merialueita ei ole tutkittu juuri lainkaan, ja mertensuojelualueet ovat avainasemassa niin luonnon monimuotoisuuden takaamiseksi kuin kalastuselinkeinonkin pelastamiseksi.
Luontoarvoiltaan arvokkaiden alueiden jättäminen ihmisen toiminnan ulkopuolelle on yleisesti hyväksytty tapa suojella luontoa - kuivalla maalla. Esimerkiksi Suomen kansallispuistoista vain neljä ja muista suojelualueista vain kourallinen käsittää merialueita. Yhtäkään näistä alueista ei ole nimenomaisesti suunniteltu kalojen, meriekosysteemien ja niiden monimuotoisuuden suojelemiseksi.
Koko maailmaan, mukaan lukien Itämerelle, on syytä luoda kattava mertensuojelualueiden verkosto. Mertensuojelualueita tulee perustaa rannikkovesistöihin, avomerelle sekä syvänmeren alueille. Pääsääntöisesti kalastusta ei suojelualueilla sallita, mutta koska kaikki rannikoilla tapahtuva kalastus ei ole uhka meriluonnon hyvinvoinnille, voidaan rannikolla sijaitsevilla suojelualueilla paikallisten olosuhteiden ja yhteisöjen salliessa harjoittaa kestävällä pohjalla olevaa vapaa-ajankalastusta ja pienimuotoista elinkeinokalastusta.
Lataa raportti "Roadmap to Recovery" maailmanlaajusesta mertensuojelualueiden verkostosta