Palmuöljytuotannon kuviot

Poltettua sademetsää Riaun provinssissa Indonesiassa.

Uusista palmuöljyplantaaseista kaksi kolmesta raivataan luonnontilaisiin sademetsiin. Yrityksille on houkuttelevaa myydä arvokkaat puut plantaaseja varten kaadetuilta metsäalueilta, jolloin ne saavat paremman tuoton uusilta plantaaseilta. Hakkuut ovat usein laittomia, eikä niihin korruptoituneen hallinnon takia puututa.

Kaakkois-Aasiassa on paljon metsien hakkuiden jälkeensä jättämiä joutomaita. Niiden käyttö ei ole ollut tähän mennessä taloudellisesti houkuttelevaa. Joutomaiden käyttö ei kuitenkaan ole ongelmatonta ympäristön ja ihmisten kannalta, sillä maa-alueet ovat usein asuttuja ja niillä viljellään maata tai kasvatetaan karjaa. Maanomistuskysymykset ovat epäselviä, ja usein tuhotuista sademetsistä pois ajetut ihmiset ovat joutuneet siirtymään elämään näille alueille.  

Myös joutomaiden maankäyttö vaikuttaa sademetsiin. Vaikka yksittäiset palmuöljyplantaasit perustettaisiinkin muualle kuin sademetsään, on niillä alueilla aiemmin harjoitetun viljelyn tai muun maankäytön siirryttävä jonnekin. Useimmiten uutta käyttömaata raivataan sademetsistä.

Palmuöljyn käyttö uhkaa räjähtää käsiin

Palmuöljyn kulutusta ei voi kasvattaa kestävällä tavalla. Nesteen maailmanlaajuiset palmuöljydieselin tuotantosuunnitelmat uhkaavat sekä ilmastoa että luonnon monimuotoisuutta. Edes nykyistä kulutusta varten ei ole mahdollista tuottaa kestävästi riittävää määrää palmuöljyä. Palmuöljydieselin laajamittainen käyttö moninkertaistaisi palmuöljyn kysynnän, mikä pahentaisi maailman sademetsien tilaa entisestään. Maailman palmuöljyn koko tuotanto on noin prosentti maailman öljynkulutuksesta. Palmuöljyllä ei siis pystytä korvaamaan fossiilisten polttoaineiden nykyistä tai tulevaa kysyntää.

Kysynnän kasvu johtaa välttämättä uusien plantaasien perustamiseen. Uudet plantaasit raivataan käytännössä aina sademetsiin, tai vaihtoehtoisesti ne valtaavat alaa muulta paikalliselta maankäytöltä.

Palmuöljyn kysynnän kasvu johtaa myös ruokaöljyn hinnan nousuun, joka puolestaan nostaa ruoan hintaa. Ruoan hinnan nousun vakavimmat seuraukset kohdistuvat maailman köyhimpiin alueisiin.

Sertifioitua tuhoa

Sertifiointi ei riitä ratkaisemaan palmuöljyn ongelmia sen kulutuksen kasvaessa voimakkaasti. Halvalle ja helposti saatavalle sertifioimattomalle palmuöljylle löytyy aina ottajia.

Sertifioinnin avulla ei pystytä vaikuttamaan muun maankäytön aiheuttamaan sademetsätuhoon, johon palmuöljyn viljely johtaa. Sertifiointi ei myöskään puutu turvemailla tapahtuvaan viljelyyn, eikä siihen sisälly minkäänlaisia vaatimuksia tuotetun palmuöljyn koko elinkaaren kasvihuonekaasutaseesta. Sertifiointi ei ota huomioon plantaasimaan raivaamisesta aiheutuvia päästöjä.

RSPO:n eli "kestävän palmuöljyn pyöreä pöytä" on palmuöljyn tuottajien, jalostajien, välittäjien ja jälleenmyyjien perustama organisaatio, joka tähtää palmuöljytuotannon kestävyyteen. RSPO:iin kuuluminen ei kuitenkaan edellytä mitään toimia tai parannuksia, eikä organisaatio ole pystynyt luomaan sitovia sääntöjä, jotka velvoittaisivat sen jäseniä luopumaan tuhoisista tuotantotavoista.