Skip navigation.

Vanhojen metsien suojelu Suomessa

Useiden satojen vuosien ikäiset aikaisempien puustosukupolvien männyt sekä keloina että elävinä pystyaihkeina ovat vanhojen metsien tyypillisimpiä tunnusmerkkejä. Kuvassa Sodankylän Peuranpistämän aluetta syksyllä 2004, Vintilänkairan länsipuolella. Alueella on laaja Metsähallituksen avohakkuusuunnitelma. Alue on tärkeä laidunmetsä Suomen suurimman paliskunnan, Kemin-Sompion poroelinkeinolle.

Useiden satojen vuosien ikäiset aikaisempien puustosukupolvien männyt sekä keloina että elävinä pystyaihkeina ovat vanhojen metsien tyypillisimpiä tunnusmerkkejä. Kuvassa Sodankylän Peuranpistämän aluetta syksyllä 2004, Vintilänkairan länsipuolella. Alueella on laaja Metsähallituksen avohakkuusuunnitelma. Alue on tärkeä laidunmetsä Suomen suurimman paliskunnan, Kemin-Sompion poroelinkeinolle.

Suurenna kuva

Vanhaa metsää on vain niukasti jäljellä. Vanhat luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset metsät ovat luonnon monimuotoisuudelle hyvin tärkeitä. Ne ovat kaikkialla maailmassa myös kulttuurisesti ja taloudellisesti merkittäviä ympäristöjä. Suomessa vanhojen metsien suojelu on arvokasta poronhoidolle, retkeilylle ja matkailulle. Vanhaksi luonnontilaiseksi tai sen kaltaiseksi luokiteltavaa metsää Suomessa on jäljellä enää alle 5 % prosenttia metsämaasta, ja näistä alle puolet on suojeltu.

Valtio omistaa, valtio tuhoaa. Suurin osa Suomen vanhoista metsistä on valtion omistuksessa ja liikelaitos Metsähallituksen hallinnassa. Metsähallitus hakkaa suojelullisesti arvokkaita metsiä tietoisesti ja tahallaan, vaikka Laki Metsähallituksesta määrittelee laitoksen tehtäväksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen.

Sukupuuttoaalto uhkaa. Vanhat metsät ovat uhanalaisten lajien kotimetsiä. Itä- ja Pohjois-Suomen vanhat metsät tärkeitä tukialueita koko maan uhanalaiselle ja uhanalaistuvalle metsälajistolle. Lajiston ydinalueiden pirstominen jouduttaa sukupuuttokehitystä.

Ympäristöjärjestöt Suomessa laativat vuonna 1998 kartat valtion omistamista vanhoista metsistä Itä- ja Pohjois-Suomessa. Metsähallitusta vaadittiin lopettamaan kartalle merkittyjen alueiden hakkuut ja metsäteollisuutta lopettamaan puun ostot alueilta.

Vanhojen metsien suojelun ns. dialogiprosessi. Metsähallitus kävi 2003-2005 ympäristöjärjestöjen kanssa dialogiprosessiksi nimettyjä neuvotteluja pohjoisen vanhojen metsien suojelusta. Prosessissa pyrittiin löytämään yhteinen näkemys siitä, mitä osia Greenpeacen ja Suomen luonnonsuojeluliiton kartoittamista alueista suojeltaisiin. Neuvottelujen ollessa vielä kesken, Metsähallitus lopetti prosessin yllättäen kesällä 2005 yksipuolisella päätöksellään. Suurimmat ja yhtenäisimmät aluet jäivät suojelun ulkopuolelle. Nämä alueet on kuvattu toukokuussa 2006 ilmestyneessä raportissa http://www.forestinfo.fi/metsalappi

Metsäteollisuus vastuussa. Metsäjätit Stora Enso ja UPM käyttävät yli puolet Metsähallituksen vuosittain hakkaamasta puusta. Metsäyhtiöt kiertävät vastuunsa: kysyttäessä ne vetoavat Metsähallituksen kykyyn hoitaa suojeluasiat. Kuitenkin esimerkiksi Kainuussa jopa Metsähallituksen omissa alue-ekologisissa suunnitelmissa myönnetään, että suunnittelualueiden vanhat metsät vähenevät entisestään ja lajien elinmahdollisuudet heikkenevät hakkuiden seurauksena.

Lue lisää:

Tilaa uutiskirjeemme!