
1. Miksi Greenpeace vastustaa palmuöljystä valmistettua biopolttoainetta?
Neste Oilin NExBTL-diesel valmistetaan 80-prosenttisesti palmuöljystä. Palmuöljyn tuotanto on yksi keskeisimpiä syitä Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoutumiseen. Palmuöljyn tuotanto uhkaa myös Afrikan metsiä. Metsien tuhoaminen uhkaa tuhansia ainutlaatuisia kasvi- ja eläinlajeja, mm. maailman viimeisiä orankeja. Hakkuissa vapautuvat suuret hiilidioksidimäärät pahentavat ilmastonmuutosta. Palmuöljyn viljely aiheuttaa myös sosiaalisia ongelmia ja ihmisoikeusloukkauksia.
2. Vastustaako Greenpeace kaikkia biopolttoaineita?
Ei vastusta. Biopolttoaineiden tuotannossa tulee kuitenkin ottaa huomioon seuraavat seikat:
- Biopolttoaineiden
käyttöä tulee lisätä ainoastaan siinä määrin, kuin se on mahdollista
tehdä kotimaisia ja kestäviä polttoaineita, kuten biokaasua, käyttäen.
- Merkittävin
tapa vähentää liikenteen päästöjä on energiankulutuksen
vähentäminen. Autojen polttoaineenkulutukselle tulee asettaa tiukat
standardit ja satsata voimakkaasti autoilun vähentämiseen esim.
tietulleilla.
- Niin kauan kuin suomalaiset kuluttavat
yli 1000 litraa öljyä vuodessa, ei biopolttoaineita pystytä tuottamaan
niin paljon että niillä olisi suurta merkitystä. Siksi
energiankulutuksen vähentäminen on ensisijainen toimi.
- Palmuöljyn tukeminen tarkoittaa sitä, että kestävämmille biopolttoaineille ei anneta edes mahdollisuutta.
3. Johtaako palmuöljyn käytön lisääntyminen välttämättä entistä laajempiin sademetsähakkuisiin?
Kyllä. Palmuöljyn käyttö elintarvikkeiden, rehun ja kosmetiikan valmistuksessa on jo johtanut laajojen sademetsäalueiden hakkuisiin. Palmupuut alkavat tuottaa öljyä vasta viisi vuotta istuttamisen jälkeen. Siksi tuottajille on edullisinta rahoittaa liiketoimintansa ensimmäisinä tuottamattomina vuosina myymällä sademetsästä hakattua puuta.
Sademetsää tuhotaan suurissa tuotantomaissa Indonesiassa ja Malesiassa myös heikon viranomaisvalvonnan ja korruption myötävaikutuksella. Palmuöljyn käytön ulottaminen uusille alueille kuten ajoneuvojen polttoaineeksi nostaa entisestään uhanalaisiin sademetsiin kohdistuvaa painetta. Viljelypinta-ala ei yksinkertaisesti riitä siihen, että palmuöljyä tuotettaisiin kestävällä tavalla myös liikennesektorin tarpeisiin.
4. Eivätkö sademetsien hakkuista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt tasapainotu sillä, että viljeltävät palmut sitovat hiilidioksidia?
Eivät. Palmuöljydieselin käyttö tavallisen dieselin sijaan laskee hiilidioksidipäästöjä vain silloin, kun öljy on peräisin aukealla maalla viljellyistä palmuista - ja tätä ei tapahdu usein. Viljelymaaston muokkaaminen johtaa aina suorasti tai epäsuorasti korkeampiin päästöihin. Ääritapauksissa, joissa palmuplantaaseille raivataan tilaa runsaasti hiilidioksidia sitoneista trooppisista sademetsistä, palmudieselin päästöt nousevat 3 - 10 kertaa fossiilista dieseliä korkeammaksi.
5. Neste Oilin teettämien tutkimusten mukaan palmuöljy on ilmastolle parempi kuin fossiilinen diesel.
- Mm. OECD ja UNEP ovat varoittaneet raporteissaan, että palmuöljyn viljely uhkaa sademetsiä ja ilmastoa.
- Neste Oilin
tutkimuksessa ei huomioida suosademetsien raivauksesta syntyviä
päästöjä, plantaaseilta alkunsa saavia metsäpaloja eikä sitä, että
palmuöljyn kysynnän kasvu johtaa plantaasien lisäämiseen ja sademetsien
raivaamiseen. Greenpeace teetti samalla Neste Oilin käyttämällä
tutkimusinstituutilla tutkimuksen, jossa nämä tekijät huomioidaan.
Tutkimus osoittaa, että palmuöljydiesel on ilmastolle vielä
huomattavasti haitallisempi kuin fossiilinen diesel.
6. Kuinka suurena uhkana palmuöljydieseliä voidaan oikeastaan pitää?
Diesel-autojen osuus yksityisautoilussa kasvaa jatkuvasti. Raskas liikenne käyttää lähes yksinomaan dieseliä. Jos biodiesel nähdään ratkaisuksi ilmastomuutokseen ja palmuöljydiesel lyö läpi valmistajien toivomalla tavalla, johtaa se väistämättä valtaviin paineisiin hankkia viljelymaata.
Jos pelkästään EU:n alueella kaikki fossiilinen diesel korvattaisiin palmuöljydieselillä, palmuöljyn kulutus EU:n alueella nousisi kuusinkertaiseksi ja vaatisi reilut kaksi kolmasosaa maailman palmuöljytuotannosta.
Nämä laskelmat eivät huomioi dieselpolttoaineeksi tarkoitetun palmuöljyn mahdollista tulevaa kysyntää Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Tämä kertoo jotain palmuöljydieselin vaikutuksista ympäristöön.
7. Entäpä jos palmuöljy on kestävästi tuotettua?
Palmuöljyä ei ole mahdollista tuottaa sellaisia määriä mitä polttoainekäyttö edellyttää. Palmuöljyn kysynnän kasvu - joka tulee tapahtumaan jos palmuöljydiesel vakiinnuttaa paikkansa markkinoilla - johtaa siihen, että yhä uusia maa-alueita muutetaan plantaaseiksi.
Jo nykyään merkittävä osa metsien hakkuista Kaakkois-Aasiassa johtuu öljypalmuplantaasien raivauksesta. Koska palmuöljytuotantoon soveltuvaa maata on vain rajallinen määrä, myös sademetsien ulkopuolella tapahtuva tuotanto johtaa epäsuorasti uusiin sademetsien hakkuisiin.
Palmuöljyn kysynnän kasvu lisää tuotantoa jo olemassa olevilla viljelysmailla. Sen seurauksena muut elinkeinot syrjäytyvät. Sekä maanviljelijät että jotkut palmuöljyn tuottajat raivaavat sitten uutta viljelyalaa sademetsistä.
8. Mitä mieltä olette palmuöljyn sertifioinnista?
RSPO (Round Table on Sustainable Palmoil) on yritys kehittää sertifiointijärjestelmä kaikkein haitallisimman palmuöljytuotannon hillitsemiseksi. Kyseessä on kuitenkin vapaaehtoisuuteen perustuva järjestelmä, joka ei kata koko tuotantoa. RSPO ei anna mitään takeita välillisten vaikutusten hillitsemisestä: palmuöljyn viljelyn lisääntyessä sekä muut maanviljelijät että osa palmuöljyn tuottajista siirtyvät sademetsiin.
Käytännössä RSPO on osoittautunut
katteettomaksi viherpesuksi. Se on palmuöljyn käyttäjien ja tuottajien yritys huijata kuluttajia. RSPO:n kriteerit ovat löysät, eivätkä velvoita esimerkiksi lopettamaan sademetsien hakkuita, turvemaiden ojituksia eikä terveydelle vaarallisten kemikaalien käyttöä.
OECD:n raportissa biopolttoaineiden sertifiointijärjestelmän tehokkuus kyseenalaistetaan yhtäältä siksi, että sen hallinnoiminen on hyvin vaikeaa, sekä toisaalta siksi, että biopolttoaineplantaasien syrjäyttäessä muuta viljelyä sertifiointi ei ole perusteltua.
9. Entä jos tulevaisuuden energiaratkaisuissa kestävästi tuotettua palmuöljyä käytetään pieninä määrinä muihin biopolttoaineisiin sekoitettuna?
Valitettavasti jo nykyään on kyse huomattavista määristä palmuöljyä. Polttoainetta valmistava Neste Oil tähtää maailman johtavaksi palmuöljydieselin tuottajaksi. Kestävästi palmuöljyä voidaan tuottaa niin pieniä määriä, ettei se ole öljy-yhtiöiden kannalta taloudellisesti kiinnostavaa.
10. Jollei palmuöljy ole hyvä polttoainevaihtoehto, mitä tulisi sen sijaan käyttää?
Suomalaisen autoilijan kannattaa ajaa Neste Oilin asemien ohi ja
tankata tavallista dieseliä muualla. Vaikka fossiilisen polttoaineen käyttö ei ole suositeltavaa, se ei kuitenkaan ole yhtä haitallista kuin Green
Diesel- nimellä markkinoitava Nesteen palmuöljydiesel.
Valitettavasti mitään kestävää tapaa pitää yllä nykymuotoista liikennettä vaihtamalla yksinkertaisesti polttoainetta ei ole olemassa - maapallon resurssit eivät riitä siihen riippumatta siitä, mitä polttoainetta käytetään. Sen sijaan tarvitaan kehittyneempi liikennejärjestelmä, polttoainetta säästäviä entistä energiatehokkaampia autoja sekä vähemmän liikennettä. Vasta silloin saattaisi erilaisten kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden muodostamalla yhdistelmällä olla merkittävä rooli. Palmuöljy ei kuitenkaan koskaan voi olla osa ratkaisua.
11. Suurin osa palmuöljystähän käytetään elintarvikkeissa. Miksette keskity elintarvikefirmoihin?
- Greenpeacen
kampanja kohdistuu myös palmuöljyä käyttäviin elintarvikejätteihin,
kuten Unileveriin ja Nestleen. Marraskuussa 2007 julkaisimme raportin näiden firmojen hankintapolitiikasta Indonesiassa ja huhtikuussa 2008 julkaisimme aiheesta seurantaraportin. Olemme myös protestoineet palmuöljykuljetuksia vastaan eri puolilla maailmaa.
- Neste Oilin hanke on kuitenkin erityisen merkittävä, sillä kyseessä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun palmuöljystä tuotetaan suuressa mittakaavassa biodieseliä.
Neste Oil on julistanut tähtäävänsä maailman suurimmaksi tuottajaksi. Jos
palmuöljystä tehty biodiesel hyväksytään biopolttoaineeksi, Euroopan,
Kiinan ja Intian kysyntä voi räjähtää käsiin.
- Neste Oil aikoo maailman suurimmaksi palmuöljyn käyttäjäksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Yhtiön palmuöljyn käyttöä varten tarvitaan ainakin puoli miljoonaa hehtaaria plantaaseja, eli vastaava määrä sademetsää tuhotaan Neste Oilin takia.
- Neste Oilin suunnittelemaa tuotantoa varten tarvittaisiin noin 4% maailman koko palmuöljyn tuotannosta.