Ongelmat: Palmuöljy biopolttoaineena

 

Sademetsää tankissa?

Suomalainen valtionyhtiö Neste Oil on syvällä palmuöljyongelman ytimessä, sillä sen kehittämän NExBTL –dieselin pääraaka-aine on palmuöljy. Neste Oil aikoo maailman suurimmaksi biopolttoaineen tuottajaksi vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämä tarkoittaa, että Neste Oilista on tulossa maailman suurin yksittäinen palmuöljyn kuluttaja, kun katsotaan tämänhetkisiä palmuöljyn tuotanto- ja käyttölukuja. 

Kasvattamalla voimakkaasti palmuöljyn kysyntää Neste Oil aiheuttaa toisin sanoen laajamittaisen sademetsien tuhon Kaakkois-Aasiassa.  

Jos palmuöljystä tehdyt polttoaineet sisällytetään alueellisiin ja kansallisiin biopolttoainekiintiöihin ja niille myönnetään biopolttoaineiden verohelpotuksia ja tukia biopolttoaineena, räjähtää Euroopan, Kiinan ja Intian palmuöljyn kysyntä räjähtää käsiin.

Palmuöljy ei ole ratkaisu liikenteen päästöihin

Neste Oil väittää, että palmuöljypohjainen diesel on ilmastolle parempi kuin fossiilinen diesel. Neste Oilin tutkimuksessa ei kuitenkaan huomioida suosademetsien raivauksesta syntyviä päästöjä, plantaaseilta alkunsa saavia metsäpaloja eikä sitä, että palmuöljyn kysynnän kasvu johtaa plantaasien lisäämiseen ja sademetsien raivaamiseen. Greenpeace teetti Nesteen käyttämällä IFEU-ympäristötutkimusinstituutilla tutkimuksen, jossa nämä tekijät huomioidaan.

Tutkimus osoittaa, että palmuöljydiesel on ilmastolle vielä huomattavasti haitallisempi kuin fossiilinen diesel.  Tästä huolimatta Neste Oil markkinoi NExBTL- ja Green Diesel- nimistä palmuöljydieseliään ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona tavanomaiselle dieselille.

Autoteollisuus puolestaan yrittää luistaa sitoumuksistaan vähentää polttoaineen kulutusta sademetsäpolttoaineiden käyttöön vedoten.

Kestävä palmuöljyntuotanto?

Neste Oil ja muut palmuöljyä käyttävät yritykset myöntävät nykyisen palmuöljyn tuotannon ongelmat, mutta vetoavat palmuöljyn vapaaehtoiseen sertifiointijärjestelmään (RSPO).  RSPO eli "kestävän palmuöljyn pyöreä pöytä" on palmuöljyn tuottajien, jalostajien, välittäjien ja jälleenmyyjien perustama organisaatio, joka tähtää palmuöljytuotannon kestävyyteen. RSPO:n jäsenyys ei kuitenkaan edellytä mitään toimia tai parannuksia, eikä organisaatio ole pystynyt luomaan sitovia sääntöjä, jotka velvoittaisivat sen jäseniä luopumaan tuhoisista tuotantotavoista.

Useat yritykset ovat ilmoittaneet pyrkivänsä ostamaan ainoastaan sertifioitua palmuöljyä vuoteen 2015 mennessä. Tämä on kuitenkin liian pitkä siirtymäaika ja sertifioinnin vaatimukset ovat löysiä. Ne eivät esimerkiksi velvoita lopettamaan sademetsien tuhoamista tai kiellä terveydelle ja pohjavesille haitallisten myrkkyjen käyttöä.  

Kaikkein raskauttavin puute RSPO:ssa on se, etteivät kasvihuonekaasutase tai palmuöljyn polttoainekäytön epäsuorat vaikutukset maankäyttöön sisälly kriteereihin. Toisin sanoen polttoainekäytön kasvihuonekaasupäästöjä on mahdotonta mitata järjestelmän avulla.

Sertifiointi ei siis pelasta sademetsiä. Perusongelma on palmuöljyn kysynnän kestämätön kasvu, jos sitä aletaan käyttää laajamittaisesti liikennepolttoaineena. Palmuöljyn kasvava kysyntä elintarvikkeisiin ja liikennepolttoaineiksi kasvattaa painetta raivata uutta sademetsää plantaaseiksi niille ostajille, jotka eivät palmuöljyn alkuperästä välitä. Halvalle ja helposti saatavalle sertifioimattomalle palmuöljylle löytyy aina ottajia.

Sertifiointi antaa länsimaisille yrityksille ja kuluttajille hyvän omantunnon, mutta kiihdyttää sademetsien tuhoamista.

Lue lisää Neste Oilista