Ydinonnettomuudet

Sopii kysyä, mikä on tarpeeksi pieni riski pahimmillaan koko Euroopan radioaktiivisesta saastumisesta.

Todennäköisyyslaskelmissa on mahdotonta ottaa huomioon eri tekijöiden, kuten suunnitteluvirheiden, rakennusaikaisten laiminlyöntien, tarkastuksissa huomaamatta jääneiden vikojen, luonnonilmiöiden, käyttöhenkilökunnan virheiden ja mahdollisesti jopa sabotaasin tai terrorismin, yhteisvaikutus.

Suomen Olkiluoto 3 -hankkeessa kireä hinta ja aikataulu ovat saaneet laitostoimittajan toistuvasti tinkimään turvallisuudesta, mikä nostaa onnettomuuden riskiä. Näin todennäköisesti tapahtuisi myös uusissa hankkeissa.

Muutamia viimeaikaisia esimerkkejä vaarallisista tilanteista teollisuusmaissa:

Fukushiman ydinonnettomuus Japanissa

•    Krümmelin ydinvoimalassa Saksassa muuntaja syttyi palamaan heinäkuussa 2007. Tulipalo ”johti ongelmiin reaktorissa”, mutta yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Reaktorin omistajaa Vattenfallia kritisoitiin ongelmien ja tilanteen salailusta.

•    Kashiwazakissa Japanissa maanjäristys vaurioitti maailman suurinta ydinreaktoria heinäkuussa 2007.

•    Forsmarkissa Ruotsissa sattui heinäkuussa 2006 yksi viime vuosien pahimmista läheltä piti -tilanteista. Häiriöön johtanut suunnitteluvirhe oli piillyt reaktorissa 20 vuotta, ja se paljastui kun reaktorin yhteys sähköverkkoon katkesi eivätkä hätägeneraattorit käynnistyneet. Voimalan henkilökunnalla ei 20 minuuttiin ollut tietoa, mitä reaktorissa tapahtui. Hätägeneraattorit saatiin hyvällä tuurilla lopulta käynnistymään. Jos ne eivät olisi käynnistyneet, olisi vakava ydinonnettomuus ollut Saksan säteilyturvakeskuksen mukaan ollut 18 min päässä.

•    Iso-Britannian Sellafieldin ydinlaitoksessa havaittiin vuonna 2005 kuukausia jatkunut vuoto. 80 000 tonnia happoa, joka sisälsi mm. 160 kiloa plutoniumia, vuosi rikkoutuneesta putkesta laitoksen sisälle.

•    Syyskuussa 2005 ranskalaisen Nogent 1 -ydinreaktorin käynnistyksessä rakenteiden pettäminen ja inhimilliset virheet johtivat siihen, että kuuma vesi ja höyry valtasivat kaikki neljä reaktorin valvomoa, joista käsin reaktoria ohjataan. Jos reaktorin automaattinen sammutus ei olisi toiminut, olisi tilannetta ollut erittäin vaikea hallita. Reaktorin omistaja EdF ja Ranskan viranomaiset ehtivät aktivoida ydinonnettomuuden varalle tehdyt hätäsuunnitelmat ennen kuin tilanne saatiin hallintaan.

•    Toukokuussa 2005 Ranskan Cattenom 2 -reaktorissa vialliset sähköasennukset aiheuttivat tulipalon kaapelikanavassa, jolloin toinen reaktorin turvajärjestelmistä jouduttiin kytkemään pois päältä. Viranomaiset aloittivat hätätilajärjestelyt. Tilanteen yksityiskohtia ei ole vieläkään kerrottu julkisuuteen.

•    Elokuussa 2004 Tokaimurassa Japanissa tapahtui höyryräjähdys, jossa viisi työntekijää kuoli ja kymmeniä loukkaantui. Vuotta myöhemmin paljastui, että tärkeää turvallisuusdataa ja tarkastuksia oli manipuloitu yli kymmenessä reaktorissa kalliiden korjaustöiden ja pitkien huoltotaukojen välttämiseksi.

•    Helmikuussa 2002 Yhdysvaltain Davis-Besse -ydinreaktorissa havaittiin erittäin uhkaava tilanne - reaktorin paineastia oli syöpynyt lähes puhki. Paineastian päälle oli vuotanut boorivettä rikkoutuneesta säätösauvan ohjausmekanismista. Ohuimmillaan paineastian kuori oli syöpynyt alle sentin paksuiseksi. Davis-Besse on painevesireaktori, jonka sisällä on yli 150 ilmakehän paine. Jos korroosio olisi edennyt vielä pidemmälle, seurauksena olisi ollut pahimmillaan suuren mittaluokan ydinvoimalaonnettomuus. Greenpeace oli varoittanut jo kymmenen vuoden ajan korroosion riskistä Yhdysvaltain vanhenevissa voimaloissa. Davis-Besse suljettiin läheltä piti -tilanteen seurauksena kahdeksi vuodeksi.

•    Tammikuussa 2002 viallisten tiivistimien asentaminen ranskalaiseen Flamanville 2 -reaktoriin johti useiden valvontapöytien ja järjestelmien menettämiseen reaktorin ollessa käynnissä. Kaksi turvajärjestelmien pumppua tuhoutui reaktoria suljettaessa.