Jää sulaa

Kaksi viikkoa sitten julkaistu hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n raportti osoittaa pelottavasti, että ilmastokatastrofin torjumisen aikaikkuna on sulkeutumassa. Arktisen jään ennätysnopea sulaminen on hälytysmerkki, josta järjissään oleva maailma vetäisi johtopäätöksen: meidän on opeteltava tulemaan toimeen ilman ilmastonmuutosta kiihdyttäviä fossiilisia polttoaineita.

Monelle tärkeämpi kysymys on kuitenkin, kuka saa suurimman hyödyn sulavan jään alta paljastuvista luonnonvaroista. Gazpromin, Shellin ja Statoilin kaavailema öljynporaus arktisella merialueella osoittaa täydellistä piittaamattomuutta koko maailmaa uhkaavaa ilmastokatastrofia kohtaan. Tämä on todellinen rikos maailmassa, jossa tiedämme ilmastonmuutoksesta sen mitä tiedämme.

Fossiilisesta energiasta on päästävä kiireesti eroon, jotta ilmastonmuutoksen pahimmat uhkakuvat eivät toteutuisi. Olemme jo käyttäneet suuren osan niistä kivihiilen, öljyn, turpeen ja maakaasun varannoista, joiden päästöt ilmastojärjestelmä kykenee jotenkuten vastaanottamaan. Fossiilisen energian varantoja tunnetaan jo nyt vähintään kolminkertainen määrä siihen nähden, minkä verran päästöjä voidaan ns. hiilibudjetin puitteissa tuottaa. Arktisille merialueille ryntäävät öljy-yhtiöt etsivät siis lisää raaka-aineita ilmastokatastrofiin, vaikka niitä on jo moninkertaisesti yli tarpeen.

Fossiilista energiaa on jo yli tarpeen -graafi

Kuva: Kuvateksti: Ihmiskunnan kaikkiaan käytettävissä oleva hiilibudjetti IPCC:n viidennen arviointiraportin mukaan on noin 1000 gigatonnia (Gt) hiiltä tai 3670 Gt hiilidioksidia skenaariossa, jossa globaali keskilämpötila ei 66 prosentin todennäköisyydellä nouse yli 2 asteen vuoteen 2100 mennessä. Parhaan arvion mukaan tästä budjetista on käytetty noin 531 Gt hiiltä eli 1949 Gt hiilidioksidia (kuvassa mustalla). IPCC:n mukaan budjetin puitteissa voidaan käyttää fossiilisen energian varoja vielä noin 270 Gt hiiltä vastaava määrä (990 Gt hiilidioksidia; kuvan harmaat alueet yhteensä). Bill McKibben on puolestaan esittänyt vielä tiukempaa hiilibudjettia, joka tähtäisi alhaisempaan kasvihuonekaasupitoisuuksien vakiintumistasoon: tämä budjetti vastaa 565 Gt hiilidioksidia (kuvan tummempi harmaa alue). Energiayhtiöiden hallussa on jo nyt fossiilisen energian varantoja noin 2795 Gt hiilidioksidia vastaava määrä eli noin 3-5 kertaa ”käytettävissä” olevan hiilibudjetin verran. Arktisen öljyn sijaan pitäisikin kiireesti etsiä poliittista rohkeutta lopettaa fossiilisten polttoaineiden käyttö.

Arktinen öljynporaus rikkoo nykyisten kansainvälisten ilmasto- ja ympäristösopimusten henkeä vastaan. Lakien ja sopimusten pitäisi toteuttaa yhteisesti sovittuja tavoitteita käytännössä: estää arktisen öljynporauksen kaltaiset hankkeet, jotka ovat vaarallisia niin paikallisten ekosysteemien kuin koko maailman ilmastojärjestelmänkin näkökulmasta.

Murmanskissa tutkintavankeudessa oikeudenkäyntiä odottavat aktivistit tekevät sitä työtä, jossa maailman päättäjät ovat epäonnistuneet. Vastuu lakien ja sopimusten korjaamisesta sellaisiksi, että ne estävät ilmastokatastrofin edistämisen, on poliitikoilla – suomalaisillakin. Meistä ilmastosta huolestuneista ihmisistä jokainen ei voi kiivetä öljynporauslautalle. Jokaisella meistä on silti kykyjä ja taitoja, joita voimme käyttää ilmastopaineen kasvattamiseen. Mikä tärkeintä, me kaikki voimme nousta ylös ja sanoa: tämä ei käy.

Ilmastoliike vahvistuu hetki hetkeltä ympäri maailman. Yhdysvalloissa Keystone XL-kaasuputken vastustajat ovat olleet voitokkaita. Liettuassa kansalaisliikkeen vastustus on juuri saanut energiajätti Chevronin perääntymään liuskekaasun etsinnöistä. Hiilivapaa Helsinki -kampanjan tavoite on, ettei Helsingissä investoida kaupunkilaisten varoja kivihiilen polttoon. Hitaaseen ilmastopolitiikkaan hermostuneiden ”kuumentuneiden kansalaisten” ryhmä puolestaan kutsuu marraskuussa Helsingin Rautatientorille kaikki, joilla Suomen ilmastopolitiikan viivyttelyssä on tullut raja vastaan.

Fossiilisen energian tuotanto ja käyttö on lopetettava kaikkialla Helsingistä Tulimaahan ja Arktikselle. Vaarallisella fossiilien tiellä ei ole mitään syytä jatkaa. Uusiutuvalla energialla voidaan kattaa maailman energiantarve moninkertaisesti. Näille hyville ratkaisuille on nyt raivattava tilaa.

Laura Meller

Kirjoittaja on Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, joka raivaa tilaa ympäri maailmaa vahvistuvalle ihmisten halulle jättää fossiilinen energia taakse. Hän uskoo, että ilmastohaaste ratkaistaan, kun lähdemme liikkeelle ja vaadimme sitä.

Laura Meller