Vuosi sitten kansainvälisen ilmasto- ja energiapolitiikan asiantuntijamme Harri Lammi ja Lauri Myllyvirta tutkivat uudenvuoden tinojaan ja arvioivat, mitä vuonna 2016 tapahtuu maailman ilmastopäästöille.

Sekä Harri että Lauri ovat hyvin perillä maailman erityisesti eniten ilmastopäästöjä tuottavan maan Kiinan tilanteesta. Lauri työskentelee Greenpeacen toimistossa Pekingissä, ja Harri on vasta palannut Hong Kongin toimistosta Helsinkiin, missä hän edelleen työskentelee Itä-Aasian energiakysymysten parissa.

Kuten Harri ja Lauri ennustivat, maailman ilmastopäästöt eivät kasvaneet vuonna 2016 juuri lainkaan.  University of East Anglian ja Carbon Projectin ennakkoarvio päästöjen kasvusta on 0,2 prosenttia.

Kiinassa toteutui ennuste siitä, että vuonna 2016 uusien hiilivoimaloiden luvittaminen loppuu. Jo aiemmin luvan saaneita uusia voimaloita kuitenkin vielä valmistui. Kiina myös sääti ennusteen mukaisesti hiilikaton.

Hiilivoimala Shenfun hiilikentällä Kiinassa tammikuussa 2016.

 
Vuonna 2016 Kiinan talouskasvu oli 6-7 prosenttia, suurelta osin elvytyksen vauhdittamana. Elvytys on johtanut rakentamisen kiihtymiseen erityisesti isoissa kaupungeissa, ja se puolestaan on näkynyt ja pimentänyt taivasta Pohjois-Kiinassa ja Pekingissä. Talouden elvytyksestä huolimatta kivihiilen kulutus laski ennakkotietojen valossa, mikä on myös osoitus siitä, että katto on asetettu liian korkealle.

Yksinkertainen ratkaisu maaseudun tarpeisiin. Aurinkovoimalla toimiva kylmävarasto Kediassa, Biharissa, Intiassa elokuussa 2016.

 
Intiassa kävi myös kuten vuosi sitten ennustettiin. Ilmansaasteista tuli keskeinen poliittinen kysymys myös Greenpeacen kampanjan avittamana. Hiilivoimaan on syntynyt ylikapasiteettia, kun uusiutuvan energian tuotanto on alkanut kasvaa nopeasti ja sähkön kysynnän kasvu on yliarvioitu.

Yhdysvalloissa Donald Trump samentaa kaikkien kristallipallot. Kukaan ei osaa arvata, mikä on puhetta ja mikä muuttuu teoiksi. Ministerinimitykset antavat aihetta syvään huoleen, ja ilmastopolitiikassa Yhdysvallat kääntyy pimeään suuntaan, jopa ilmastonmuutoksen kieltäjien joukkoon.

Energiantuotannon suhteen uudenvuoden tinan muoto on kuitenkin hieman selvempi. Trump voi yrittää palauttaa hiiliteollisuuden, mutta aika on jo tehnyt tehtävänsä. Kiina ja Intia määrittävät hiiliteollisuuden kohtalon. Yhdysvalloissa satoja hiilivoimaloita on jo päätetty sulkea - puolessa tusinassa osavaltiossa jo kaikki hiilivoimalat - eivätkä energiayhtiöt niitä päätöksiä enää peru.  Useassa merkittävässä osavaltiossa - kuten Kaliforniassa, Teksasissa ja Ohiossa - uusiutuva energia on niin suuri työllistäjä, etteivät edes osavaltioiden republikaanit halua sille hankaluuksia. Todennäköistä onkin, että osavaltioiden rooli energiapolitiikassa kasvaa kuten George W. Bushin aikana.

Öljystä on jo nyt ylitarjontaa, ja jos Trump helpottaa uuden öljynporauksen aloittamista, ylitarjonta vain kasvaa. Ökymaastureiden paluu Yhdysvaltojen teille ei riitä ylitarjontaa purkamaan. Aasiassa tekninen kehitys kulkee kohti moderneja energiatehokkaita autoja, eikä öljyn hintaan odoteta kovaa nousua. Se taas pitää öljynporaajat poissa Arktikselta.

Sameita ovat myös Euroopan näkymät. Ennuste viime vuodelle meni siltä osin pieleen, että Euroopassa ei ole vielä päätetty uusista päästörajoista hiilivoimaloiden ilmansaasteille - tosin prosessi on käynnissä. Euroopan unioni on muuttunut toimintakyvyttömäksi, ja suuret jäsenmaat ovat ottaneet sen paikan kansainvälisessä politiikassa. Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Alankomaissa on vaalit, ja kaikissa on näkyvissä poliittisen kaaoksen merkkejä, mikä tekee sekä energia- että ilmastopolitiikasta arvaamatonta. Kivihiilen alasajo Euroopassa näyttää kuitenkin jatkuvan.

Tulevaisuus ja menneisyys samassa kuvassa. Tuulivoimaloita ja ruskohiiltä Hambachissa Saksassa marraskuussa 2016.

 
Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa iso trendi kohti tehokkaampaa ja puhtaampaa energian tuotantoa ja kulutusta on jo selvä. Trumpilla ja muilla ennalta vaikeasti arvattavilla Euroopan tulevilla johtajilla ei ole kahvaa, jolla markkinoilla etenevän teknisen kehityksen voisi kääntää taaksepäin.

Mitä siis maailman päästöille tapahtuu vuonna 2017? Harri ja Lauri ennustavat, että Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa päästöjen kasvu hidastuu, Kiinassa päästöt saattavat jopa hieman laskea. Talouskasvu voi kiinalaisen uudenvuoden jälkeen olla vaisua ilman uutta elvytystä. Euroopassa päästöt eivät ainakaan kasva. Trumpista huolimatta ja hiilivoimaloiden sulkemisen ansiosta Yhdysvaltojen päästöjen lasku jatkunee ensi vuonna. Kaiken kaikkiaan vuonna 2017 maailman ilmastopäästöt pysyvät suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2016.

Se ei riitä. Vuonna 2016 saimme merkkejä, että ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin olemme olettaneet.  Ennustajamme pelkäävät, että vuonna 2017 saamme lisää hyvin ikäviä merkkejä ilmastonmuutoksen etenemisestä. Osa maailman väestöstä huolestuu entistä enemmän ja ryhtyy toimiin samalla, kun osa sulkee silmänsä ja hakee turvaa populisteilta, jotka lupaavat paluuta menneeseen. Jakolinjat eivät kulje valtioiden välillä vaan niiden sisällä. Isot kaupungit sekä edistykselliset osavaltiot ja alueet eri valtioissa ottavat ohjat käsiin, jos valtiot eivät siihen pysty.

Pidetään huolta, että me olemme siinä joukossa, joka ryhtyy toimiin. Silloin voimme toivottaa toisillemme ja kaikille planeettamme asukkaille:

Hyvää uutta vuotta 2017!

Juha Aromaa (muistiinmerkitsijä), Harri Lammi ja Lauri Myllyvirta