Liikenne kulkee sumussa ja savussa lähellä Suncorin öljyjalostamoa Kanadassa.

 

Viikkomme täällä YK:n ilmastokokouksessa Berliinissä oli pitkä asiantuntijoiden viimeistellessä kaivattuja loppupäätelmiään ilmastonmuutoksen ratkaisutavoista. Nyt viesti on selvä. Ilmastonmuutos on mahdollisuus, ei taakka.

Maailman johtavat ilmasto- ja energia-asiantuntijat kokoavan ilmastopaneelin mukaan energiantuotannon tavat kaikkialla maailmassa on nopeasti ja perustavanlaatuisesti muutettava. Greenpeacelle tärkeintä on, että hiilen, kaasun ja öljyn polttaminen loppuu. Me pystymme siihen. Puhtaasta uusiutuvasta energiasta tulee päivä päivältä suurempaa, parempaa ja halvempaa. Uusiutuva energia on ratkaisu kasvavalla määrälle maailman valtioita. Uusiutuvien aika on alkanut.

Puhdas energia ei ole kallista, mutta sen puuttuminen on. Se on kallista ihmisten elämänlaadulle, elinkeinoille ja talouksille, jos hallitukset ja liike-elämä antavat ilmastonmuutoksen vaikutusten levitä. Nyt ongelmana ovat vanhanaikaiset ja likaiset energiantuotantotavat, esimerkiksi vanhat ja saastuttavat voimalat. Suurten energiayhtiöiden, kuten Vattenfallin ja E.Onin, väki myöntää kahdenkeskisissä keskusteluissa ymmärtävänsä, että tarvitsemme puhdasta energiaa, mutta investoivat kuitenkin likaiseen energiaan.

On aika kertoa fossiilisten polttoaineiden teollisuudelle, että heidän aikansa on loppunut. Fossiilisten käyttö on tullut tiensä päähän. Greenpeace on sitoutunut siihen, että tätä muutosta tehtäessä kunnioitetaan myös työntekijöiden oikeuksia. Tiedämme energiavallankumousmallin viime vuosikymmenen kestäneiden analyysien perusteella, että uusiutuvat energiat ja energiatehokkuus tuottavat enemmän työpaikkoja kuin likainen energia. Pelkästään elektroniikkateollisuuteen pystytään luomaan 3.2 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Saksassa uusiutuva energia työllistää jo nyt noin 400 000 ihmistä ja uusiutuvan energian työpaikat ovat kasvaneet läpi koko viime vuosien taantuman.

Aikaa ei ole hukattavana. Maailman kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat vuosina 2000-2010 nopeammin kuin edellisinä vuosikymmeninä. Yli puolet kasvusta tuli Kiinasta, jossa poltetaan hiiltä enemmän kuin koskaan. Jos tämä trendi jatkuu, edessä on maailmanlaajuinen tuho. Ilmansaasteet, veden vähyys ja ilmastoriskit ovat kuitenkin saaneet kiinalaisetkin epäilemään hiilen käyttöään. Kiinan uudet vaatimukset puhtaammasta ilmasta tuovat nyt helpotusta paitsi kiinalaisille myös maailmanlaajuisesti.

Kiinan käännös hiilen käytössä voi myös muuttaa maailman ilmastokeskustelun dynamiikkaa. Kiinan hallitus voi lopettaa ”sinä ensin” -toimintatapansa, joka on myrkyttänyt YK:n ilmastoneuvotteluja. Sen sijaan että taistellaan siitä, kuka saa päästää eniten, hallitusten täytyy kohdata todellisuus ja sopia, että vuoteen 2050 mennessä kukaan ei saa enää saastuttaa yhteistä ilmakehäämme.

Toki eri valtioilla on erilaisia kykyjä sijoittaa nollapäästöiseen tulevaisuuteen. Rikkaiden maiden on tuettava niitä maita, jotka ovat aiemmin saastuttaneet vähän, mutta jotka nyt käyttävät vanhaa, saastuttavaa teknologiaa. Mutta niihin päiviin ei saa palata, jolloin ilmastotoimet tarkoittivat jotakin kivuliasta.

Eikö olisi hienoa jos Kiina, rohkaistuna omista kotimaisista ilmastotoimistaan, johtaisi maailmaa uuteen ilmastosopimukseen ehdottamalla uusia sitovia rajoja päästöille? Kuinka noloa tämä olisikaan Yhdysvalloille ja EU:lle?  Miten EU voisi silloin kutsua 40 prosentin päästövähennystavoitettaan vuoteen 2030 mennessä kunnianhimoiseksi? Eikö EU:n pitäisi silloin tehdä reilumpi tarjous, esimerkiksi että EU leikkaisi päästöjä vähintään 55 prosenttia?

Uusi maailmanlaajuinen ilmastosopimus on määrä saada aikaan ensi vuonna Pariisissa. Sen pitää sisältää tavoite, jossa koko maailma käyttää sataprosenttisesti uusiutuvaa energiaa sekä aikataulu fossiilisista polttoaineista luopumiselle. Vain silloin hallitukset voivat sanoa ymmärtäneensä mitä YK:n uusi ilmastoraportti tarkoittaa.

KAISA KOSONEN