Öljypalmuplantaasi

Usein ajatellaan, että nykyiset, viljelykasvipohjaiset biopolttoaineet ovat välttämätön paha tiellä ulos maailman kuilun partaalle ajavasta öljyriippuvuudesta. Näin tuntui ajattelevan myös Euroopan komissio, joka ei uskaltanut viime syksynä tehdä lupaamiaan toimia päästöiltään fossiilisiakin pahempien biopolttoaineiden, kuten palmuöljydieselin, puhdistamiseksi.

Greenpeace, BirdLife Europe,  European Environmental Bureau ja Transport and Environment teettivät CE Delft –tutkimuslaitoksella selvityksen kartoittaakseen eri teknologiayhdistelmiä, joilla voidaan päästä EU:n tavoitteeseen kattaa kymmenen prosenttia liikenteen energiankäytöstä uusiutuvalla energialla vuonna 2020.

Raportti osoittaa, että viljelykasvipohjaiset biopolttoaineet eivät suinkaan ole välttämätön paha. EU:n tavoitteisiin voidaan päästä käyttämättä niitä pisaraakaan. Tämä vaatii kuitenkin useita toimia:

-Ensinnäkin, liikenteen energiankäyttöä on vähennettävä 15 prosentilla. Tämä on kunnianhimoinen, mutta täysin mahdollinen tavoite mm. energiatehokkuuden ja paremman suunnittelun kautta.

-Toiseksi, liikennettä on alettava siirtää määrätietoisesti uusiutuvalla sähköllä kulkevaksi. Muutos on helpoin aloittaa henkilöautoliikenteestä. Rahtia ja ihmisiä pitää kannustaa myös raiteille.

-Kolmanneksi, haitallisten viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytöstä luovutaan vuoteen 2020 mennessä. Kestäviä biopolttoaineita tuotetaan jätteistä ja tähteistä ja niillä korvataan fossiilisia raskaassa liikenteessä, laivoissa ja lentoliikenteessä.

Raportissa esitetty skenaario tuottaisi 205 megatonnin vähennyksen liikenteen hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2020 mennessä, siinä missä komission ehdottama paketti tuottaisi säästöä vain noin 60 megatonnia. Lisäksi toimia on mahdollista laajentaa tavalla, joka auttaa EU-maita saavuttamaan vuoteen 2050 mennessä tarvittavat, 80-95 prosentin päästövähennykset kestävästi.

Suomikin on suunnitellut kattavansa liikenteen päästövähennystavoitteet lähinnä viljelykasvipohjaisilla biopolttoaineilla. Tämä on huono tie, koska jos käytettyjen biopolttoaineiden päästöt laskettaisiin kokonaan, huomattaisiin ettei päästövähennyksiä synny juuri lainkaan.

Kestävääkin potentiaalia meillä olisi – yhdyskuntabiojäte ja maa- ja metsätalouden jätteet ja tähteet kelpaavat kestäviin biopolttoaineisiin. Silti Suomi aikoo nojata vielä pitkään tuontipalmuöljyyn, joka on ympäristön kannalta huonoimpia mahdollisia polttoaineen raaka-aineita.

Koko tutkimusrapotti

Suomenkielinen tiivistelmä

SINI HARKKI