Hiilituhkan hävittämistä Kiinassa © Liu Feiyue / Greenpeace

Hiilituhkan hävittämistä Kiinassa, Huinong, Shizuishan, Ningxia 08/03/2011

© Liu Feiyue / Greenpeace

Sadat hiilirekat jonottavat kuumalla valtatiellä kuin punaiset muurahaiset. Rekkajonon pää katoaa kaikkialla leijailevaan keltaiseen paksuun utuun. Kuskit odottavat jonon liikkumista ohjaamossa tupakoiden käsi ulkona roikkuen. Monen rekan kiiltävään oveen on maalattuna Transformers -robotti.

Bussimme ajaa rekkajonon ohi, sumusta tien sivuissa nousee vaalea heiluva hahmo, sataan metriin nouseva tuulivoimala, sitten kauempana toinen. On mahdotonta nähdä kuinka monta tuulivoimalaa savusumussa pyörii, sillä ilma on läpinäkymättömän vaaleanruskeaa. Pian sumusta erottuu toinen korkea tummempi hahmo. Jättimäisen hiilivoimalan piipusta nousee paksu pilvi, joka hohtaa himmeästi kelmeässä auringon keilassa ja hajoaa sitten kaikkialle ulottuvaan utuun.

Hiilen harmaannuttama

Olemme matkalla Shanxissa, yhdessä Kiinan hiilivoiman vanhoista keskuksista, jossa on kolmasosa Kiinan hiilivaroista. Hiilen tuottama savusumu peittää laakson, vain vuorilla ilma on kirkkaampaa, mutta seuraavan laakson pohjalla lilluu taas sakea ruskea ilmapuuro. Shanxissa hiilivoiman vaikutukset ovat kasautuneet vuosikymmeniä. Hiililouhokset ovat saastuttaneet sen joet, ilma on savusta paksua ja kitkerää, rakennukset harmaita ja hiilikaivokset ovat romauttaneet maan joidenkin kylien alta. Shanxin kaltaisten alueiden ongelmista huolimatta Kiina suunnittelee uusia hiilivoimakeskuksia maan länsiosiin. Tämä on herättänyt huolta asukkaissa ja saanut jotkin ympäristöjärjestöt vaatimaan hiilen käytön rajoittamista. Hiili on Kiinalle todellinen ongelma, sillä jättiläismaan riippuvuus siitä on kasvanut todella suureksi, jopa 70 %:iin koko energiantuotannosta. Hiilestä tehdään paitsi sähköä, myös liikennepolttoaineita ja se on raaka-aineena erilaisille tuotteille.

Kiina on pitkälti hiilen suhteen omavarainen, mutta sen kuljettaminen maan eri puolille on massiivinen operaatio. Hiiltä rahdataan kilometrien pituisilla junilla, ja kymmenien kilometrien pituiset rekkajonot jonottavat viemään hiiltä maan voimaloihin. Kuljetukset maksavat hiilen hinnassa eniten, jos ympäristövaikutuksia ei lasketa. Uudet ympäristövaatimukset vielä nostavat hiilen hintaa. Viisivuotissuunnitelman mukaisesti hiiltä kuitenkin käytetään, hinta on asiassa jokseenkin sivuseikka. Logistisen pullonkaulan purkamiseksi on hiilivoimaloita lähdetty nykyisessä, kahdennessatoista viisivuotissuunnitelmassa lisäämään voimakkaasti pohjoisiin ja läntisiin provinsseihin, ja siirtämään sähköä idän teollisuusalueille. Tämä strategia kuitenkin altistaa uudet alueet hiilen ongelmille.

Ruohomaa kuivuu

Lehmät kulkevat kellertyneellä ruoholla, niiden sorkissa maa hajoaa tomuksi. Ne ovat janoisia, koska puron pohja on kuivunut. Pohjavesi on hiilikaivosten vieressä pumpattu pois hiilikaivosta haittaamasta ja ruohomaa on kuivunut, sen lammikot haljenneet mutakarrelle. Ennen polven korkuinen heinä on nyt harvaa hiusta, jonka välistä kuultaa hiekka. Lehmien takana nousee harmaa sorainen seinämä, jonka päältä valtavat työkoneet kippaavat jätekiveä alas rinnettä. Se on hiilikaivoksen jätekiviseinä, joka etenee entisellä ruohomaalla kuin hidas tsunami, peittäen alleen karjankasvattajien talojen rauniot.

Hiilituhka saastuttaa Kiinassa

Hiilituhka saastuttaa Kiinassa, Shanxi 06/16/2010

© Zhao Gang / Greenpeace

Vaikka kiinalaiset tutkimusten mukaan ovat ilmastosta enemmän huolissaan kuin vaikkapa yhdysvaltalaiset, arkipäivässä ilmastohuolia ei juuri näy. Sen sijaan hiilen saastepäästöt ilmaan ja veteen, sekä veden kulutus ovat ihmisiä huolettavia aiheita. Kuivassa pohjoisessa vedestä kannattaakin olla huolissaan. Hiilivoima kuluttaa massiiviset määrät vettä: hiilikaivoksista hiilen pesuun ja voimalaitosten jäähdyttämiseen. Kun suunnitteilla olevia hiilivoimalaitoksia vertaa vesivaroihin, on Kiina ajautumassa vesikriisiin, ainakin kuivimmissa osissa maata. Ilmastonmuutoksen tuottama kuivuus voi vielä pahentaa ongelmaa. Silti mitään virallista vertailua vesivaroista ja energiantuotannosta ei ilmeisesti ole tehty. Kiinan Greenpeacen energiatiimi julkaisi kuukausi sitten raportin hiilivoiman ja vesivarojen törmäyskurssista. Yhdessä Kiinan tiedeakatemian tutkijaryhmän kanssa tehty raportti sai laajaa julkisuutta Kiinan mediassa ja aloitti keskustelun hiilikeskusten ongelmista.

Hiilikeskuksiin rakentunut kemianteollisuus paitsi kuluttaa niin ikään runsaasti vettä myös saastuttaa jäljelle jääviä vesiä siten, että ne muuttuvat käyttökelvottomiksi muille käyttäjille. Vanhojen hiilialueiden jokien alajuoksulla maanviljelijät eivät halua edes katsoa joelle päin. Muutos on ollut ripeä, monet kolmekymppiset kiinalaiset muistavat jopa nykyisten hiilikeskusten joet lapsuudestaan kirkkaina ja uimakelpoisina kesäleikkien vilvoittajina.

Tuhkana taivaalle

Jos kolme neljäsosaa hiilestä menee kaasuina ilmakehään, viimeinen neljännes on hiilituhkaa, joka läjitetään hiilivoimaloiden viereen. Kiinan hiilivoiman kulutus tekee hiilituhkasta yhden suurimmista jätevirroista maailmassa. Tuhka sisältää raskasmetalleja ja se on hengitettynä vaarallista koostumuksensa takia. Silti läjitetty tuhka leviää hiilituhkakentiltä lähikyliin paksuna kerroksena ja nousee myrskyjen mukana jopa satojen kilometrien päähän. Se valuu myös tuhka-altaiden huterista pohjista läpi saastuttaen pohjavesiä ja uhaten pintavesistöjä. Greenpeace on tutkinut vuosia hiilituhkan vaikutuksia ja riskejä, ja sai vihdoin viime vuonna ympäristöministeriön selvittämään ratkaisuja hiilituhkan läjittämiseen.

Hiilen hillitsijät?

Kiina on kuitenkin myös kehittämässä hiilelle vaihtoehtoja. Maasta on muutamassa vuodessa tullut maailman suurin tuulivoiman tuottaja, jossa on neljännes koko maailman tuulivoimaloista. Ne tuottivat sähköä määrän, joka kattaisi yli 80% koko Suomen sähkönkulutuksesta.

Kiinalaiset yhtiöt valtasivat aurinkosähkön markkinat viime vuonna, ja tuotantokapasiteetin lisäys laski aurinkosähkön hintaa reilusti yli puolella. Nyt hallitus kehittää aurinkosähkön kotimarkkinoita. Kiina julkaisikin syyskuussa 2011 aurinkosähkön syöttötariffin ja provinssit lisäävät tähän vielä oman lisänsä, investointeja haaliakseen. Tämä on silti vain alkua, kokeilua uusiutuviin investoimisessa.

Uusiutuvien lisääminen ei vielä ole vaikuttanut merkittävästi Kiinan ilmastopäästöihin, sillä hiilivoima on kasvanut vielä nopeammin, viime vuosina jopa 10 % vuodessa. Nyt talouden hiipuminen on hiljentänyt hiili-investointeja, ja viime kuukausien aikana hiilen kulutuksen kasvu on pysähtynyt. Hiilen käytölle tai energiankulutukselle on kaavailtu myös poliittisesti asetettua kattoa. Tänä keväänä julkaistussa viisivuotissuunnitelmassa hallitus asettaa tavoitteeksi, että hiilen tuotanto ja käyttö nousevat vain hieman yli nykytason, noin 3,9 miljardiin tonniin vuoteen 2016 mennessä. Tätä ei kuitenkaan ainakaan vielä asetettu tiukaksi velvoittavaksi tavoitteeksi. Hiilen käytön rajoittaminen onkin Greenpeacen tärkeimpiä vaatimuksia Kiinan hallitukselle. Iso kysymys onkin elvyttääkö hallitus talouslamasta päästäkseen hiilenkäyttöä vai uutta energiatekniikkaa.