Tuulivoiman rakentamista Saksassa. Uusiutuva energia on tehokas tapa lisätä energiatuotannon omavaraisuutta ja vähentää päästöjä.

Eurovaalipäivä lähestyy ja vaikuttamishaluisten kansalaisten on aika pohtia, kenelle äänensä antaa.

Politiikkaa seuraamattoman voi olla yllättävän vaikeaa tehdä ympäristöystävällistä valintaa, sillä lähes kaikki ehdokkaat kertovat nykyään kannattavansa ympäristönsuojelua. Onneksi ehdokkaiden äänestyskäyttäytymiseen, eli siihen todelliseen toimintaan, pääsee perehtymään helposti.

Climate Action Network CAN on laittanut meppejä järjestykseen sen perusteella, miten he ovat äänestäneet kymmenessä keskeisessä ilmastoa koskevassa äänestyksessä nyt loppumaisillaan olevalla Euroopan parlamentin kaudella.

Tässä listauksessa erinomaisesti pärjäävät Heidi Hautala (Vihr, ministeriksi siirtynyt), Satu Hassi (Vihr.), Liisa Jaakonsaari (SDP) ja Ville Itälä (Kok, lähti parlamentista 2012). Oikein hyvän arvosanan saavat myös Sirpa Pietikäinen (Kok.), Mitro Repo (SDP) ja Nils Torvalds (RKP).

Kohtuullisen hyvin ovat näissä äänestyksissä äänestäneet myös Anneli Jäättenmäki (Kesk.) ja Hannu Takkula (Kesk.), Tarja Cronberg (Vihr.), Carl Haglund (RKP, siirtynyt ministeriksi) ja Sari Essayah (Krist.).

Huonon arvosanan saavat Petri Sarvamaa (Kok.) ja Riikka Pakarinen (Kesk.).

Peräpäätä pitävät Eija-Riitta Korhola (Kok.) ja Sampo Terho (Perus.), joiden arvosana on erittäin huono - he ovat äänestäneet johdonmukaisesti tehokasta ilmastopolitiikkaa vastaan.

Katsottaessa hieman tarkemmin muutamia ilmastoon ja Arktikseen liittyviä äänestyksiä, kuva monipuolistuu:

Vähennetäänkö päästöjä ja kuinka paljon?

Äänestäessä EU:n vuoden 2030 päästötavoitteiden kunnianhimon nostamisesta, suomalaisten meppien toiminta oli yllättävän positiivista.

Kunnianhimon lisäämistä kannattivat Vihreiden Satu Hassi ja Tarja Cronberg, SDP:n Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo, Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, Keskustan Anneli Jäätteenmäki ja RKP:n Nils Torvalds.

Vastaan olivat Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa, Keskustan Hannu Takkula sekä Perussuomalaisten Sampo Terho. Hieman yllättävää on, että sama porukka vastusti jopa sitovaa energiatehokkuustavoitetta, vaikka energiatehokkuuden parantamisen ei luulisi olevan pois keneltäkään.

Viime lokakuussa Varsovan ilmastokokouksen alla erityisesti Perussuomalaisten ryhmä EFD yritti vesittää EU:n kannan aivan perusasioidenkin osalta, saaden tukea Kokoomuksen mepeiltä.

Kun EFD-ryhmä ehdotti poistettavaksi tekstiä vuoden 2015 ilmastosopimuksen päästövähennystavoitteesta, muutosta tukivat Kokoomuksen Korhola ja Sarvamaa sekä Keskustan Takkula ja Kristillisten Essayah.

Tavoitteen poistamista vastaan ja päästövähennysten puolesta olivat Sirpa Pietikäinen (Kok.), Nils Torvalds (RKP), Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo (SDP), Satu Hassi ja Tarja Cronberg (Vihr.) sekä hieman yllättäen Sampo Terho, jonka oma ryhmä esitti aloitetta. Lieneekö painanut vahingossa väärää nappia?

Enemmän uusiutuvaa energiaa?

EU:n nykyinen uusiutuvan energian tavoite on jäämässä jälkeen nykykehityksestä, sillä uusiutuvaa energiaa on rakennettu odotettua enemmän. Parlamentti äänesti ehdotuksesta nostaa tavoite uusiutuvan energian osuudelle 30 prosentista 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Tätä uusiutuvan energian lisäämistä kannattivat Jaakonsaari ja Repo (SDP), Hassi ja Cronberg (Vihr.), Jäätteenmäki (Kesk.), Pietikäinen (Kok.) ja Torvalds (RKP).

Tavoitetta vastaan olivat jälleen Korhola ja Sarvamaa (Kok.), Takkula (Kesk.) ja Terho (Perus.).

Tehdäänkö päästökauppa toimivaksi?

Viime joulukuussa mepit äänestivät EU:n päästövähennysten kannalta ratkaisevasta asiasta. Päästökauppa ei toimi tällä hetkellä päästöjen vähentämiseksi, koska päästöoikeuksia on jaettu liikaa ja suuri osa teollisuudesta saa päästellä pilkkahintaan tai ilmaiseksi. Parlamentti äänesti tilanteen korjaamisesta.

Korjaamisen puolesta olivat Jaakonsaari ja Repo, Hassi ja Cronberg, Jäätteenmäki, Pietikäinen ja Torvalds.

Vastaan olivat Takkula, Terho, Essayah ja Kokoomuksen Korhola ja Sarvamaa. Tässä asiassa löytyi siis eroja sekä Keskustan että Kokoomuksen ryhmän sisällä.

Lobbauksen avoimuuden lisääminen jakoi

EU-päätöksenteossa teollisuuden ja maatalouden edunvalvojatahojen valta on suuri ja korruptionkaan piirteitä ei ole vaikea löytää. Avoimuuden lisääminen olisi tärkeää, jotta kansalaiset voisivat seurata, mitkä tahot ovat vaikuttaneet päätöksiin ja jotta korruptiota olisi helpompi valvoa.

Äänestäessä siitä, julkistetaanko mepeille toimitettujen lobbausmateriaalien lista, äänet jakautuivat kiinnostavasti.

Lobbausmateriaalirekisteriä kannattivat Vihreät ja SDP:n mepit sekä Perussuomalaisten Terho. Vastaan olivat Kokoomuksen Pietikäinen ja Sarvamaa, Keskustan Jäätteenmäki ja Takkula, RKP:n Torvalds ja Kristillisten Essayah.

Julkaistavaa listaa edunvalvojista, joita asian esittelijä on tavannut valmistelun aikana, kannattivat jälleen SDP:n ja Vihreiden mepit, mutta myös Keskustan Jäätteenmäki ja Takkula, kristillisten Essayah ja RKP:n Torvalds. Tätäkin ehdotusta vastustivat Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa sekä Perussuomalaisten Terho, joka toisessa äänestyksessä oli valmis lisäämään avoimuutta.

Arktiksen puolustajat vähissä

Suomalaisten meppien joukossa Arktiksen puolustajat tuntuvat toistaiseksi olevan vähissä, vaikka Suomi on ensimmäisenä maailman maana sisällyttänyt Pohjoisnapaa ympäröivien kansainvälisten vesialueiden suojelun Arktiseen strategiaansa.

Väliaikaista luonnonvarojen teollisen käytön kieltämistä Arktiksen perinteisesti jään peittämillä alueilla kannattivat vain Vihreiden Hassi ja Cronberg, kun taas Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisten ja SDP:n äänestämään tulleet mepit olivat kautta linjan ehdotusta vastaan.

Hyvikset ja pahikset

Äänestyksiä katsellessa erottuvat selvästi ja odotetusti Vihreät mepit, jotka ovat äänestykseen tultuaan äänestäneet kautta linjan ilmaston, avoimuuden ja Arktiksen puolesta.

Positiivisesti erottuvat myös Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Keskustan Anneli Jäätteenmäki, jotka äänestävät usein ilmaston ja ympäristön puolesta, vaikka heidän oma poliittinen ryhmänsä olisikin asiassa vastaan tai jakautunut.  

Myös SDP:n Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo ovat ilmastoasioissa äänestäneet pääosin hyvin, mutta Arktiksen puolustajiksi hekään eivät ole ryhtyneet. RKP:n Haglund ja sittemmin Torvalds ovat myös ilmastoasioissa äänestäneet kohtuullisen edistyksellisesti.

Europarlamenttiin pyrkii toki myös ryhmiä, joilla ei nykyisin ole edustajia. Esimerkiksi Vasemmistoliiton Li Andersson kampanjoi ilmastoteemoilla ja Merja Kyllönen on allekirjoittanut Arktiksen-suojelua vaativan aloitteen.

Ilmastogallerian kauhukabinetti erottuu hyvin selvästi.

Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola ja Petri Sarvamaa sekä Perussuomalaisten Sampo Terho ovat kautta linjan äänestäneet päästörajoituksia ja ympäristönsuojelua vastaan. Nämä mepit vastustivat jopa energiatehokkuuden parantamista, minkä koetaan yleensä olevan varsin ”harmiton” win-win –ratkaisu päästöjen vähentämiseen. Erityisen irvokkaasti erottuu Eija-Riitta Korhola, joka on vaalimainoksissaan brändännyt itseään jopa ilmaston puolustajana.

SINI HARKKI

Ps. Greenpeace on puoluepoliittisesti sitoutumaton järjestö, ja vaadimme kaikilta puolueilta tekoja yhteisen maapallomme puolesta.