Valtioneuvosto hyväksyi tänään Suomelle uuden arktisen strategian. Voin olla lämpimästi samaa mieltä valtioneuvoston tiedotteen otsikon kanssa: Suomi arktisen alueen kestävän kehityksen edelläkävijäksi. Strategiassa Suomi asettuu ensimmäisenä arktisena valtiona pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen merialueen suojelualueen tueksi. Tämä on kaikkien Arktiksen puolustajien ansiota.

Strategia toteaa: ”Kehitetään arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua. Kiirehditään jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä sekä Arktisen neuvoston biodiversiteetti- ja merenkulun arviointien (Arctic Biodiversity Assessment, ABA sekä Arctic Marine Assessment, AMSA) suositusten toteuttamista. Barentsin alueella toteutetaan luonnonsuojeluverkoston kehittämisprojektia ja tuodaan yhteistyön tuloksia näkyville kansainvälisesti. Varmistetaan Arktisen neuvoston ja sen jäsenmaiden edistävän suojelutoimenpiteiden toteuttamista osana koko arktisen alueen luonnonsuojeluverkoston täydentämistä.”

 

Kirjaus on erinomainen. Arktisen neuvoston puitteissa on tehty suuret määrät tutkimusta Pohjoisen jäämeren alueen ympäristöstä ja tunnustettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimpiä alueita. Valitettavasti näitä alueita ei ole juuri saatu suojelun piiriin. Suomella on nyt mahdollisuus viedä suojelualueiden luomista eteenpäin. Tämä ei kuitenkaan tapahdu pelkällä kirjauksella. Seuraavaksi Suomen on oltava aloitteellinen muiden arktisten valtioiden suuntaan asian kanssa.

Toinen hyvä strategiaan sisältyvä avaus liittyy öljynporauksen sääntelyyn. Suomi ottaa tavoitteekseen sitovista öljynporauksen miniminormeista sopimisen. Tällä hetkellä sääntely vaihtelee suuresti maasta toiseen. Öljy-yhtiöiden suuri kiinnostus Venäjän arktisten merialueiden öljystä johtuu osin juuri tästä – normit ovat heikkoja.

Strategian suurin heikkous liittyy siihen, ettei ilmastonmuutoksen todellisuutta ole oikein sisäistetty. Paperissa ollaan huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja innoissaan öljy- ja kaasukenttien tuomista taloudellisista mahdollisuuksista. Ristiriitaan ei kiinnitetä huomiota: jos ilmastonmuutoksen torjuntaan suhtaudutaan vakavasti, 2/3 jo tunnetuista fossiilivarannoista pitää jättää maahan. Pohjoisen taloutta ei siis kannata rakentaa öljy- ja kaasubisneksen varaan.  

 

Arktiksen puolustajat ovat nostaneet arktisen alueen suojelun suomalaisen politiikan asialistalle. Tuhannet suomalaiset ovat yhdessä 3,6 miljoonan ihmisen kanssa kertoneet maailman päättäjille, että Arktis täytyy pelastaa. Nyt on otettu yksi askel oikeaan suuntaan. Suomen hallituksen viesti vahvistaa suojeluvaatimuksia muissa arktisissa maissa.

Jos et ole jo mukana, liity nyt Arktiksen puolustajiin ja kutsu kaveritkin!