Kolme suurta syytä suojella pohjoinen metsä - ja miten sinä voit auttaa

Suomi elää metsästä. Se pitää paikkansa - eikä ainoastaan Suomi vaan koko kotiplaneettamme.

Yksi - suojellaan hiilinielu ja -varasto

Pohjoiset metsät ovat maailman toiseksi suurin hiilivarasto – heti merien jälkeen. Pohjoisen kesässä metsä nielee hiilidioksidia ja varastoi sitä puihin ja maaperään. Tämä yksinkertainen prosessi sananmukaisesti pitää meidät hengissä, sillä ilman tätä ilmastonmuutos olisi riistäytynyt jo paljon pahemmin käsistä.

Toki metsä elättää meitä myös elinkeinona. Mutta juuri tämä metsän kaikkein tärkein tapa elättää meidät hiilinieluna ja hiilen varastona asettaa rahassa ja työpaikoissa mitattavalle elinkeinolle rajansa. Tämän vuoden toukokuussa Suomen ilmastopaneeli - eli 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa - kertoi, että “hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.”

Pohjoista metsää Jämtlannissa Ruotsissa. © Edward Beskow

 
Kaksi - suojellaan koti kaikille lajeille

Toinen yhtä tärkeä syy säilyttää jäljellä olevat luonnontilaiset metsät on luonnon monimuotoisuus. Metsässä olevat lajit tarvitsevat kotinsa. Monet lajit pärjäävät talousmetsissä, mutta eivät kaikki. Niilläkin, jotka eivät pysty elämään puupellossa, on oikeus kelvolliseen elinympäristöön. Suomessa on jo yli 800 uhanalaista lajia, ja suurin yksittäinen syy näiden lajien uhanalaisuteen on vanhojen metsien hävittäminen hakkuissa.

Kolme - alkuperäiskansat tarvitsevat metsää

Alkuperäiskansat kuten saamelaiset tarvitsevat metsää perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Porot syövät talvella luppoa, joka on hakkuiden seurauksena vähentynyt. Ruotsissa taas hakattujen metsien paikalle on istutettu tiheitä puupeltoja, joilla kasvaa amerikkalaista kontortamäntyä. Näissäkin tiheiköissä poronhoito on mahdotonta.
Plantage med Contortatall (Pinus contorta) utanför Bräcke, i Jämtland.

Istutettua kontortamäntyä Jämtlannissa Ruotsissa syyskuussa 2017. Kontortamänty on metsäteollisuuden istuttama vieraslaji, joka muun muassa estää poronhoidon istutusalueilla. © Christian Åslund/Greenpeace


Entä vessapaperisi?

Vessapaperia tarvitsevat kaikki. Greenpeace julkisti syyskuussa raportin, joka osoitti, kuinka maailman toiseksi suurin pehmopaperin valmistaja, ruotsalainen Essity käyttää vessapaperin valmistamiseen sellua, jonka raaka-aine on peräisin säilyttämisen arvoisista metsistä. Puuta kulkee vessapaperiksi niin Ruotsin pohjoisista metsistä, Suomesta kuin Arkangelin alueelta Vienanjoen varrelta.

Greenpeace vaatii Essityä huolehtimaan, että sen käyttämässä raaka-aineessa ei ole puuta suojelun arvoisista metsistä. Ruotsin ympäristövirasto Naturvårdsverket on kartoittanut alueet, jotka ovat erityisen arvokkaita. Hakkuiden on näiltä alueilta loputtava, jotta metsät eivät muutu avohakkuuaukeiksi ennen kuin suojeltavista alueista on lopullisesti päätetty.

Kuluttajana vaihtoehtosi on yksinkertainen: osta kierrätyspaperia. Sen jälkeen voit liittyä metsän suojelijoihin: kerro Essitylle, että se varmistaa, ettei selluun ole päässyt viimeisiä suojelun arvoisia luonnonmetsiä.

JUHA AROMAA