Käsi ylös kuinka monen silmien edessä siintää koskematon metsämaisema (kenties kirkasvetinen järvi taustalla väikkyen) kuullessaan sanan "kansallismaisema"? Oletettavasti aika monella, edes toiveunissa, vaikka suurin osa Suomen metsistä onkin läpikotaisin hakattuja ja järvien rannoillakin siintää valitettavasti yhä useammin avohakattu maisema. Joskus ehkä muutaman metrin puurivillä eli "suojavyöhykkeellä" tai viidellä hakkuun keskelle pystyyn jätetyllä puulla ja risulla modernisoituna.

No, kansallisomaisuutemme hakkaajan Metsähallituksen mielestä ihmisten pitäisi todellakin säilyttää mielikuvansa koskemattomista maisemista. Sen ei olisi suotavaa muuttua muuksi, joten avohakatuista maisemista ei saisi ottaa eikä julkaista kuvia. Kun lähetimme kutsuja tänään avattuun kansallismaisema.fi -näyttelyyn, jo kutsussa oleva kuva Sodankylän Pomokairan alueelle hakatusta irvokkaasta maisemasta sai Metsähallituksen ahdistumaan. Onhan perin masentavaa, kun omat pahat teot ovat kaiken kansan nähtävissä.

Maisema jonka näet ei ole maisema jonka näet

Niinpä Metsähallitus kävi selittämään, että kuvan avohakkuu ei ole avohakkuu, koska sen nimeksi on annettu kaistalehakkuu, ja että maisemakuva "johtaa harhaan", koska hakkuu on tehty 80-luvulla eikä eilen, eikä tällaisia hakkuita mukamas enää tehdä.

YK:n ympäristöohjelma UNEP:in julkaisema satelliittikuvapari Savukosken ja Sallan rajamailla viimeisen 20 vuoden aikana tehdyistä törkeistä avohakkuista on Metsähallituksen viestintätoimiston mukaan myös harhaanjohtava, koska jostain muualta, esimerkiksi suojellusta kansallispuistosta otetussa satelliittikuvassa hakkuita ei näkyisi näin paljon...

Näin tökeröjä selityksiä metsäsektorin on keksittävä sitä mukaa lisää kun todisteita suomalaisen metsätalouden törkeyksistä julkaistaan eri foorumeilla ja kansan mielipiteet muuttuvat metsien avohakkuille ja luonnon monimuotoisuuden hävittämiselle kielteisiksi. Suomalaisille tärkein metsiin liittyvä arvo on luonnon monimuotoisuus, kertoo Helsingin yliopiston Metsäekonomian laitoksen viime viikolla julkaisema tutkimus. Suuri enemmistö vastaajista katsoi, ettei luonnon monimuotoisuutta huomioida tarpeeksi Suomen metsäpolitiikassa. Avohakkuita vastusti lähes 70 prosenttia vastaajista.

Matti Liimatainen