Luulisi, että menestyvän öljy-yhtiön pyörittämiseksi tarvitaan lähinnä porauskalustoa, putkia ja hyviä asianajajia. Eihän se nykyaikana riitä. Vielä tärkeämpi menestystekijä on ihmisten hyväksyntä ja luottamus.

Tätä luottamusta voisi rakentaa esimerkiksi pidättäytymällä öljynporauksesta syvillä merialueilla tai viemästä jättimäisiä öljynporauslauttoja herkkään arktiseen ympäristöön.

Tai sitten voi sponsoroida museoita ja urheilukisoja. Näin imago paranee ilman, että oikeastaan tarvitsee muuttaa mitään.

Kumpaa lähestymistapaa arvelet, että öljy-yhtiöt suosivat?

Exxon sponsoroi Bislett Games -yleisurheilukisoja Oslossa. Myös me olemme paikalla. Toisaalla

  • BP on solminut miljoonien dollarien diilin, jonka ansiosta yhtiön kirkkaanvihreä auringonkukka ilmestyy Tate Galleryn ja British Museumin kaltaisiin paikkoihin.
  • Shellin yhteistyö Ferrarin ja Formula 1 –kisojen kanssa tuo sille kosolti näkyvyyttä.
  • Statoilin tuki Rodeo Rockstar –kykykilpailulle tuo Norjan Teksasin sydämeen.

Aivan niin. Öljyteollisuuden tuotoista vuosittain osa kuluu likaisen imagon kiillottamiseen. Tätä kutsutaan ”sosiaalisen toimiluvan rakentamiseksi”. BP kuvailee tavoitteekseen “luottamusta siihen, että aikaansaamme hyvää yhteisöille, joissa toimimme”. Ilman tätä kirjoittamatonta hyväksyntää yhtiöiden on yhä vaikeampi tehdä mitä tekevät.

Usein toiminta keskittyy paikkoihin, joissa yhtiöt haluavat porata öljyä. Yhä useammin hyväksyntää haetaan myös niissä maissa, joissa yhtiöiden päämajat sijaitsevat, tai joissa niillä on korkea profiili.

Vaikka olen arkeologi ja pimeä keskiaika viehättää minua oudosti, en ole ostanut lippua Lontoon British Museumin viikinkiaiheiseen näyttelyyn. Miksi? Koska BP:n pahaenteinen varjo häilyy vahvana sen yllä.

Ilmeisesti BP on mukana, koska sen öljynporauslautta Magnus Pohjanmerellä on saanut nimensä julmalta viikinkisoturilta. BP käyttää pienen omaisuuden, jotta sen logo olisi näyttävästi esillä yhdessä Lontoon odotetuimmista näyttelyistä vain, koska yhdellä sen öljynporauslautalla on pohjoismainen nimi.

Ehkä museoiden, taidegallerioiden ja urheilutapahtumien johtajat eivät tajua, että heitä käytetään hyväksi. Näin Tate Galleryn johtaja puolusti BP:a Meksikonlahden öljyonnettomuuden jälkeen: “ystävää ei hylätä siksi, että hänellä on hetkellisesti hankalaa”.

Liberate Tate –ryhmä on näyttänyt, ettei tällaisen vedätyksen pidä antaa mennä läpi. Öljy-yhtiöiden tai vaikka tupakkayhtiöiden ei pitäisi antaa käyttää sponsoriyhteistyötä harhauttamiseen, kun niiden liiketoiminnan ydin on likainen.

Teemme kaikkemme pysäyttääksemme arktisen öljynporauksen. Se tarkoittaa, että tartumme näihin yhteistyösopimuksiin samoin kuin vaarallisiin öljynporaushankkeisiin. Sponsoriyhteistyön käyttö julkisen hyväksynnän rakentamisessa ei ole uutta, mutta se yleistyy. Me haluamme heikentää sen tehoa, leikitellä sillä, ja lopulta lopettaa sen.

BEN AYLIFFE

Greenpeace Internationalin Arktis-kampanjoitsija