Brasilialaisten ensikosketus öljynporausvahinkoihin viime viikolla on osoittanut todeksi ennen kaikkea yhden asian – kuten et voi luottaa ydinvoimateollisuuteen et voi luottaa öljyjättienkään sanaan.

Petrobras, brasilialainen öljy-yhtiö, jonka tarkoituksena oli porata öljyä 3 100 metristä Uuden Seelannin Itäniemellä, omistaa osittain Rio de Janeiron öljykentän, missä öljyvuoto on tapahtunut.

8. marraskuuta syvänmeren porauskalusto (SEDCO 706), jota operoi yhdysvaltalainen öljyjätti Chevron, oli poraamassa öljylähdettä noin 1150 metrin syvyydessä. Näyttää siltä, että poraaminen ylipaineisti öljylähteen, minkä johdosta ympäröivä kallio murtui avaten merenpohjaan halkeamia, joista öljy alkoi vuotaa Atlantin valtamereen.

Öljy-yhtiö ei kuitenkaan ilmoittanut tapahtuneesta vahingosta, vaan vaikeni asiasta. Vasta 10. marraskuuta, kun kansalaisjärjestö SkyTruth ilmoitti, että se on havainnut 2379 neliökilometrin kokoisen öljylautan valtameren pinnalla, tapahtunut alkoi paljastua.

Greenpeacen aktivisti ui öljynporausalus Stena Carronin eteen pysäyttääkseen Chevronin aikeet tehdä syvänmerenporauksia 100 mailia Shetlannin saarilta. Greenpeace ajaa kieltoa syvänmeren öljynporauksille ja suosittelee sijoittamista puhtaaseen energiaan. 26/9/2010 © Will Rose / Greenpeace

Sen sijaan, että Chevron olisi ottanut vastuun teoistaan, se väitti, että vuoto oli luonnon aiheuttama! Brasilian presidentti Dilma Rousseff otti tilanteeseen voimakkaasti kantaa painostaen yhtiötä selvittämään asian. Chevron pysyi ”luonnon aiheuttaman vuodon” kannalla marraskuun 14. päivä asti, jolloin todisteet osoittivat kiistattomasti, että tämä oli harhaanjohtava väite.

Nyt Chevronia vaaditaan tekemään selvitystä siitä, mikä on vuotaneen öljyn todellinen määrä. Yhtiö on ilmoittanut, että oljyä on vuotanut suunnilleen 27–45 tonnia per päivä, mutta SkyTruthin laskelmien mukaan määrä on todennäköisesti kymmenenkertainen, öljylautan koosta päätellen noin 512 tonnia per päivä. Tämä merkitsee sitä, että 8.11. jälkeen öljyä on vuotanut yli 2000 tonnia. Renan onnettomuuden ansiosta me tiedämme, miltä näyttää vain 350 tonnin vuoto. Se on tuhoisaa, ja kun öljy on kerran päässyt veteen, vahinko on tapahtunut. Tämänhetkisten arvioiden mukaan yli 20 000 merilintuna on saattanut kuolla myrkytykseen Renan öljyvuodon seurauksena Bay of Plentyn lahdella.

Kuten BP teki Meksikonlahden öljyvuodon tapauksessa, Chevron yrittää nyt täyttää öljylähteen sementillä, mutta toistaiseksi öljy jatkaa vuotamistaan merenpohjaan syntyneistä halkeamista.

Uusi-Seelanti saa nyt kiittää oman hallituksensa päätöstä sallia öljynporaus syvänmeren alueella riskeistä piittaamatta. Itse asiassa, vaikka öljy on puhdistettu Bay of Plentyn lahdelta, uusi syvänmeren tutkimusalus saapui Taranakiin tutkimaan Raglanin rannikkoalueen soveltuvuutta öljynporaukseen, 1800 metrin syvyydestä. Yhtiö, joka suunnittelee öljynporausta tälle alueelle, on teksasilainen öljyjätti Anadarko. Se omistaa osan Deepwater Horizonista, porauslautasta, joka räjähti ja upposi Meksikon lahdella viime vuonna valuttaen mereen 660 000 tonnia öljyä. Anadarko on ilmoittanut, että heillä on tarkoitus aloittaa öljyn poraaminen Raglanista ja Canterburysta.

Ellei yleinen painostus saa hallitusta pysäyttämään syvänmeren öljynporaussuunnitelmia, tämä voi hyvinkin olla viimeinen kesä, kun Uuden-Seelannin asukkaat saavat nauttia koskemattomista rannoistaan ja merellisestä ympäristöstään, ennen kuin öljyjätit jättävät sinne jälkensä.

Allekirjoita ja jaa adressi syvänmeren öljynporauksen kieltämiseksi

Alkuperäinen teksti
Simon Boxer 16.11.2011, käännös Kirsi Koskelin