Suomessa näkee joskus kommentteja, että Greenpeace voisi mennä vaikka Kiinaan kampanjoimaan. En tiedä luetaanko näillä keskustelupalstoilla Greenpeacen blogia, joten heille voi olla uutinen, että Greenpeace on tehnyt töitä Kiinassa yli vuosikymmenen. Vaan millaista Greenpeacen työ on Kiinassa? Siitä alkaa kertyä kokemusta minullekin.

Sinne missä pippuri kasvaa

Kun itse tulin maahan ja tutustuin kampanjatiimiimme, olo oli samaan aikaan tuttu ja vieras. Energiatiimi on vain vähän suurempi kuin Pohjoismaissa, mutta sillä on jättimäisesti suuremmat haasteet. Kiina tekee ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia energiapäätöksiä lähivuosina, ja työtekijöidemme tehtävä on vaikuttaa niihin päätöksiin parhaansa mukaan. Jättimäisetkin haasteet kuitenkin arkipäiväistyvät. Itse kunkin voi olla vaikea hahmottaa arjen aherruksessa, että edessä on mannerlaatan kokoisia muutoksia suuntaan tai toiseen.

Täällä on töissä samanlaisia tavallisia ihmisiä kuin muillakin tuntemillani Greenpeacen toimistoilla. Taustaltaan tutkijoita, journalisteja, ympäristötieteilijöitä, tai esimerkiksi taidealojen opiskelijoita. Monet ovat nuoria isiä tai äitejä.

Mutta täällä on suhteellisesti paljon enemmän niitä, jotka ovat nähneet hyvin läheltä mitä ympäristön tuhoutuminen aiheuttaa. Hiilityöläisten lapsia hiilen vastaisessa kampanjassa. On ihmisiä, joiden kotikylä on kirjaimellisesti romahtanut, kun hiilikaivokset ovat kaivaneet maan niiden alta. Ihmisiä, jotka ovat dokumentoineet ilmastonmuutoksen seurauksia Tiibetin jäätiköillä, kuivuuden aiheuttamaa tuhoa, hiilituhkakenttien ympäröimiä kyliä, raskasmetallien myrkyttämiä kyläläisiä, ilmansaasteista kärsiviä kaupunkilaisia. Vihreää, joka ei enää ole vihreää, koska kaikki on saasteen harmaannuttamaa.

Kiinan Greenpeacen työntekijät osaavat kertoa mitä puhdas tai turvallinen ympäristö merkitsee, kun se on menetetty. Ja vaikka ihminen voi tottua lähes kaikkeen, tähän ei enää voi. Ympäristötyöllämme on paljon tukea maassa, jonka kansalaiset kohtaavat ympäristöongelmat yhä henkilökohtaisemmin.

24. huhtikuuta 2012

Greenpeacen aktivisti ottaa näytettä hiilituhkan loppusijoituspaikalla Kiinassa. Hiilituhka on erittäin vaarallista ihmiselle, sillä se on niin hienojakoista että se voi kulkeutua hengitysteihin.

 

Maailman kattava kampanjakenttä

Kiinassa Greenpeace tekee työtä useimmilla kampanja-alueillaan, koska lähes kaikilla niillä Kiinan vaikutus on suuri. Energia- ja ilmastotyö on suurin prioriteetti ja hiilivoiman vastainen työ sen keskeinen elementti. Greenpeace on vaikuttanut Kiinan Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa ilmoittamiin ilmastotavoitteisiin ja sittemmin hiilivoiman rajoitteisiin, viimeksi uudessa viisivuotissuunnitelmassa. Asiat etenevät, mutta ilmastonmuutos etenee vikkelämmin. Toimin itse tässä kampanjassa ja kerron siitä lisää seuraavissa blogeissa.

Ympäristömyrkkykampanjamme keskittyy tekstiilien tuotannon vesistöpäästöihin ja lasten leluihin. Se on saanut maailman suurimpia tuottajia mukaan vähentämään myrkkyjä, joita on myös suomalaisen ostamissa tekstiileissä. Torjuntamyrkkyjen vastainen kampanja paljasti juuri monien kiinalaisten teelaatujen sisältävän kiellettyjä torjunta-aineita.

Geenimuuntelukampanja onnistui viime vuonna samaan hallituksen tekemään päätöksen pitää Kiinan riisi geenimuuntelusta vapaana. Metsäkampanja tavoittelee
kansainvälisten laittomien hakkuiden lopettamista ja Kiinan omien metsien suojelua. Se on saanut useita yhtiöitä lopettamaan yhteistyön yhden maailman tuhoisimman yhtiön, indonesialaisen sellu- ja paperijätti APP:n kanssa.

24. huhtikuuta 2012

Tekstiilitehtaan jätevettä valuu suoraan Fenghua -jokeen Kiinassa.

 

Lilliputin kaikuva ääni

Itselleni yllättävintä Greenpeace-työssä tässä jättiläismaassa on ollut sen vaikuttavuus suhteessa resursseihin. Hallituksen ministeriöiltä ei ole aivan helppo saada audienssia, mutta joskus ne lähestyvätkin meitä, ja kysyvät raportistamme lisätietoa tai kantaamme siihen miten ongelmia voisi korjata. Monet mediat, tutkijat ja jopa hallitus näyttävät olevan monesta keskeisestä esiin nostamastamme asiasta kanssamme samaa mieltä. Tietysti kaikissa näissä tahoissa on paljon ihmisiä, jotka eivät ole samaa mieltä, eivät tavoitteista tai keinoista.

Kun muutoksia alkaa tapahtua, niitä tapahtuu rivakasti. Energiatuotannon ohjauskeinoja lisätään niin nopeasti, että hidasta suomalaista ällistyttää, aurinkosähkölle tehdään syöttötariffi viikoissa, kun sitä on junnattu Suomessa vuosia. Ilmanlaatustandardiin lisättiin vauhdilla pienhiukkaset, kun keskustelu niiden ja ilmanlaadun suhteesta ryöpsähti verkon keskustelupalstoilla, myös Greenpeacen vauhdittamana. Hiilivoiman lisäämiselle ollaan asettamassa kattoa, jotta Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa tehdyt ilmastolupaukset voitaisiin pitää.

Ei voi sanoa, että kamppailua ympäristöstä oltaisiin voittamassa. Mutta täällä kansalaisjärjestön kädenjäljen näkee konkreettisesti. Maassa, jossa riippumattomia
järjestö- ja tutkimustahoja on rajallisesti, voi saada isoja asioita aikaan nostamalla oikeita asioita esiin. Usein ne ovat niitä, jotka kaikki jo ”tietävät”, mutta joita kukaan ei tutki tai sano ääneen.

Monesti tuntuu, että keskushallitus on myös hyvin tietoinen samoista ympäristöongelmista, ja pyrkii tekemään niille jotain. Samaa ei voi sanoa kaikista hallinnon tasoista. Kiinan kokoisessa maassa päätösten läpivienti ei ole helppoa tai varmaa. Muutokseen vaaditaan mediakohua, sosiaalisen ja perinteisen median tuomaa keskustelua, tutkimusta, valvontaa ja pitkäaikaista seurantaa, tarkkaan mietittyjä mielenilmauksia. Näitä kaikkia Greenpeace on erikoistunut käyttämään, myös Kiinassa.

Harri Lammi toimii Greenpeacen energia- ja ilmastoneuvonantajana Kiinassa.

Seuraa Greenpeace Kiinan toimia Facebookissa

Greenpeacen Kiinan toimiston kotisivut

Muokattu 24.4. kello 14:15. Alkuperäisen tekstin mukaan APP olisi singaporelainen yhtiö. APP on rekisteröity muun muassa Singaporeen, mutta omistajat ovat olleet indonesialaisia usean sukupolven ajan.