Kaunis katsoa? Hyväksi ilmastolle? Hakkuita Lopella 17.4.2017.

 

Hakkuuaukea on lohduton näky. Eikä paljon parempi ole hakkuuaukealle istutettava pohjoismainen versio plantaasista - samanikäisiä koivuja tai mäntyjä riveihin asetettuna.

 

Avohakkuusta plantaasiksi on ollut sodanjälkeisen ajan menetelmä turvata sellunkeittoon halpaa puuta. Nyt hallitus on kuitenkin keksinyt aivan uuden perustelun avohakkuumetsätaloudelle. Puun energiakäytöllä ja puupolttoaineilla olisi määrä pelastaa ilmasto.

 

Ihmiset haluaisivat mielellään ajatella, että Venäjän öljykentiltä peräisin olevan bensan vaihtaminen suomalaisesta puusta tehtyyn etanoliin tai dieseliin olisi ilmastoteko. Siihen olisi niin helppo uskoa, kun ministerit ja metsänomistajien edustajat vakuuttavat, että pitkällä tähtäimellä syntyy ilmastohyötyjä.

 

Totuus on kuitenkin kolkko. Arvovaltaiset tutkijat ovat heittäneet kylmää vettä metsien polttajien - siis bensiininä, dieselinä tai hakkeena polttajien - niskaan.

 

Ensin maaliskuussa 68 tutkijan julkisessa kirjeessä todetaan ykskantaan, että “toteutuessaan hakkuiden ja puunkäytön lisääminen heikentää luonnon monimuotoisuutta ja kiihdyttää ilmastonmuutosta.”

 

Eilen 23. toukokuuta ilmastopaneeli - eli 15 ilmastopolitiikan kannalta keskeisten tieteenalojen huippututkijaa - kertoo, että “hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.”

 

Sen lisäksi että koskematon metsä on kaunis, se on myös hiilivarasto ja ilmakehästä hiiltä sitova hiilinielu. Hiili on varastoituna sekä puihin että maaperään. Joka kerta kun metsää hakataan, hiilinielu pienenee, kun puut katoavat, ja hiiltä vapautuu maaperästä. Itse puihin varastoitunut hiili päätyy ilmakehään kun puusta tehty paperinenäliina tai pahvimuki poltetaan tai se muuten lahoaa.

 

Avohakkuumetsätalouden kannattaja vastaa tähän, että kasvava puu sitoo enemmän hiiltä kuin kypsään ikään ehtinyt puu. Hän vain unohtaa sen, että koskemattomassa metsässä on koko ajan kaikenikäisiä puita, myös kasvavia. Hakkuun jäljiltä sen sijaan menee kerralla koko hiilinielu ja kestää vuosikymmeniä ennen kuin tilalle istutetun plantaasin hiilinielu on taas samassa mitassa. Niitä vuosikymmeniä meillä ei ole. Ilmastonmuutoksen kannalta juuri seuraavat vuosikymmenet ovat kriittisiä.

Kaunis katsoa. Hyväksi ilmastolle. Oulangan kansallispuisto 2010.

 

Koskematon metsä toimii tasapainossa itsekseen, lahoavien puiden hiili varastoituu maaperään sadoiksi vuosiksi ja luonnonmenetelmällä lisääntyvät taimet kasvavat uudeksi nieluksi kuolevien puiden tilalle. Siksi juuri ilmaston takia on tärkeää suojella viimeiset koskemattomat metsät, joita Suomessa on enää alle viisi prosenttia kaikista metsistä. Myös talousmetsissä pitää päästä avohakkuutaloudesta metsää paremmin säästävään korjuuseen. Siinä samalla suojelemme luonnon monimuotoisuutta ja monien lajien kotia. Ja kaupan päälle ihminenkin saa nauttia kauniista metsästä.

 

JUHA AROMAA