”Hei Martti, pitkä tarina lyhyesti, voisitko tänään tai huomisaamuna hypätä koneeseen ja lentää Senegaliin Arctic Sunriselle?"

2. perämies Martti Leinonen.



Näin keskeytyi perjantai-iltani viikko sitten noin viiden aikaan illalla. Soittaja oli miehittäjämme Amsterdamin toimistolta. Koska tiesin suunnilleen mitä laivalla oli tapahtunut niin sanoin vain ok, kyllähän se sopii. Leppoisa perjantai-ilta vaihtui noin viidentoista tunnin valmistautumiseen muutaman kuukauden reissuun. Kämppä piti luovuttaa seuraaville vuokralaisille ja kaikenlaista muuta pientä piti hommata. Meinasi vähän tulla kiire, mutta kun viimeiset rokotukset kävi apteekissa hakemassa ja törkkäsi itse reiteen matkalla kentälle, niin ihan hyvin ehti koneeseen.

Arctic Sunrise on Senegalin ja Mauritanian rannikolla tutkimassa ja dokumentoimassa ryöstökalastusta. Eurooppalaiset, venäläiset ja aasialaiset supertroolarit tyhjentävät paikalliset, erittäin kalarikkaat vedet. Yksi tällainen kelluva kalapakastetehdas kykenee viikossa kalastamaan yli 1 700 tonnia kalaa, joka riittäisi 60 000 senegalilaisen ruokkimiseen vuodeksi. Paikallisille kalastajille jää vain mustapekka käteen kalojen hävitessä parempiin suihin ympäri maailmaa. Kenties japanilaiseen sushipöytään, Siwan pakastealtaaseen tai vaikka säilykkeeksi WallMartin hyllylle.

11. huhtikuuta 2012

Rantaan palaavia kalastusveneitä ja kalatori Soumbedioune Beachilla, Senegalissa. Greenpeace kampanjoi Länsi-Afrikassa saavuttaakseen kestävän, matalavaikutteisen kalastussopimuksen, joka turvaisi paikallisten pienkalastajien ja yhteisöjen elinkeinon.



Sunrisen miehistö kohtasi merellä omalla veneellään liikeellä olleen kalastajan ja haastatteli tätä. Mies sanoi, että tilanne ja saaliit huononevat vuosi vuodelta. Jos tilanne jatkuu saman suuntaisena vielä muutaman vuoden, niin hänellä ei ole enää elantoa. Ennemmin kuin antaa perheensä nälkiintyä, hän ottaa aseensa ja lähtee hakemaan elantoa rannikkoa pitkin seilaavista kauppalaivoista. En voi muuta sanoa kuin, että ymmärrän miestä oikein hyvin ja erityisesti merenkulkijana toivon, ettei tilanne mene siihen asti. Niin kauan kuin paska ei ole seinillä, voidaan tuuletin vielä sammuttaa. Eikö Somalian tilanteesta ole kukaan oppinut mitään?

Aivan kuin tässä ei olisi jo tarpeeksi, niin tätä toimintaa kaiken lisäksi rahoitetaan muun muassa kotosuomalaisin verovaroin. Täh! Kyllä. Monissa EU-maissa on isot kaupalliset kalastuslaivastot, jotka ovat jo lähivetemme tyhjentäneet suurista saaliista vuosia sitten. EU rahallisesti tukee näitä laivastoja, niiden pujehtiessa toiselle puolen maapalloa varastamaan kalat paikallisten, perinteisillä välineillä kalastavien kalastajien nenien alta. Melko paksua. Piti itsekin oikein faktat tarkistaa pariin otteeseen kun ei meinannut uskoa kuviota todeksi.

Lähtiessäni Suomesta kohti Senegalia tiesin että laivalla oli sattunut jotain, mutta vasta kun pääsin perille, yksityiskohdat selvisivät.

Dirk Diederik -action lähellä Mauritaniaa maaliskuussa 2012. Hollantilaisen supertroolari Dirk Diederikin miehistö nostaa kannelle kelluvan poijun, jossa lukee "Lopettakaa ryöväys". Greenpeacen aktivistit olivat aiemmin kiinnittäneet poijun troolarin verkkoon, pysäyttäen kalastuksen n.50 kilometrin päässä Mauritanian rannikolta. Eurooppalaiset kalastusalukset ryöstökalastavat Länsi-Afrikan merialueita, vaarantaen paikallisten yhteisöjen elinkeinon.



Viime viikolla pikku tuhmurimme kahdessa veneessä olivat juuri saaneet hinattua erään tällaisen supertroolarin vanaveteen kaksi jättimäistä poijua. Tarkoituksena oli kiinnittää poijut troolivaijereihin, jolloin troolia ei voisi käyttää ja kalastus olisi lopetettava. Poijun pikalaukaisu kuitenkin petti ja juuri kun se oli saatu kiinni, vene miehistöineen joutui keskelle jättimäisen troolin vaijereita. Rytäkässä yksi aktivisteista, Rita, loukkaantui sen verran, että hänet jouduttiin viemään Dakariin saamaan hoitoa.

Kun saavuin laivalle aikaisin sunnuntaiaamuna, oli Sunrise juuri saapunut Dakariin. Minä tulin tänne pikakeikalle korvaamaan laivan 2. perämiestä joka jäi Dakariin hoitamaan Ritan kotimatkaa Libanoniin.

11. huhtikuuta 2012

Kansimies Rita Ghanem MY Esperanzan kannella vuonna 2011.



Sunrise suuntaa taas merelle ja kampanja jatkuu. Toivottavasti vähän rauhallisimmissa merkeissä. Tekniikka pettää toisinaan ja tällaisia onnettomuuksia sattuu joskus. Niistä on vain opittava, toivuttava, kehityttävä ja jatkettava eteenpäin. Näin juuri on aikomuksemme tehdä.

P.S. Tätä lähettäessäni on Rita saapunut kotiin Beirutiin ja on jo jalkeilla. Hän lähettää sieltä haleja ja pusuja kaikille.

Martti Leinonen, 2nd Mate, Rainbow Warrior / Arctic Sunrise
Martti seilaa perämiehenä Greenpeacen aluksilla ja bloggaa matkoilta.


Suojele meriä - tue työtämme lahjoituksella