4/4/2011 Rouva Saraga, paikallinen maanviljelijä on huolissaan satonsa radioaktiivisuudesta, ja pyytää Greenpeacea ottamaan näytteitä vihanneksista säteilyn mittaamiseksi. Kuva on Greenpeace toiselta tarkkailuretkeltä Fukushiman alueella mittaamassa maaperän ja ruoan radioaktiviisuuden vaikutuksia paikalliselle väestölle.

 

Fukushiman ydinonnettomuuden saastuttamilta alueilta on lähtenyt evakkoon 150 000 ihmistä. He joutuivat jättämään taakseen kotinsa, maatilansa ja kotieläimensä. He asuvat nyt eri puolilla Japania ja maakuntaa, monet väliaikaismajoituksessa. Puoli vuotta onnettomuuden alun jälkeen ydinvoimayhtiö TEPCO ryhtyi lähettämää onnettomuuden uhreille kaavakkeita korvausten hakemiseen.

Kotinsa ja omaisuutensa menettäneiden ihmisten postilaatikkoon kolahti 58-sivuinen korvauksenhakukaavake. Kaavakkeen matkassa tuli 156-sivuinen opas kaavakkeen täyttämiseen. Kaavakkeessa vaadittiin evakkoon lähteneiltä esimerkiksi alkuperäiset kuitit matkoista ja muista evakuoinnin aiheuttamista kustannuksista. Kuukautta myöhemmin TEPCO oli saanut korvaushakemuksen vain hieman yli 7000 ihmiseltä. Julkisen kritiikin myötä TEPCO joutui viimein joulukuussa lyhentämään kaavakkeen neljään sivuun.

TEPCO sanoo maksaneensa tähän mennessä korvauksia 160 000 ihmiselle. Perheet ovat yhtiön mukaan saaneet miljoona jeniä (noin 10 000 €) ja yhden hengen taloudet 750 000 jeniä (7 500 €). Lisäksi evakuoinnista aiheutuneita kustannuksia on kompensoitu 300 000 jeniin (3 000 €) asti. Toistaiseksi kysymys menetetystä omaisuudesta on sivuutettu. Hallituksen virallisen linjan mukaan ihmiset voivat myöhemmin palata koteihinsa suurimmalle osalle pahasti saastuneista alueista.

Osa onnettomuuden uhreista on kieltäytynyt TEPCOn rahoista ja vaatii oikeusteitse paljon suurempia korvauksia. Monet eivät kuitenkaan jaksa tai halua lähteä tälle tielle. Näyttää siltä, että TEPCOn ja hallituksen strategiana on tehdä korvausten hakemisesta mahdollisimman hankalaa ja byrokraattista. Suurin osa saadaan tyytymään luvattuihin murusiin, kun vain kaikkein kovimmat aktivistit jaksavat taistella oikeusprosessien läpi.

Ongelmaksi on muodostunut esimerkiksi se, että Japanin ydinvastuulaki ei sisällä mitään käytännön yksityiskohtia tai säädöksiä, miten ja kenelle korvauksia tulisi maksaa. Hallituksen huhtikuussa 2011 nimittämä komitea laatii yksityiskohdat takautuvasti.

Olisikin kiintoisaa tietää, miten Suomessa viranomaiset ovat varautuneet ydinvastuun käytännön toteuttamiseen onnettomuustilanteessa. Odottaisivatko evakuoidut ihmiset oikeuden ratkaisuja, vai onko olemassa jokin järjestely nopeampia korvauksia varten?

 


Mitä sinä voit tehdä? Vetoa tiukemman ydinvastuun puolesta.