Mennyt vuosikymmen oli Suomessa todellinen uusiutuvan sähköntuotannon menetetty vuosikymmen. Muualla maailmassa tuuli- ja aurinkosähkön tuotanto kasvoi ennätyksellisen nopeasti. Näistä ”uusista uusituvista” tuli keskeinen osa energiapalettia sen sijaan, että enää puhuttaisiin ”vaihtoehtoisista energianlähteistä”, kuten joskus oli tapana. Samaan aikaan Suomessa tehtiin tietoinen päätös jättäytyä sivuun.

Oheinen tilastokeskuksen käppyrä kuvaa Suomen uusiutuvan sähköntuotannon menetettyä vuosikymmentä.

Sähköntuotanto uusiutuvilla energianlähteillä Suomessa 2000-2011.

 

Kuvasta näkyy, kuinka uusiutuvilla tuotetun sähkön määrä on pysynyt vuodesta toiseen samana, vain vesivoiman osuus vaihtelee.

Verrataan samoja vuosia Saksassa.

Sähköntuotanto uusiutuvilla energianlähteillä Saksassa 1997-2011

 

Uusiutuvan sähköntuotannon kasvu on ollut Saksassa suorastaan käsittämättömän nopeaa. Uusiutuvien osuus on Saksassa noussut vuoden 1999 5 % tasosta 20 % vuonna 2011. Viime vuoden aikana uusiutuvien osuus on noussut entisestään. Vuoden 2020 virallinen tavoite on 35–40 % paikkeilla, mutta tämä ylittynee reippaasti.

Suomessa tehtiin 2000-luvun alun ydinvoimahuumassa päätös siitä, että uusiutuvan energian teollisuuteen ei haluta mukaan. Samalla varmistettiin se, että Suomesta ei tullut keskeistä pelaajaa esimerkiksi kansainvälisillä tuulivoimamarkkinoilla.

Onneksi joitain askelia on aivan viime vuosina otettu ja esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffi on viimein saatu voimaan. TEM:n vihdoin ja viimein julkisuuteen saama energia- ja ilmastostrategian taustamuistio kuitenkin vaikuttaa lähinnä vanhan kierrätykseltä. Kunnianhimoa energiatehokkuustavoitteissa tai uusiutuvan energian lisäämisessä ei ole. Teollisuuden sähkönkulutuksen uskotaan kasvavan parin suuren paperikoneen verran ja kolmen ydinvoimaloiden uskotaan valmistuvan 2025 mennessä.

TAPIO LAAKSO

Greenpeace julkaisee oman energiaskenaarionsa 7. helmikuuta.