Japanin hallitus on järjestänyt viime päivinä julkisia keskustelutilaisuuksia tulevaisuuden energiapolitiikasta. Keskusteluja järjestetään kaikkiaan 11 Japanin kaupungissa.

Ensimmäinen keskustelu järjestettiin Saitaman kaupungissa viime viikolla. Tilaisuuteen osallistui Kauppa- ja teollisuusministerin lisäksi 170 kansalaista. Tilaisuudessa esiteltiin Japanin hallituksen valmistelemat 3 energiaskenaariota, jotka ulottuivat kaikki vuoteen 2030. Skenaariot erosivat lähinnä siinä, miten suuri osuus ydinvoimalla energiantuotannossa oli. Ydinvoiman osuus vaihteli 0-25% skenaariosta toiseen.

Varsinainen kansalaiskeskustelu oli toteutettu mielenkiintoisella tavalla. Lähetettyjen hakemusten perusteella oli valittu 9 henkilöä, joista jokainen sai lausua mielipiteensä yhdestä skenaariosta. Jokaisesta skenaariosta siis kuultiin 3 kansalaisen mielipide.  Keskustelua mainostettiin ”kaikille avoimena”, mutta valitettavasti avoimuus rajoittui siihen, että tilaisuutta saattoi seurata suorana internetistä. Kommenttejaan suuri yleisö ei kuitenkaan päässyt esittämään, vaan kommentteja pystyi ainoastaan kirjoittamaan palautelomakkeelle. 9 valitusta kommentoijasta 3 asui Fukushiman onnettomuuden vaikutusten ulkopuolisella alueella, mikä myös lisäsi suuren yleisön epäluuloja ja herätti kysymyksiä siitä, miten kommentoijat oli tilaisuuteen valittu.

Tilaisuudessa yleisö osoitti suosiotaan aina, kun ydinvoimakriittisiä mielipiteitä esitettiin. Fukushiman onnettomuuden saastuttamalta Tohokun alueelta tulevat asukkaat muun muassa toivoivat hallituksen luopuvan ydinvoimasta ja sen sijaan keskittyvän uusiutuvan energian edistämiseen. Tohokun sähkölaitos sen sijaan kannatti innokkaasti skenaariota, jossa ydinvoiman osuus on suurin.

Jos Japanin hallitus aidosti haluaa kuulla kansalaisten äänen energiapolitiikkaa valmistellessaan, ei 9 epäselvillä kriteereillä valitun kansalaisen ”kansalaiskeskustelu” juuri hyödytä.  Viikonloppuna Tokiossa kokoontui 170 000 ihmistä ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa, vaikka Tokiossa oli tuolloin 33 astetta lämmintä.  Eikö Japanin hallitus halua kuulla kansalaisten mielipiteitä sen pelossa, että kansalaisten mielipiteet eivät olisikaan hallituksen kannan suuntaisia?

Joka tapauksessa on fakta, että suuren yleisön mielipidettä ei ole otettu Japanissa huomioon Fukushiman onnettomuuden jälkeisissä energiakeskusteluissa.

Asami on Greenpeacen korkeakouluharjoittelija, joka valmistelee graduaan Japanin ja Suomen ydinvoimapolitiikasta