Feissaaja-Topias tässä terve! On aika tullut meillekin avata sanaista arkkuamme, sillä päivittäinhän olemme tekemisissä ihmisten kanssa keskustelemassa ympäristöasioista, mutta kerronpa ensin hieman itsestäni, että tiedätte millainen henkilö näitä sepustuksia tekee.

Olen siis 24-vuotias nuorimies, kolmatta kesää Greenpeacelle feissaamassa tänä vuonna. Opiskelen Lahden Muotoiluinstituutissa, mutta olen aktiivisesti perehtynyt ympäristöongelmiin, ympäristönsuojeluun ja ympäristöfilosofiakin kiinnostaa melkoisesti, kuten myös yhteiskunnalliset asiat muutenkin. Feissaamisen aloitin 2006 Turussa, vuonna 2007 feissasin Helsingissä, Turussa ja Lahdessa ja nyt vuonna 2008 olen feissannut Helsingissä, ja ensi viikosta alkaa viikon reissu Greenpeacen matkatiimissä pienemmissä kaupungeissa. Greenpeacen tukijana olin ollut jo aikaisemmin, ja kun kuulin mahdollisuudesta työskennellä hirmu tärkiän asian parissa, niin tottakai innostuin.

Niin, näistä katutöistä. Työssämme tapaamme valtavat määrät ihmisiä, keskustelemme kaikesta mahdollisesta ympäristöön liittyvästä ja saamme melkoista käsitystä siitä, millaisia asenteita ihmisillä on ympäristönsuojelua ja ympäristöä kohtaan. Luonnollisesti monet myös kertovat, mikseivät koe ympäristönsuojelun tukemista mielekkäänä. Viimeksi eilen kuulin varsin yleisen kommentin: "minä suojelen ympäristöä omilla valinnoillani ja olen oman osani tehnyt". Sinänsä ihan siistiä, että ihmiset tekevät ylipäänsä valintoja ympäristön hyväksi, mutta toisaalta monilla on se käsitys, että ympäristönsuojelu on jotain pientä näpertelyä, ja oman osansa voi hoitaa lajittelemalla roskat tai käyttämällä joukkoliikennettä. On toki hienoa, että ylipäänsä lajittelee ja käyttää joukkoliikennettä, mutta nähdäkseni totuus on, ettei ratkaisevia muutoksia saada aikaan vain kyseisillä teoilla, eikä "omaa osuutta" kuitata sillä.

Ympäristönsuojelu ei ole mikään on/off -nappula, jolla ihmisestä saa ympäristöystävällisen pienillä ekoteoilla (asiat ylipäänsä harvoin ovat mustavalkoisia). Ympäristöongelmat ovat äärimmäisen vakavia, ja mitä enemmän ihmiset tekevät ongelmia ratkoakseen, sen parempi. Mitä enemmän tekee ympäristöystävällisiä valintoja, sen enemmän auttaa ympäristön tilaa. Erityisesti me rutkasti elämäntavoillamme ympäristöä kuormittavat suomalaiset emme voi oikein puhdistaa omatuntoamme ja pestä käsiämme ympäristön ongelmista astumalla linja-autoon tai laittamalla munankuoria biojätteisiin. Pienet arjen ekoteot ovat kuitenkin erinomainen alku ymmärtää, että voimme tehdä valtavasti omassa elämässämme ympäristön tilaa parantaaksemme. Mielestäni selvää on myös, että ihmisillä on moraalinen velvollisuus auttaa, mikäli heillä on siihen resursseja.

Ympäristönsuojelun tukeminen voi aivan hyvin olla kierrätyksen ja joukkoliikenteen käytön lisäksi oman elämän ekologisia valintoja, jolla voi vaikuttaa ympäristöongelmien ratkaisuun ja auttaa. Greenpeace ottaa aktiivisesti esille laajoja ympäristöongelmia ja niiden aiheuttajia, sekä herättää keskustelua ympäristön tilasta. Munankuoret biojätteissä tai matka joukkoliikenteellä eivät tätä tee (vaikka ovatkin toki tärkeässä osassa ympäristönsuojelijan paletilla!)

Ettän näin tällä kertaa. Kaduilla nähdään!

Topias Salonen