Greenpeace valittanut taustatietojen salaamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Järjestöt pitävät ilmastopolitiikan valmistelua Suomessa ala-arvoisena

Lehdistötiedote - joulukuu 28, 2012
Kansainvälisten ilmastoneuvottelujen päätyttyä pettymykseen on julkisessa keskustelussa korostettu kotimaisten sitoumusten ja johdonmukaisen ilmastopolitiikan tärkeyttä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Suomen luonnonsuojeluliiton, Maan ystävien ja Greenpeacen mukaan Suomen energia- ja ilmastopolitiikan valmistelu on kuitenkin täysin ala-arvoista eikä vastaa nykymaailman toimintatapoja.

Greenpeacen aktivistit Helsingin hiilivoimalalla vuonna 1997.

 
Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee parhaillaan tulevien vuosien tärkeintä energiapolitiikan ohjausdokumenttia, ilmasto- ja energiastrategiaa. Strategian valmistelu on kuitenkin kärsinyt lähes täydellisestä osallistamisen ja avoimuuden puutteesta. Strategian taustaselvityksiä, esimerkiksi sähkönkulutuksen arvioita tai niiden laskentamenetelmiä, ei ole annettu sidosryhmien tutustuttaviksi. Itse strategiaa ei myöskään ole toimitettu nähtäväksi tai kommentoitavaksi pyynnöistä huolimatta.

Edellisen ilmasto- ja energiastrategian valmistelun alla käytiin kiivasta keskustelua strategian taustaoletusten paikkansapitävyydestä. Myös Valtiontalouden tarkastusvirasto moitti jälkikäteen vuonna 2008 valmistuneen strategian valmisteluprosessia läpinäkyvyyden puutteesta [1].

"Keskeisesti yhteiskuntamme ja ympäristön hyvinvointiin vaikuttavia ilmasto- ja energiastrategioita ei pitäisi voida valmistella salassa kuin sotasalaisuutta konsanaan. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintatapa ei yksinkertaisesti ole hyväksyttävä tällä vuosikymmenellä. Itse asiassa se on vain omiaan herättämään epäilyksiä siitä, kestävätkö strategian taustaoletukset ja linjaukset kriittistä tarkastelua", huomauttaa Suomen luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Hakko.

Jotta uusi ilmasto- ja energiastrategia voisi tulla laajasti hyväksytyksi, sen valmistelussa täytyy järjestöjen mukaan ottaa nopeasti aikalisä. Tämän aikana tähän mennessä tuotettu taustamateriaali on julkaistava kansalaisyhteiskunnan, median ja poliittisten päätöksentekijöiden arvioitavaksi, järjestöt vaativat.

”Tarvitsemme julkista keskustelua, jossa strategian taustaoletuksia voidaan arvioida ja kirjauksiin vaikuttaa. Valmiin dokumentin kommentointi juuri ennen strategian poliittista hyväksymistä on kansalaisosallistumisen irvikuva”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.

Greenpeace on tehnyt strategian taustatilastoista virallisen tietopyynnön työ- ja elinkeinoministeriöön. Ministeriö kieltäytyi julkaisemasta tietoja. Kielteinen päätös annettiin useiden yhteydenottojen jälkeen julkisuuslain edellyttämästä aikataulusta myöhässä.

”Kielteistä päätöstä perusteltiin hyvin eritasoisilla perusteilla, mutta mikään niistä ei ole mielestämme laillisesti pätevä. Tästä syystä olemme valittaneet ministeriön toiminnasta ja päätöksen perusteista korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtenä valituksen kohteena on ministeriön viivyttely kielteisen päätöksen toimittamisessa. Vaikka lain mukaan päätös pitää toimittaa kahdessa viikossa, tässä tapauksessa päätöksen saaminen kesti lähes puolitoista kuukautta”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen

Lisätietoja:
Kaisa-Reeta Koskinen, energiavastaava, Greenpeace, 040 764 1012
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace, 050 369 6202
Hanna Hakko, suojeluasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliitto, 050 345 4411

Viite:

[1] Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi tuloksellisuustarkastuskertomuksessaan, että ”strategian valmistelun yksi keskeinen heikkous liittyi prosessin läpinäkyvyyteen ja osallistumismahdollisuuksiin. Strategiaa varten teetetyt selvitykset ja laskelmat sekä strategian seurantatiedot eivät ole saatavissa työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategiaa käsitteleviltä verkkosivuilta.  Lisäksi sidosryhmien mahdollisuudet osallistua valmisteluprosessiin olivat rajoitettuja, vaihtelivat hallinnonalakohtaisesti ja painottuivat teollisuuden ja energia-alan suuriin toimijoihin." Lisäksi tarkastusvirasto totesi, että  ”jatkossa ilmasto- ja energiapolitiikan läpinäkyvyyttä ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia tulisi parantaa.”

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 235/2011, sivu 170.