Talvivaara on vaarallinen esimerkki piittaamattomuudesta

Lehdistötiedote - marraskuu 15, 2013
Näinkö Arktiksellakin toimittaisiin?

15. marraskuuta 2013 Viime talvena sattui Talvivaaran kipsisakka-altaissa kaksi suurta vuotoa. Kipsisakka-altaassa on veteen liuenneita raskasmetalleja kuten uraania, kadmiumia ja nikkeliä.

Näytteenotto pohjoiselta vuotokohdalta Talvivaaran kaivoksella, 09.11.2012, Sotkamo © Greenpeace/Aino Tuomi-Nikula

Talvivaara Oyj hakee yrityssaneerausta. Saneerauksen tarkoituksena olisi leikata yhtiön velkoja niin, että toiminta voisi jatkua. Greenpeacen mielestä Talvivaaran yrityssaneeraus olisi vaarallinen esimerkki piittaamattomuudesta ja ympäristöriskien aliarvioimisesta.

”Talvivaara aliarvioi törkeästi toimintansa ympäristöriskit, ja on toistuvasti pilannut vesistöjä. Nyt sen omistaja ollaan vapauttamassa myös toteutuneista taloudellisista riskeistä. Tätä ei voi millään tavalla hyväksyä. Ainoa vaihtoehto on konkurssi, kaivoksen sulkeminen ja riittävä valtion rahoitus, jolla konkurssipesä voi välittömästi aloittaa bioliuotusprosessin pysäyttämisen”, sanoo Greenpeace Nordicin Suomen vt. ohjelmajohtaja Sini Harkki.

”Talvivaaran tilanteella on myös vaikutusta Pyhäjoen ydinreaktorihankkeeseen. Nyt näyttää selvältä, että Rosatomin varaan jääneen hankkeen suomalaisomistajien osuus laskee alle 50 prosentin”, Harkki jatkaa.

”Talvivaaran yrityssaneeraus olisi vaarallinen esimerkki äärimmäisestä piittaamattomuudesta. Ei ole hyväksyttävää, että yhtiö tahansa voi rikkoa lupaehtoja ja pilata ympäristöä ja luottaa siihen, ettei joudu kantamaan vastuuta sen enempää ympäristölle aiheutetusta tuhosta kuin taloudellisesta riskistä”, Harkki jatkaa.

Suomen arktisessa strategiassa tasapainotellaan ympäristön suojelun ja liiketoimintamahdollisuuksien välillä. Suomalainen valtionyhtiö Arctia Shipping on jo ottanut merkittävän taloudellisen riskin osallistumalla Shellin arktiseen öljynporaukseen Alaskan pohjoispuolella. Osallistuminen öljynporaushankkeisiin jäätyvällä merellä merkitsee taloudellisen riskin lisäksi myös osallisuutta hallitsemattomaan ympäristökatastrofin riskiin. Talvivaaran bioliotus oli ennen kokeilematonta tekniikkaa aivan samalla tavalla kuin öljynporaus jäisellä merellä.

”Jos suomalaiset aikovat toimia yleisemminkin samalla tavoin kuin Talvivaaran tapauksessa, on syytä unohtaa toiminta Arktiksella. Siihen ei ole varaa herkällä ympäristöllä eikä suomalaisilla veronmaksajilla. Pietarissa tutkintavankeudessa olevat Greenpeace Internationalin aktivistit ovat elävä muistutus siitä, kuinka kovia panoksia Arktiksella käytetään”, Harkki sanoo.

Lisätietoja:
Vt. ohjelmajohtaja Sini Harkki, Greenpeace Nordic, 050 582 1107
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace Nordic, 050 369 6202