Tyypillinen suomalainen talo hukkaa paljon energiaa.
Erityisen tärkeää on, että ehdotuksista on päästy sopuun
energian tuottajien ja muiden energia-alan etujärjestöjen,
työnantajien, ay-liikkeen sekä vastaavien ministeriöiden
kesken.
"Toimikunnan työ osoittaa, että energian käytön tehostaminen on
kaikkein mittavin ja nopein tapa vähentää ilmastopäästöjä ja
parantaa energiaomavaraisuutta. Lisäksi energiatehokkuustoimet ovat
edullisia: ne maksavat itsensä takaisin nopeammin kuin mikään
energiantuotantomuoto. Ehdotetut energiansäästötoimet alentavat
päästövähennysten kustannuksia ja vähentävät tuontienergian
käyttöä", ympäristöjärjestöjä toimikunnassa edustanut Greenpeacen
energiavastaava Lauri Myllyvirta toteaa.
Ympäristöjärjestöt muistuttavat mietintöön jättämässään
täydentävässä mielipiteessä, että mahdollisuuksia olisi kuitenkin
lähes tuplasti parempaan. EU:ssa on sovittu 20 prosentin
energiantehokkuustavoitteesta, johon myös Suomen tulisi sitoutua.
Mietinnön toimet tähtäävät 11 prosentin energiansäästöön. Luku
perustuu hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaan, jossa
tähdätään vain 5-10 prosentin kotimaiseen päästövähennykseen, kun
ilmastokatastrofien välttäminen edellyttää teollisuusmailta
vähintään 30-40 prosentin vähennyksiä.
Mietintö sisältää yli sata energian järkevää käyttöä edistävää
valtion toimenpidettä rakennuksissa, liikenteessä, teollisuudessa,
kotitalouksissa ja palveluissa. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat
matalaenergiarakentamisen vauhdittaminen sekä uudisrakentamisen
että peruskorjausten yhteydessä, EU-normit sähkölaitteiden
energiatehokkuudelle sekä vähäpäästöisempien autojen suosiminen
verotuksella.
"Fiksu energiankäyttö tarkoittaa, että esimerkiksi rakennukset
rakennetaan ja peruskorjataan energiaa säästävästi, ei sitä, että
palellaan pimeässä. Halvan, saastuttavan energian aika on ohi,
joten matalaenergiatalot, A++-sähkölaitteet, joukkoliikenne ja
bensapihit autot sekä muu energian tehokkaampi käyttö ovat
hyvinvoinnin edellytys tulevaisuudessa", Suomen
luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava Leo Stranius toteaa.
"Jos toimikunnan esittämä energiatehokkuussuunnitelma
toteutetaan päättäväisesti ja uusiutuvaa energiaa lisätään
tavoitteiden mukaisesti, ei lisäydinvoimaa tarvita. Ydinvoimalla
tuotettu lisäsähkö menisi vientiin", toteaa toimikunnan varajäsen,
WWF:n ilmastoasiantuntija Marja Kaitaniemi.
Toimikunnan työ on hyvä alku, mutta mahdollisuuksia
energiansäästöön on huomattavasti enemmän. Pelkästään rakennusten
lämmityksessä säästömahdollisuudet vuoteen 2020 mennessä ovat VTT:n
Teknologiapolut 2050 -selvityksen mukaan noin kolminkertaiset
(11-22 TWh) toimikunnan toimilla saavutettavaan säästöön
verrattuna.
Ympäristöjärjestöjen täydentävä mielipide
mietintöön
Other contacts:
Lauri Myllyvirta, toimikunnan jäsen, Greenpeace, puh. 050 3625 981
Leo Stranius, toimikunnan varajäsen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh.
040 754 7371
Marja Kaitaniemi, toimikunnan varajäsen, WWF, puh. 050 362 5363
Meri Pukarinen, kampanjakoordinaattori, Maan ystävät, puh. 050 329 3479