Greenpeacen aktivistit ripustivat Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille". Aktivistit Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta ovat kertomassa Stora Enson pääkonttorin työntekijöille Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.
Greenpeacen aktivistit ripustivat Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille".
Greenpeacen aktivistit ripustivat Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille". Aktivistit Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta ovat kertomassa Stora Enson pääkonttorin työntekijöille Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.
Greenpeacen aktivistit jakoivat informaatiota Stora Enson pääkonttorilla toimitusjohtaja Jouko Karviselle ja muulle yhtiön henkilökunnalle Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää tällä hetkellä jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.
Metsähallitus on hakannut talven aikana useita koskemattomia
aarniometsiä Lapissa kohteissa, jotka ympäristöjärjestöt ovat
määritelleet laajimmiksi ja luonnontilaisimmiksi vielä
suojelemattomiksi alueiksi. Stora Enso on ostanut puuta alueilta.
Asiaa käsitellään Stora Enson yhtiökokouksessa 1. huhtikuuta.
Suomen metsistä enää alle viisi prosenttia on luonnontilaisen
kaltaisia ja koko Euroopan mittakaavassa luonnontilaiset metsät
ovat vieläkin harvinaisempia.
"Suomen metsistä valtaosa on jo otettu talouskäyttöön. Vielä
hakkaamattomina säästyneet koskemattomat metsät ovat niin
harvinaisia, että ne pitäisi jo säästää. Etenkin kun teollisuuden
puun kysyntä ei edellytä näiden metsien hakkaamista", sanoo
Greenpeacen metsäkampanjavastaava Sini Harkki.
Metsähallitus on muun muassa tiedotteessaan 19.2.2009 antanut
väärää tietoa hakattujen metsien iästä. Toisin kuin tiedotteessa
väitetään, Metsähallituksen omista ikäluokkakartoista selviää, että
esimerkiksi Talluskotavaaran, Moukavaaran ja Ahmatunturin hakkuut
on tehty 132 hehtaarin alueella metsissä, jotka ovat yli
200-vuotiaita. Ainoastaan yksi alue Ahmatunturin leimikoista
sijoittuu karttojen mukaan 126-150-vuotiaaseen metsään.
Greenpeace tutkitutti joitakin hakattuja keloja Joensuun
yliopistossa. Kolme Savukosken Talluskotavaarasta hakattua puuta
oli syntynyt vuosina 1660, 1696 ja 1707. Vanhimmaksi elänyt puu oli
kuollut vasta noin 2000. Nuorin kelo oli kuollut jo noin vuonna
1855, minkä jälkeen se oli seissyt metsässä luonnonmuistomerkkinä
aina hakkuupäiväänsä saakka. Sallan Moukavaaran hakkuista
Greenpeace löysi sellupinosta yli 300-vuotiaita mäntyjä, joista
yhdestä lahjoitettiin näytepala Stora Ensolle.
"Lapissa on runsaasti nuorta metsää selluteollisuuden
tarpeisiin. Ikimetsien hakkuiden ei pitäisi enää olla osa
2000-luvun metsätaloutta. Yli 300-vuotiaiden luonnonmuistomerkkien
hakkaaminen kertakäyttötuotteisiin on haaskausta, joka ei voi olla
edes taloudellisesti kestävää. Stora Enson tulisi maksaa velkansa
Suomen metsille ja säästää ne vähät luonnontilaiset metsät, joita
vielä on jäljellä", Harkki sanoo.
"Lapin puuntuotannossa olevan puuston kasvu on noin 10,2
miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vain 1,6 miljoonaa kuutiometriä
vuodessa, eli 13 prosenttia koko puuston kasvusta, on puuntuotannon
ulkopuolella. (1) Kaatamalla luonnontilaista metsää Lapissa
tuhotaan arvokasta pääomaa, jota muun muassa matkailuelinkeino
käyttää. Kun metsän uusiutumiseen Metsä-Lapin olosuhteissa kuluu
useita satoja vuosia, luonnontilaisen metsän kaataminen tuottaa
taloudellista hyötyä vain puun ostajalle mutta ei Lapin
taloudelle", Harkki toteaa.
YK:n biodiversiteettisopimuksen metsätyöohjelma kehottaa maita
suojelemaan jäljellä olevat laajat, luonnontilaiset metsäalueet
vuoteen 2010 mennessä. Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen
luonnonsuojeluliitto rajasivat vuonna 2006 kartoille kahdeksan
tällaista erityisen laajaa ja luonnontilaista aluetta Metsä-Lapista
valtionmailta. Nämä kattavat noin 0,8 prosenttia Lapin
suojelualueiden ulkopuolisesta metsämaasta. Tänä talvena
alueista neljää on hakattu. Hakkuita on tehty 250 hehtaarilla,
mutta ne ovat pirstoneet lähes 2 000 hehtaaria metsää. Osa
Kittilässä tehdyistä hakkuista tapahtui rajauksen sisällä olevissa
nuoremmissa metsissä, mutta muut hakkuut ovat olleet lähes
koskemattomissa aarniometsissä.
Kuvia metsistä ja hakkuista:
www.forestinfo.fi/metsalappi
Flickr
Notes:
(1) Lähde: Tomppo, E., Tuomainen, T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Korhonen K. T., Mäkelä, H. & Tonteri, T. 2005. Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970-2003. Metsätieteen Aikakauskirja 2B/2005.