Greenpeace ennustaa tulosvaroitusta Stora Ensolle - 300 vuoden velka metsille

Lehdistötiedote - maaliskuu 6, 2009
Greenpeacen aktivistit ovat tänä aamuna ripustaneet Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille". Aktivistit Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta ovat kertomassa Stora Enson pääkonttorin työntekijöille Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.

Greenpeacen aktivistit ripustivat Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille". Aktivistit Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta ovat kertomassa Stora Enson pääkonttorin työntekijöille Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.

Greenpeacen aktivistit ripustivat Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille".

Greenpeacen aktivistit ripustivat Stora Enson pääkonttorin seinälle 22 x 10 metrin banderollin, jossa lukee "Tulosvaroitus: 300 vuoden velka metsille". Aktivistit Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta ovat kertomassa Stora Enson pääkonttorin työntekijöille Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.

Greenpeacen aktivistit jakoivat informaatiota Stora Enson pääkonttorilla toimitusjohtaja Jouko Karviselle ja muulle yhtiön henkilökunnalle Metsä-Lapin arvokkaiden luonnontilaisten metsien hakkuista. Stora Enso käyttää tällä hetkellä jopa 300-vuotiasta puuta sellun valmistukseen.

Metsähallitus on hakannut talven aikana useita koskemattomia aarniometsiä Lapissa kohteissa, jotka ympäristöjärjestöt ovat määritelleet laajimmiksi ja luonnontilaisimmiksi vielä suojelemattomiksi alueiksi. Stora Enso on ostanut puuta alueilta. Asiaa käsitellään Stora Enson yhtiökokouksessa 1. huhtikuuta.

Suomen metsistä enää alle viisi prosenttia on luonnontilaisen kaltaisia ja koko Euroopan mittakaavassa luonnontilaiset metsät ovat vieläkin harvinaisempia.

"Suomen metsistä valtaosa on jo otettu talouskäyttöön. Vielä hakkaamattomina säästyneet koskemattomat metsät ovat niin harvinaisia, että ne pitäisi jo säästää. Etenkin kun teollisuuden puun kysyntä ei edellytä näiden metsien hakkaamista", sanoo Greenpeacen metsäkampanjavastaava Sini Harkki.

Metsähallitus on muun muassa tiedotteessaan 19.2.2009 antanut väärää tietoa hakattujen metsien iästä. Toisin kuin tiedotteessa väitetään, Metsähallituksen omista ikäluokkakartoista selviää, että esimerkiksi Talluskotavaaran, Moukavaaran ja Ahmatunturin hakkuut on tehty 132 hehtaarin alueella metsissä, jotka ovat yli 200-vuotiaita. Ainoastaan yksi alue Ahmatunturin leimikoista sijoittuu karttojen mukaan 126-150-vuotiaaseen metsään.

Greenpeace tutkitutti joitakin hakattuja keloja Joensuun yliopistossa. Kolme Savukosken Talluskotavaarasta hakattua puuta oli syntynyt vuosina 1660, 1696 ja 1707. Vanhimmaksi elänyt puu oli kuollut vasta noin 2000. Nuorin kelo oli kuollut jo noin vuonna 1855, minkä jälkeen se oli seissyt metsässä luonnonmuistomerkkinä aina hakkuupäiväänsä saakka. Sallan Moukavaaran hakkuista Greenpeace löysi sellupinosta yli 300-vuotiaita mäntyjä, joista yhdestä lahjoitettiin näytepala Stora Ensolle.

"Lapissa on runsaasti nuorta metsää selluteollisuuden tarpeisiin. Ikimetsien hakkuiden ei pitäisi enää olla osa 2000-luvun metsätaloutta. Yli 300-vuotiaiden luonnonmuistomerkkien hakkaaminen kertakäyttötuotteisiin on haaskausta, joka ei voi olla edes taloudellisesti kestävää. Stora Enson tulisi maksaa velkansa Suomen metsille ja säästää ne vähät luonnontilaiset metsät, joita vielä on jäljellä", Harkki sanoo.

"Lapin puuntuotannossa olevan puuston kasvu on noin 10,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Vain 1,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, eli 13 prosenttia koko puuston kasvusta, on puuntuotannon ulkopuolella. (1) Kaatamalla luonnontilaista metsää Lapissa tuhotaan arvokasta pääomaa, jota muun muassa matkailuelinkeino käyttää. Kun metsän uusiutumiseen Metsä-Lapin olosuhteissa kuluu useita satoja vuosia, luonnontilaisen metsän kaataminen tuottaa taloudellista hyötyä vain puun ostajalle mutta ei Lapin taloudelle", Harkki toteaa.

YK:n biodiversiteettisopimuksen metsätyöohjelma kehottaa maita suojelemaan jäljellä olevat laajat, luonnontilaiset metsäalueet vuoteen 2010 mennessä. Greenpeace, Luonto-Liitto ja Suomen luonnonsuojeluliitto rajasivat vuonna 2006 kartoille kahdeksan tällaista erityisen laajaa ja luonnontilaista aluetta Metsä-Lapista valtionmailta. Nämä kattavat noin 0,8 prosenttia Lapin

suojelualueiden ulkopuolisesta metsämaasta. Tänä talvena alueista neljää on hakattu. Hakkuita on tehty 250 hehtaarilla, mutta ne ovat pirstoneet lähes 2 000 hehtaaria metsää. Osa Kittilässä tehdyistä hakkuista tapahtui rajauksen sisällä olevissa nuoremmissa metsissä, mutta muut hakkuut ovat olleet lähes koskemattomissa aarniometsissä.

Kuvia metsistä ja hakkuista:

www.forestinfo.fi/metsalappi

Flickr

Notes:

(1) Lähde: Tomppo, E., Tuomainen, T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Korhonen K. T., Mäkelä, H. & Tonteri, T. 2005. Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970-2003. Metsätieteen Aikakauskirja 2B/2005.