Greenpeace paljasti laittomia hakkuita Kongon sademetsissä

zoomaus

Tukkeja Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungin Kinshasan satamassa. Yli 21 miljoonaa hehtaaria sademetsää on nyt osoitettu hakattavaksi. Alueen koko vastaa Suomen koko metsäpinta-alaa.

Kongon demokraattisen tasavallan ympäristöministeri asetti vuonna 2002 väliaikaisen kiellon hakkuulupien myöntämiselle, uusimiselle ja laajentamiselle. Presidentti vahvisti tämän päätöksen vuonna 2005, joten kaikki sen jälkeen myönnetyt luvat ovat laittomia. Greenpeace suhtautuu hyvin vakavasti löytämiinsä loukkauksiin ja vetoaa Kongon hallitukseen, Maailmanpankkiin sekä muihin lahjoittajiin, jotta ne nopeasti ryhtyisivät toimenpiteisiin metsä tuhoutumisen ehkäisemiseksi.

Kongon hallituksen, kehitysavun anatajamaiden sekä kansalaisjärjestöjen edustajat valmistautuvat parhaillaan ensi viikolla Brysselissä pidettävään konferenssiin, jonka aiheena on Kongon metsien kestävä hoitaminen. Samaan aikaan yli 21 miljoonan hehtaarin alueella Kongossa alkavat hakkuut. Alue vastaa Suomen koko metsäpinta-alaa.

- Vaikka Brysseliin kokoontuukin Kongon sademetsien tulevaisuuden kannalta tärkeitä osapuolia, olisi neuvotteluihin syytä ottaa mukaan myös hakkuuteollisuus. Kaikki kieltoa rikkovat hakkuuoikeudet tulee perua, sanoo Greenpeacen Afrikan metsäkampanjan koordinaattori Stephan Van Praet.

Pahimmaksi kiellon rikkojaksi Greenpeace nimesi Industrie de Transformation de Bois'n (ITB), joka kaataa parhaillaan metsää Tumbajärven ympäristössä. Yhtiön kaksi hakkuulupaa kattaa yhteensä 294 000 hehtaaria, mutta molemmat luvat on myönnetty vuoden 2002 toukokuun jälkeen, eli ne ovat laittomia. Mm. Congo Basin Forest Partnership -järjestön mukaan alue on  monimuotoisuudeltaan ainutlaatuinen. Metsissä elää monia uhanalaisia lajeja, kuten kääpiösimpanssi, metsänorsu ja virtahepo. Alueella asuu myös useita alkuperäisyhteisöjä.

- Hakkuuyhtiöt lupaavat työtä, kouluja ja sairaaloita, mutta itse asiassa ne ovat kiinnostuneita ainoastaan lyhyen aikavälin taloudellisista voitoista. Kun metsät on hakattu, yhtiöt häipyvät ja riesaksemme jäävät huonokuntoiset tiet, koulut ilman kattoa ja saairalat ilman lääkkeitä, sanoo Brysselin konferenssiin osallistuva Matthieu Yela Bonketo, joka toimii kongolaisen CEDEN-kansalaisjärjestön koordinaattorina.

Greenpeace vaatii, että kaikki vuoden 2002 kieltopäätöstä loukkaavat hakkuuluvat perutaan kunnes Kongoon saadaan kokonaisvaltainen maankäyttösuunnittelu ja hakkuiden laillisuutta kyetään valvomaan.