Botnian sellutehdas Kemissä. Greenpeacen aktivistit aloittivat torstaina mielenosoituksen Botnian tehtailla Kemissä protestina Metsä-Lapin erämaametsien hakkuille. UPM omistaa puolet Botniasta.
Greenpeacen aktivistit kuudesta eri maasta protestoivat Botnian sellutehtaalla Kemissä.
- Molemmat yhtiöt ostavat puuta Metsähallitukselta
luonnontilaisista erämaametsistä. Hakkuita jatketaan, vaikka jo 249
tutkijaa on vedonnut niiden lopettamiseksi. Vaadimme teollisuudelta
sitä ympäristövastuuta, jota se maailmalla suuren ääneen esittelee.
Puun hankinta suojelullisesti arvokkailta alueilta pitää
keskeyttää, sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.
Tutkijoiden mukaan Metsä-Lapin luonnontilaisten metsien menossa
olevat ja suunnitellut hakkuut ovat ekologisesti kestämättömiä.
Stora Enso ja Botnia ovat tänä talvena ostaneet näiden metsien
puuta Metsähallitukselta ainakin Savukosken Isoselän,
Jooseppitunturin ja Painopään sekä Kittilän Pokka-Puljun alueilta.
Hakkuut alueilla aloitettiin vuoden 2006 lopussa. Botnian sellua
käyttävät ja myyvät eteenpäin sen emoyhtiöt M-Real ja UPM.
- Hakkuut Metsä-Lapin erämaissa ovat ristiriidassa Suomen
allekirjoittamien luonnonsuojelusopimusten kanssa. Tutkijat ovat
kiinnittäneet huomiota hakkuiden sosiaaliseen ja taloudelliseen
kestämättömyyteen, sillä myös esimerkiksi matkailu ja poronhoito
tarvitsevat vanhoja metsiä, muistuttaa Greenpeacen ohjelmajohtaja
Harri Lammi.
Viimeaikaiset metsätalouselinkeinon maalailemat uhkakuvat
suojeluvaatimusten seurauksista pohjoisessa ovat vahvasti
liioiteltuja.
Metsäkiistojen kohteina olevilla Metsä-Lapin ja Inarin
rajatuilla alueilla tehtävät ja suunnitellut hakkuut ovat vain noin
1,8 % kaikesta Lapista vuosittain hakattavasta puusta, alle
sadasosa Lapin metsäteollisuuden kokonaiskäytöstä ja korkeintaan 2
% Kemijärven sellutehtaan vuosikäytöstä. Laskelmat perustuvat
Metsähallituksen aiemmin eri yhteyksissä julkistamiin lukuihin sekä
tilastoihin.
- Lapin metsäteollisuudelle ei puunhankinnan lopettaminen
Metsä-Lapin erämaista ja Inarin rajauksilta ole uhka, sillä puusta
vain alle sadasosa tulisi kiistanalaisilta alueilta. Samaan aikaan
kun suojelun väitetään uhkaavan metsätaloutta, Lapin puuta on varaa
viedä vuosittain Ruotsin teollisuudelle enemmän kuin kiistahakkuut
tuottavat, hämmästelee Liimatainen.
*Lisätiedot verkossa:* http://www.forestinfo.fi/metsalappi
Other contacts:
Matti Liimatainen, metsävastaava, Greenpeace, 0400-346 329 (Kemi, Botnia)
Harri Lammi, ohjelmajohtaja, Greenpeace, 050-383 1822 (Kemi, Veitsiluoto)
Satu Pitkänen, tiedottaja, Greenpeace, 050-546 1789 (Kemi) –kuva- ja videotiedustelut