Hiilikauppa sademetsällä heikentäisi päästövähennyksiä

Lehdistötiedote - maaliskuu 30, 2009
Metsiensuojelutoimien sisällyttäminen hiilimarkkinoihin voisi romahduttaa päästölupien hintaa jopa 75 prosentilla ja hidastaa toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kertoo tänään Bonnin ilmastokokouksessa julkaistu Greenpeacen tilaama selvitys.

Thaimaalaista sademetsää

Ilmastoneuvotteluissa pohditaan parhaillaan eri tapoja rahoittaa kehitysmaiden metsiensuojelua osana tulevaa ilmastosopimusta. Trooppinen metsäkato aiheuttaa noin viidenneksen maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Metsien hävityksen pysäyttäminen olisi nopeimpia ja kustannustehokkaimpia tapoja torjua ilmastonmuutosta.

Osa ilmastoneuvotteluja käyvistä maista kannattaa puhtaasti markkinaperusteista mallia eli kaupankäyntiä ennaltaehkäistyillä päästöillä. Tässä mallissa teollisuusmaiden rahoittamat, kehitysmaassa vältetyt päästöt muutettaisiin päästöluviksi, jolloin teollisuusmaa voisi lykätä vastaavan määrän kotimaisia päästövähennyksiä.

Greenpeace pitää tätä lähestymistapaa täysin kestämättömänä, sillä ilmastokatastrofin torjumiseksi tarvitaan samanaikaisesti sekä metsien suojelua että nopeaa siirtymistä puhtaaseen ja tehokkaaseen energiatalouteen. Greenpeace kannattaa saastuttaja maksaa -periaatteeseen nojaavaa rahastomallia, jolla voidaan vähentää päästöjä tehokkaasti ja huomioida myös metsien arvo monimuotoisuudelle ja metsistä eläville kansoille.

Greenpeacen tilaama selvitys (1) mallintaa eri rahoitusvaihtoehtojen tehokkuutta globaalien päästövähennysten kannalta. Selvitys osoittaa, että metsiensuojelun liittäminen osaksi päästökauppaa voisi heikentää mahdollisuuksia pysäyttää lämpeneminen alle vaarallisen kahden asteen rajan:

* Hiilidioksiditonnin hinta voisi laskea jopa 75 prosentilla, kun halvat päästöluvat tulvisivat päästölupamarkkinoille. Tällöin teollisuusmaiden toimijoiden olisi kannattavampaa ostaa päästölupia kuin investoida päästövähennyksiin kotimaassa.

* Investoinnit puhtaisiin ja tehokkaisiin teknologioihin vähenisivät dramaattisesti sekä teollisuus- että kehitysmaissa.

* Investoinnit vanhaan saastuttavaan teknologiaan lukitsisivat päästöt näiltä osin jopa vuosikymmeniksi; kun hiilivoimala tai energiasyöppö talo on kerran rakennettu, ei sitä kovin pian korvata ilmastoystävällisellä vaihtoehdolla.

* Halpojen metsäyksiköiden tulviminen päästölupamarkkinoille metsäyksiköillä romahduttaisi Kiinan ja Intian puhtaan teknologian tuloja jopa kymmenillä miljardeilla euroilla.

"Halvat metsiin perustuvat päästöhyvitykset kuulostavat houkuttelevilta, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, että metsien käyttö päästöhyvityksinä olisi vaarallinen tie, joka ei pelasta metsiä eikä hillitse ilmastonmuutosta. Ilmaston lämpenemisen rajoittaminen alle kahden asteen riskirajan vaatii, että lopetamme tropiikin metsäkadon ja teemme vaadittavat muutokset energiasektorilla", sanoo Greenpeacen metsäkampanjavastaava Sini Harkki.

Greenpeacen mielestä hiilimarkkinoiden tulee keskittyä edistämään puhdasta teknologiaa. Metsäkadon vähentäminen onnistuisi parhaiten uuden metsärahaston kautta, jonka varat voitaisiin kerätä teollisuusmailta esimerkiksi kansainvälisellä päästöoikeuksien huutokaupalla.

"Metsien raivaamisen ehkäisyllä voidaan vähentää päästöjä tehokkaasti ja samalla pelastaa maailman sademetsät. Pahimmillaan tulevan ilmastosopimuksen metsämekanismi voi kuitenkin jopa kiihdyttää sademetsien raivaamista plantaaseiksi ja heikentää muita ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. EU:n rooli on toivottavasti tehokkaan mutta myös biodiversiteetin huomioivan metsämekanismin saaminen sopimukseen", sanoo Harkki.

Lisätietoja Greenpeacen REDD-mallista (Forests for Climate), osoitteessa http://www.greenpeace.org/forestsforclimate

Raportti "REDD and the effort to limit global warming to 2c: Implications for including REDD credits in the international carbon market" osoitteessa: http://www.greenpeace.org/international/press/reports

(1) Raportti "REDD and the effort to limit global warming to 2c: Implications for including REDD credits in the international carbon market" tilattiin Kea 3 (Uusi-Seelanti) -toimistolta, jonka taloudelliseen mallintamiseen perehtyneet asiantuntijat ovat toimineet pitkään ilmastokysymysten parissa. Raportin arvioi tohtori Jayant Sathaye, yksi IPCC:n pääkirjoittajista ja Lawrence Berkeley National Laboratories'in kansainvälisen energiatutkimusryhmän johtaja.

Other contacts:

Sini Harkki, metsäkampanjavastaava, Greenpeace (Helsinki), puhelin 050 582 1107
Kaisa Kosonen, ilmastopoliittinen neuvonantaja, Greenpeace International, puhelin +358 50 368 8488
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace (Helsinki), puhelin 050 369 6202