Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tänään julkistama yhteenvetoraportti on julkaisu, joka jokaisen poliitikon Suomessakin on luettava. Samalla, kun raportti ennustaa ilmaston lämpenemisen äärimmäisen vakavia ja peruuttamattomia seurauksia, se luo myös toivoa siitä, että ihmiskunnalla on yhä mahdollisuus estää uhkakuvien toteutumista. Teknologia on pääosin olemassa, eivätkä toimenpiteet ole kohtuuttoman kalliita. Aikaa on kuitenkin hyvin vähän.
Greenpeace muistutti Valenciassa ajan käyvän vähiin jos ilmastonmuutosta aiotaan torjua.
- IPCC:n raportin viesti on hälyttävä. Elämme ratkaisevia
vuosia. Jos haluamme estää mannerjäiden sulamisen ja Amatsonin
sademetsien tuhoutumisen sekä hillitä äärimmäisiä sääilmiöitä,
vakavia ongelmia ruuantuotannossa, vesipulaa ja paisuvia
ympäristöpakolaisten virtoja, on pyrittävä erittäin alhaisiin
pitoisuustasoihin. Käytännössä maailman päästöjen kasvu olisi
taitettava laskuun vuoteen 2015 mennessä, sanoo Greenpeacen
ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
- Sen jälkeen päästöjen on laskettava murto-osaan nykyisestä
vuosisadan puoliväliin mennessä, Kosonen jatkaa.
Joulukuussa Balilla käynnistettävä kahden vuoden
neuvottelukierros Kioton pöytäkirjan uudesta sitoumuskaudesta on
yksi kansainvälisen politiikan suurimmista haasteista tähän
mennessä.
- Olemme risteyskohdassa. Joko jatkamme nykyistä kehitystä, joka
johtaa ilmastokatastrofeihin, tai alamme nopeassa tahdissa tehostaa
energiankulutustamme, korvaamaan fossiilisia polttoaineita
uusiutuvilla energialähteillä, ja lopetamme metsien hävityksen. Nyt
meillä on vielä kaikki mahdollisuudet valita tämä toinen tie,
kymmenen vuoden päästä valinnan mahdollisuutta ei enää ole, toteaa
Kosonen.
Rinta rinnan kansainvälisen prosessin kanssa maailman valtiot,
Suomi mukaan lukien, valmistelevat omia ilmasto-ohjelmiaan.
- Lämpenemisen rajoittaminen alle vaarallisena pidetyn kahden
asteen rajan (1) edellyttää Suomen kaltaisilta mailta IPCC:n arvion
mukaan yli 25 - 40 prosentin päästövähennyksiä (2, 3) vuoden 1990
tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä on otettava Suomen
ilmastostrategian lähtökohdaksi. Tavoite on kotimaisen tutkimuksen
mukaan saavutettavissa esimerkiksi energiatehokkuutta parantamalla
ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla
energialähteillä, toteaa Kosonen.
Yksi IPCC:n yhteenvetoraportin pääkirjoittajista on tutkija Bill
(William) Hare, joka on ollut Greenpeace Internationalin
ilmastokampanjan avainhenkilö vuodesta 1992. Hän on yksi IPCC:n
lehdistötilaisuudessa läsnä olevista 20 haastateltavasta, edustaen
kolmatta työryhmää (WG3), joka käsitteli ilmastonmuutoksen
torjumista (mitigation). Katso:
http://www.ipcc.ch/pdf/press-ar4/synthesis-report/interview-opportunities-17-november-2007.pdf
VVPR info:
Lisätietoja:
Kaisa Kosonen, ilmastokampanjavastaava, Greenpeace, 050 368 8488
Juha Aromaa, viestintäpäällikkö, Greenpeace, 050 369 6202
Notes:
Lähteet tiedotteessa esitetyille arvioille tarvittavien päästövähennysten aikataulusta ja nopeudesta.
(1) Neljännen arviointiraportin 2. osan kaavio TS.6 ja taulukko TS3 havainnollistavat, että riskit ekosysteemeille alkavat kasvaa huomattavasti, kun lämpötilan nousu ylittää kaksi astetta esiteolliseen aikaan verrattuna.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg2/ar4-wg2-ts.pdf. Näistä taulukko TS3 on myös yhteenvetoraportissa, koodi Figure SPM.7., http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.doc">http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.doc
(2) Neljännen arviointiraportin 1. osan taulukko TS.5 havainnollistaa, että lämpötilan nousun rajoittaminen kahta astetta pienemmäksi edellyttää pitoisuustason rajoittamista pienemmäksi kuin 450 ppm.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg1/ar4-wg1-ts.pdf
(3) Neljännen arviointiraportin 3. osan taulukko SPM5 havainnollistaa, että pitoisuustaso 445 - 490 ppm edellyttäisi päästöjen kääntymistä laskuun viimeistään vuonna 2015, ja vähenemistä 50 - 85 % vuoden 2000 tasosta vuoteen 2050 mennessä. Koska tämäkin johtaisi pitkällä aikavälillä parhaan arvion mukaan 2 - 2,4 asteen lämpenemiseen, edellyttäisi lämpenemisen rajoittaminen
kahta asetetta pienemmäksi (EU:n tavoitteen mukaan) tätäkin suurempia päästövähennyksiä. Lähitulevaisuudessa tärkeintä on kuitenkin kasvavan päästötrendin kääntäminen laskuun.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg3/ar4-wg3-spm.pdf
Taulukko on myös yhteenvedossa, koodi Table SPM.6.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.doc">http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.doc
Nykyiselle teollisuusmaaryhmälle (Annex-I) 450 ppm pitoisuustaso tarkoittaisi 25-40 % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tämä tieto on kolmannen osaraportin 13. luvussa, taulukossa BOX 13.7.
http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/wg3/ar4-wg3-chapter13.pdf