Jos metsät hakkuiden seurauksena vähenevät, niin samalla vähenee metsien ilmakehästä sitoman hiilen määrä. Tämä hiilinielun pieneneminen on siten verrattavissa hiilidioksidipäästöön muilla sektoreilla. Kuva Moukavaarasta.
Greenpeacen saamien tietojen mukaan myös Suomi ajaa
Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa kantaa, jossa metsien
hiilinielujen laskennassa käytettäisiin vertailujaksona
tulevaisuuteen sovittua ajanjaksoa. Viime viikon ilmastofoorumissa
ministeri Paula Lehtomäki ja virkamiehet eivät suostuneet
kuitenkaan tarkentamaan Suomen kantaa.
- Aiemmin Suomen kanta on ollut varauksellinen tällaisia
ennusteisiin perustuvia laskentatapoja kohtaan, ja hyvistä syistä.
Ennusteista on vaikea tehdä läpinäkyviä ja tasapuolisia. Nyt
kuitenkin näyttää siltä, että tästä kriittisestä kannasta on
luovuttu, kertoo Greenpeacen ilmastovastaava Simo Kyllönen.
Metsät sitovat ilmakehästä hiiltä. Ilmastonmuutoksen kannalta on
merkityksellistä pienenevätkö vai suurenevatko maailman metsät. Jos
metsät hakkuiden seurauksena vähenevät, niin samalla vähenee
metsien ilmakehästä sitoman hiilen määrä. Tämä hiilinielun
pieneneminen on siten verrattavissa hiilidioksidipäästöön muilla
sektoreilla.
Greenpeacen tietojen mukaan Suomi kannattaa nyt mallia, jossa
metsien hiilinielua verrataan metsien ennakoituun tulevaisuuden
kehitykseen. Suomi on ennustanut metsänielun suuruudeksi vuoteen
2020 mennessä vain 13 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on noin 10
miljoonaa tonnia vähemmän verrattuna metsänielumme kokoon sekä
nykytilanteessa että vuonna 1990. [1] Tässä tulevaisuuden
ennusteisiin perustuvassa laskentatavassa Suomi siis hävittää
näkyvistä metsän hiilinielun pienenemisen 10 miljoonalla
tonnilla.
- Yhteensä tulevaisuuden ennusteisiin perustuva laskentatapa
voisi helpottaa teollisuusmaiden ennestäänkin alakantissa olevia
päästöjen vähennystavoitteita vielä jopa viidellä
prosenttiyksiköllä. Kuinka uskottavalta tällainen tavoitetaso
mahtaa näyttää kehitysmaista, kysyy ilmastovastaava Simo
Kyllönen.
Ilmastoneuvotteluissa sovittavat laskentamallit koskevat
teollisuusmaita, mutta hakkuille armolliset laskentatavat eivät voi
olla vaikuttamatta kehittyvien maiden neuvottelukantoihin, kun
kättä väännetään trooppisen metsäkadon torjuntaa koskevista
säännöistä. Jos Suomen kannattama malli hyväksyttäisiin, sillä
voisi olla kohtalokkaita seurauksia myös trooppisissa metsissä.
Greenpeace vaatii, että hiilinielulaskenta perustuu
historialliseen vertailujaksoon. Silloin suuret hakkuut, jotka
pienentäisivät metsiä alle vertailujakson metsän määrän, näkyisivät
laskelmassa hiilinielujen pienenemisenä. Tämän kompensoimiseksi
maan olisi joko vastaavasti pienennettävä muualla päästöjään tai
ostettava päästöoikeuksia. Tätä mallia Suomi on pyrkinyt
välttämään, jotta suuretkaan hakkuut Suomessa eivät johtaisi
pakkoon hankkia päästöoikeuksia sadoilla miljoonilla euroilla
vuodessa.
Greenpeacen tiedusteluista huolimatta ympäristöministeri Paula
Lehtomäki ei ole selventänyt, mitä laskentamallia Suomi alkavissa
ilmastoneuvotteluissa ajaa. Greenpeace vaatii ministeriä
vakuuttamaan julkisesti, ettei Suomi aja laskentamallia, joka
Suomen metsätalouden ahtaiden kansallisten intressien takia
jättäisi merkittävän osan metsäkadon aiheuttamasta
hiilidioksidipäästöjen kasvusta ilmastosopimuksen ulkopuolelle.
Viite:
[1]
http://unfccc.int/files/kyoto_protocol/application/pdf/ec061209.pdf
Other contacts:
Ilmastovastaava Simo Kyllönen, puhelin 040 197 2620
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin (09) 6229 2210, 050 369 6202