Lehdistötiedote - tammikuu 16, 2007
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää mittavia päästövähennyksiä seuraavan vaalikauden aikana. Greenpeace ja muut ympäristöjärjestöt vaativat Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Kioton tavoitetason alle jo seuraavalla vaalikaudella, 30 prosentilla vuoteen 2020 ja 80 prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Upsalan jäätikkö Patagoniassa vuosina 1928 ja 2004.
Ehdotus sisältyy Greenpeacen, Luonto-Liiton, Maan ystävien,
Natur och Miljön ja Suomen luonnonsuojeluliiton tänään julkaisemiin
ilmasto- ja energiaesityksiin seuraavalle hallitukselle.
- On hienoa, että ilmastokriisi on noussut politiikan
ykköspuheenaiheiden joukkoon. Tällä vaalikaudella on kuitenkin
tyydytty sanoihin, ja myös monet vaaliavaukset tuntuvat jäävän
tyhjäksi tai yksipuoliseksi sanahelinäksi. Me esitämme nyt
konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä eri sektoreille ja
toivomme, että se haastaa myös puolueita ja ehdokkaita
konkretisoimaan tavoitteitaan, kuvasi Jouni Nissinen Suomen
luonnonsuojeluliitosta.
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää kokonaisvaltaisia
muutoksia tavassamme tuottaa ja kuluttaa energiaa. Yhdellä tempulla
päästöjä ei suitsita. Ympäristöjärjestöjen esittämän
keinovalikoiman kärkeen kuuluvat energian tehottoman käytön
lopettaminen lisäämällä normi- ja vero-ohjausta, sekä uusiutuvan
energian tuotannon kasvattaminen takuuhintajärjestelmällä.
Rakennusten lämmityksessä syntyviä päästöjä halutaan alentaa
tiukentamalla energiatehokkuusnormeja matalaenergiarakentamisen
tasolle ja nostamalla kotitalouksien sähköveroa 1500 kWh/hlö
ylittävän kulutuksen osalta.
Liikennepolitiikassa järjestöt vaativat siirtymistä
yksityisautoilua suosivasta politiikasta julkista ja kevyttä
liikennettä suosivaan politiikkaan sekä autojen
polttoaineenkulutuksen alentamista. Keinoiksi tarjotaan tietulleja
sekä autoverotuksen muuttamista hiilidioksidiperusteiseksi.
Liikenteen biopolttoaineille hyväksytty 5,75 prosentin tavoite
tulee saavuttaa ilman trooppisia metsiä tuhoavia raaka-aineita.
- Ilmaston kannalta suurimmat kysymykset ovat, miten
kivihiilestä ja turpeesta päästään eroon kaukolämmön tuotannossa ja
mitä tehdään liikenteen päästöille. Ydin- tai vesivoimasta ei tässä
ole apua, sillä niillä tuotetaan pelkkää sähköä, Greenpeacen
ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen painotti.