Bełchatowin ruskohiilivoimala Puolassa.
- Oli ilahduttavaa, miten painokkaasti esimerkiksi Irlannin,
Hollannin ja Saksan ministerit painottivat 30 prosentin
päästövähennysten tärkeyttä. Onkin selvää, että jos EU tosissaan
uskoo kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymiseen, sen on
varauduttava 30 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä
jo nyt, eikä 20 prosentin tavoitteeseen, joka ei riitä EU:n
panokseksi vaarallisen lämpenemisen torjumisessa, kommentoi
keskustelua Greenpeacen ilmastokampanjavastaava Kaisa Kosonen.
Euroopan unionin johtajat linjasivat kevään 2007
huippukokouksessa, että EU olisi valmis vähentämään päästöjään 30
prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä osana laajaa
kansainvälistä sopimusta, mutta niin kauan kuin sopimusta ei ole,
EU:n yksipuolinen tavoite olisi 20 prosentin vähennys.
- Kaksoisviestin ongelmana on ollut, että 30 prosentin tavoite
on tahtonut unohtua. Suomi painotti kirjallisessa lähetteessään,
että menettelyiden, joilla tavoitteet kiristetään 30 prosenttiin,
tulee olla läpinäkyviä ja käytännöllisiä, Kosonen sanoo.
- YK:n ilmastokonferenssissa joulukuussa teollisuusmailta
tarvittaviksi päästövähennyksiksi kirjattiin 25-40 prosenttia
vuonna 2020 vuoden 1990 tasosta, joten on selvää, että 20 prosentin
päästövähennykset EU:ssa eivät riitä. Niin EU:n kuin Suomenkin
tulisi varautua vähintään 30 prosentin kotimaisiin vähennyksiin jo
nyt, sillä muutoin on vaarana, että teollisuudessa ja
energiantuotannossa tehdään investointeja harhaanjohtavin
oletuksin. On helpompaa saavuttaa tiukempi päästövähennystavoite,
jos se asetetaan oikealle tasolle heti, muistuttaa Kosonen.
Myös energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyvyn
varmistaminen sai jälleen tukea ministereiltä, mutta samalla
Iso-Britannia muistutti, että todellinen uhka kilpailukyvylle olisi
se, jos emme torjuisi ilmastonmuutosta.
- Päästökaupassa perusperiaatteena tulisi olla, ettei ilmaisia
oikeuksia jaettaisi enää vuoden 2012 jälkeen. Tietyille
voimakkaasti kilpailluille raskaan teollisuuden aloille voi olla
mahdollista myöntää poikkeuksia, jottei tuotanto pakene EU:n
ulkopuolelle. Arvioiden siitä, millä teollisuuden aloilla uhka on
todellinen, on kuitenkin perustettava objektiiviseen,
verifioitavaan tietoon. On myös etsittävä muita keinoja tukea EU:n
teollisuutta kuin saastuttamisen tukeminen ilmaisten
päästöoikeuksien kautta, Kosonen esittelee Greenpeacen
näkemyksiä.
Ympäristöneuvosto käsitteli myös ajoneuvojen
hiilidioksidipäästörajoja. Greenpeacen mielestä yksi esityksen
suurimmista heikkouksista on tavoitteen lyhyt aikahorisontti, joka
päättyy vuoteen 2012.
- Tavoitteeksi tulee asettaa, että vuonna 2020 uusien autojen
keskimääräiset päästöt saavat olla korkeintaan 80 grammaa
hiilidioksidia kilometrillä. Tämä linjaisi autoteollisuudelle
selvät sävelet tuleviksi vuosiksi, sanoo Kosonen.
Other contacts:
Lisätietoja:
Ilmastovastaava Kaisa Kosonen, puhelin 050 368848