Greenpeace projisoi viestin Hongkongin hallituksen taloon vaatien Hongkongin korkeimman hallintomiehen Donald Tsnagin osallistumista Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluihin joulukuussa. Aikaisempiin kokouksiin Tsang on lähettänyt vain alempia virkamiehiä edustamaan Hongkongia.
- Kööpenhaminan ilmastokokoukseen on enää kuusi kuukautta aikaa,
mutta neuvottelut junnaavat paikallaan. Eri osapuolet ovat
esittäneet omia näkemyksiään, mutta mitään kokonaisvaltaista
näkemystä hallitusten kesken ei ole syntynyt. Me halusimme
vauhdittaa neuvotteluita osoittamalla, miten palaset saadaan
loksahtamaan yhteen tehokkaaksi, reiluksi ja toimivaksi
sopimukseksi. Neuvottelijoiden osoittama kiinnostus
sopimusluonnostamme kohtaan on ollut ilahduttavaa. Nyt
kannustammekin heitä käyttämään aktiivisesti leikkaa - liimaa
-toimintoa hallitusten esitysten laatimisessa, kertoi ehdotusta
neuvottelijoille maanantaina esitellyt Greenpeacen
ilmastopoliittinen neuvonantaja Kaisa Kosonen.
- Tämä on historiallinen hetki. Koskaan aiemmin
kansalaisyhteiskunta ei ole osallistunut kansainvälisiin
sopimusneuvotteluihin tällä tavalla. Olemme onnistuneet tuottamaan
ehkä kattavimman tähän sopimustekstin, mitä tähän mennessä on
julkaistu. Esittämämme ratkaisut perustuvat tasapuolisuuteen ja
tieteeseen, sanoi Kim Carstensen kansainvälisestä WWF:stä.
Kunnianhimoinen dokumentti "Copenhagen Climate Treaty" koostuu
juridisesta tekstistä ja sitä selittävästä osiosta. Sopimusluonnos
luo uuden Kööpenhaminan pöytäkirjan sekä muuttaa Kioton
pöytäkirjaa. Sopimuksen artiklat kattavat kaikki tehokkaan ja
reilun ilmastosopimuksen pääelementit: päästöjen kunnianhimoisen
vähentämisen, ilmastonmuutokseen sopeutumisen, metsien suojelun,
uuden teknologian kehittämisen ja käyttöönoton sekä
teollisuusmaiden tuen kehitysmaille.
Sopimuksessa kuvataan päästöura, jota seuraamalla ilmaston
lämpeneminen voidaan pysäyttää ennen kuin kahden asteen kriittinen
raja ylittyy. Päästöille asetetaan globaali katto - hiilibudjetti -
josta johdetaan päästövelvoitteet ja -toimet teollisuus- ja
kehitysmaille, perustuen niiden erilaisiin vastuisiin ja
mahdollisuuksiin toimia. Myös köyhimpien ja ilmastonmuutoksen
vaikutuksille herkimpien alueiden suojelulle luodaan puitteet.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen osalta sopimus
sisältää sopeutumistoimien puiteohjelman, joka sisältää avustuksia,
vakuutuksen ja korvauksia maille, jotka kärsivät ilmastomuutoksen
aiheuttamista tuhoista kaikkein pahimmin.
- Maapallon köyhimpien ja haavoittuvaisimpien auttaminen
ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumisessa on äärimmäisen
tärkeää. Ilman vahvaa sopimusta Kööpenhaminassa altistamme monia
alueita raaka-aineiden niukkuuden aiheuttamille sodille,
ilmastopakolaisuudelle ja luonnonkatastrofeille jo
lähitulevaisuudessa, varoitti Wael Hmaidan IndyACTista.
Sopimus sisältää kolme osaa. Uudistetussa Kioton pöytäkirjassa
osoitetaan teollisuusmaille päivitetyt maakohtaiset velvoitteet.
Uusi Kööpenhaminan pöytäkirja sisältää laillisesti sitovan
velvoitteen Yhdysvalloille sekä kehitysmaiden päästövähennystoimet.
Kolmas osa sopimuksesta koostuu päätöksistä, jotka muodostavat
pohjatyön seuraavien kolmen vuoden toimille.
Copenhagen Climate Treaty -sopimuksen laatimiseen osallistuivat
järjestöt Greenpeace, WWF, IndyACT - the League of Independent
Activists, Germanwatch, David Suzuki Foundation, National
Ecological Centre of Ukraine sekä yksittäisiä asiantuntijoita eri
puolilta maailmaa
Taustaa:
Copenhagen Climate Treaty -sopimusluonnoksen sisältöjä:
- Katto kaikille kasvihuonekaasupäästöille vuonna 2020 (pois
lukien Montrealin pöytäkirjassa säädellyt kaasut) olisi korkeintaan
36,1 Gt CO2-e, mikä vastaa suunnilleen vuoden 1990 päästötasoa.
Vuonna 2050 globaalit päästöt saisivat olla enää 7,2 Gt CO2-e, mikä
merkitsee 80 prosentin vähennystä vuoden 1990 tasosta.
- Kaksoisvelvoitteet teollisuusmaille:
päästövähennysvelvoitteiden lisäksi myös rahoitusvelvoitteesta
tulisi nyt juridisesti sitova.
- Päivityksiä teollisuusmaaryhmään. Uusia maita olisivat mm.
Singapore, Etelä-Korea ja Saudi Arabia. Kiinan, Intian ja Brasilian
kaltaiset nopeasti kehittyvät maat taas velvoitetaan laatimaan
pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat, joilla niiden päästöt voivat
pysyä arvioidussa päästöbudjetissa.
- Pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat sekä teollisuusmaille
että nopeasti kehittyville maille.
- Uusi instituutio nimeltä Copenhagen Climate Facility, joka
hallinnoi päästövähennys-, sopeutumis- ja metsiensuojelutoimia ja
niille kohdistettavaa rahoitusta
Treaty and Summary
Full Legal Text