Asiantuntijat: Ydinjäteluolan suunnitelmassa pahoja puutteita

Lisäksi ydinvoiman lisärakentaminen kasvattaisi riskejä suhteettomasti, sillä uusien ydinreaktorien jäte on nykyisiä reaktoreita vaarallisempaa, vaikeampaa varastoida ja aiheuttaisi suuremman säteilyaltistuksen. Ydinjäteongelman lieventämiseksi olisi kiireellisintä siirtyä haavoittuvista jätealtaista maanalaisiin, kuiviin ja vartioituihin välivarastoihin.

- Ennusteet Olkiluotoon suunnitteilla olevan ydinjäteluolan turvallisuudesta pitkällä aikavälillä ovat pitkälti spekulaatiota eivätkä voi perustua tieteellisiin faktoihin. Esimerkiksi jääkausien aikana tapahtuvat voimakkaat maanjäristykset ja ikiroudan mahdollinen tunkeutuminen jäteluolaan ovat vakavia ongelmia, jotka kyseenalaistavat Posivan loppusijoituskonseptin, geologian professori Matti Saarnisto toteaa.

- Suomessa ja Ruotsissa käynnissä olevat hankkeet ydinjäteluolan perustamiseksi ovat ajautuneet vakaviin ongelmiin, kun tieteellinen tieto on lisääntynyt. Ydinjäte on tarkoitus pakata kuparisäiliöihin, jotka voivat pettää korroosion vuoksi ensimmäisten satojen tai tuhansien vuosien aikana, kun niiden piti kestää sata tuhatta vuotta. Jäte on tarkoitus ympäröidä bentoniittisavella, jonka käyttäytyminen vuosisatojen kuluessa on myös arvoitus, ruotsalaisen MKG:n johtaja, tekniikan tohtori Johan Swahn kertoo.

- Olkiluotoon rakenteilla oleva ranskalainen EPR-ydinreaktori on suunniteltu toimimaan huomattavasti korkeammalla poistopalamalla, eli vapauttamaan ydinpolttoaineesta enemmän energiaa kuin nykyisin toimivat reaktorit. Jätteestä tulee kuumempaa ja hauraampaa ja se leviää helpommin ympäristöön. Tämä kasvattaa riskejä reaktorin käytön sekä polttoaineen kuljetuksen aikana sekä erityisesti ydinjätteen välivarastoinnin ja loppusijoituksen yhteydessä. Poistopalaman kasvattamisen vaikutukset tunnetaan hälyttävän huonosti, Warwickin yliopiston vanhempi tutkija ja Ison-Britannian Nuclear Consultation Groupin edustaja Paul Dorfman varoittaa.

- Ydinvoiman käyttö on viimeisten muutaman vuosikymmenen aikana luonut ydinjäteongelman, jota kukaan ei hallitse. Satoja tuhansia tonneja maailman vaarallisinta jätettä on varastoituna ydinvoimaloiden yhteyteen. Ydinvoiman lisärakentamissuunnitelmat tekisivät Suomesta maailman suurimman ydinjätteen tuottajan henkeä kohti ja vaarallisen esimerkin muulle maailmalle, sanoo Greenpeacen ydinvoimavastaava Jan Beranek.

Greenpeacen seminaari ”100 000 vuotta - ydinjätteen loppusijoitus Suomessa” kello 13.00-16.00 Helsingin pääpostitalon auditoriossa (Mannerheiminaukio 1A). Puhujia voi haastatella seminaarin yhteydessä.

Ohjelma, puhujien CV:t ja muut tarkemmat tiedot: www.greenpeace.fi/100000vuotta