- Jos hallitus on aidosti huolissaan kivihiili- ja turvetuotannon päästöistä sekä Venäjän tuontisähköstä, sen on vähennettävä lämmitykseen kuluvan sähkön määrää. Nyt sähkölämmitys syö huippukulutuksen aikaan peräti kolmanneksen kaikesta sähköstä, mikä pakottaa ylläpitämään ilmaston kannalta kaikkein saastuttavimpia tuotantolaitoksia sekä tuomaan sähköä Venäjältä, muistuttaa Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen.

Gaian selvitys osoittaa, että kaiken kaikkiaan asumiseen liittyvillä energiatehokkuustoimenpiteillä hiilidioksidipäästöjä voitaisiin vähentää tuntuvasti, yli kuusi miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Tämä on nelinkertainen määrä suhteessa päästövähennyksiin, joita Teollisuuden Voima on arvioinut Olkiluoto 4:n rakentamisella voitavan saavuttaa.

Selvityksessä on tarkasteltu asumisen, liikenteen, palvelujen ja teollisuuden mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen kymmenellä eri alueella. Lisäksi on arvioitu karkeasti energiatehokkuuden kokonaispotentiaalia, joka osoittautui mittavaksi. Määrätietoisella politiikalla sähkön kokonaistarve voisi olla vuonna 2020 jopa 20 prosenttia  (20 TWh) pienempi nykykehitykseen verrattuna. Tämä vastaa kahden ydinvoimalan tai koko kivihiilisähkön tuotantoa. Lämmön tarvetta voidaan vastaavasti vähentää lähes 50 prosenttia (30 TWh) ja tieliikenteen päästöjä 15 prosenttia. Tällainen politiikka olisi linjassa EU:n 20 prosentin energiatehokkuustavoitteen kanssa.

Energiatehokkuuden koko potentiaalin toteuttaminen edellyttää laajaa kirjoa toimenpiteitä, joiden on saatava keskeinen rooli valmisteilla olevassa ilmastostrategiassa. Greenpeace esittää energiansäästön vauhdittamiseksi muun muassa energiaverojen korottamista niin, että veron tuotto palautetaan takaisin energian käyttäjille tukina tehokkuusinvestointeihin sekä veronalennuksina niille energian käyttäjille, jotka parantavat energiatehokkuutta. Tarkoitusta varten tulisi perustaa kansallinen energiatehokkuusrahasto, joka myöntäisi edullisia hankelainoja. Kannusteet koskisivat yrityksiä, kotitalouksia ja taloyhtiöitä.

Lisäksi tarvitaan muun muassa tehokkuusvaatimukset kotitalouksien, toimistojen ja teollisuuden sähkölaitteille, autoverouudistuksen jatkamista sekä rakennusten energiatehokkuusvaatimusten parantamista.

- Suurten päästövähennysten saavuttaminen ei ole mahdollista ilman voimakasta satsausta energiatehokkuuteen. Valtion energiapolitiikan tärkein tehtävä on tehdä energiatehokkaimmasta ratkaisusta kotitalouksille ja yrityksille se helpoin ja kannattavin vaihtoehto, toteaa Kosonen.

Gaia Group on riippumaton ympäristö- ja energia-alan konsulttitoimisto.