Suomi jäi ainoaksi Länsi-Euroopan maaksi joka suhtautui vastahakoisesti 20 % tavoitteeseen. Monet muut EU-maat Ruotsin ja Tanskan johdolla pitivät tätä liian vaatimattomana ja halusivat sitoutua välittömästi 30 prosenttiin. Greenpeace muistuttaa, että 20 % päästövähennys teollisuusmaissa vuoteen 2020 mennessä ei riittäisi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseen. Ympäristöministerien hyväksymän linjauksen mukaan EU sitoutuu 30 % vähennykseen kun uusi ilmastosopimus saadaan syntymään.

- Ympäristöneuvoston päätelmiin kirjatut päästötavoitteet ovat tärkeä signaali muulle maailmalle siitä, että EU on tosissaan. Ne vievät keskustelua mm. USA:ssa ja Aasian nopeasti teollistuvissa maissa oikeaan suuntaan. Samalla 20 % vähimmäistavoite antaa yrityksille mahdollisuuden varautua tulevaan ilmastopolitiikkaan ja hyödyntää sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia, Greenpeacen energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta totesi.

- On kestämätöntä, että EU:n vauraimpiin ja kilpailukykyisimpiin maihin kuuluva Suomi kiristää itselleen erikoiskohtelua uhkaamalla torpedoida koko esityksen ja siten EU:n ilmastopolitiikan. Jos pari maata enemmän olisi ollut Suomen linjalla, sopua tuskin olisi saavutettu. Suurin osa EU-maista onneksi näki napaansa pidemmälle, Myllyvirta arvioi.

Pääministeri Vanhanen perusteli aiemmin tällä viikolla Suomen vastahakoisuutta valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) arvioilla päästövähennysten kustannuksista. Koko arvio perustuu hyvin pessimistisiin oletuksiin ja lisäksi Vanhanen on siteerannut tarkoitushakuisesti vain kaikkein pessimistisintä skenaariota.

VATT ei huomioi mitenkään sitä, että korkeampi päästöoikeuden hinta loisi ennennäkemättömän kysynnän päästöjä vähentävälle teknologialle, jossa Suomella on paljon osaamista. Lisäksi VATT on lähtenyt siitä, että päästökauppasektorin ulkopuolella ei toteutettaisi mitään uusia toimia, jolloin koko päästövähennystarve kohdistuisi päästökauppasektorin yrityksiin.

- Arviot päästövähennysten kustannuksista kuvastavat sitä, että hallitus näkee ilmastonmuutoksen torjumisen pelkästään uhkana. VATT väitti jo päästökaupan vievän Suomesta yli 10 000 työpaikkaa, eli uhkakuvien maalailussa ei ole mitään uutta. Päästöjen vähentäminen parantaisi mm. Euroopan energiaomavaraisuutta ja edistäisi vähäpäästöisen teknologian ja tuotannon kehitystä. Tulevaisuudessa ne ovat yhä tärkeämpiä kilpailutekijöitä, Myllyvirta muistutti.