Maarianhamina, Suomi —
Lippulaivamme M/Y Esperanza saapui tiistaina Maarianhaminaan jatkaakseen kampanjointia kalankasvatuksen lopettamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuonna 2001 teettämän tutkimuksen mukaan 66 % Ahvenanmaan typen päästöistä ja 50% fosforin päästöistä on peräisin kalankasvatuksesta.
- Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että kalanviljely vauhdittaa rehevöitymistä, murentaa meriluonnon monimuotoisuutta ja tuhoaa kalojen kutemisalueita. Ympäristö ja ammattikalastajat joutuvat maksamaan kovan hinnan siitä, että voimme ostaa kirjolohta pilkkahintaan lähikaupasta, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen muistuttaa.
Greenpeacen lippulaiva M/Y Esperanza saapui tiistaina Maarianhaminaan
jatkaakseen kampanjointia Itämeren pelastamiseksi. Laiva on viimeisen
kahden ja puolen viikon ajan kiertänyt pitkin Suomen rannikkoa
muistuttaakseen hallitusta siitä, että Suomeen on kiireellisesti
perustettava mertensuojelualueita, joiden sisällä meriluontoa tuhoavat
toimet kuten kalankasvatus, maamassojen läjitys ja soranotto olisi
kiellettyä. Greenpeace vahvistaa läsnäoloaan Maarianhaminassa muillakin
rintamilla, sillä ympäristöjärjestön valokuvanäyttely ”På ytan –
Pinnalla” avataan keskiviikkona museolaiva Pommernin tiloissa
Länsisatamassa.
Ahvenanmaan ympäristölupaviranomaiset (Ålands
miljöprövningsnämnd) myöntävät edelleen jatkolupia
kalankasvatuslaitoksille. Luvat myönnettiin siitä huolimatta, että
kalanviljelyn ympäristövaikutuksia on tutkittu hyvin perusteellisesti
useita vuosia sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin toimesta. Vuonna
2003 Ahvenanmaalla tuotettiin yli 4,5 miljoonaa kiloa kalaa.
-
Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että kalanviljely vauhdittaa
rehevöitymistä, murentaa meriluonnon monimuotoisuutta ja tuhoaa kalojen
kutemisalueita. Ympäristö ja ammattikalastajat joutuvat maksamaan kovan
hinnan siitä, että voimme ostaa kirjolohta pilkkahintaan lähikaupasta,
Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen muistuttaa.
Kalankasvatuslaitosten
aiheuttamat ympäristöhaitat johtuvat liiallisesta ruokinnasta ja
käsittelemättömistä jätevesistä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuonna
2001 teettämän tutkimuksen mukaan 66 % Ahvenanmaan typen päästöistä ja
50 % fosforin päästöistä on peräisin kalankasvatuksesta. Greenpeace
katsookin, ettei kalankasvatuslupia tulisi myöntää enää ekologisesti
herkille merialueille kuten Ahvenanmaan meriympäristö.
Rehevöityminen
ei ole ainoa kalankasvatuslaitosten aiheuttamista ongelmista. Kalarehun
kalastus on johtanut liikakalastukseen ja merien ravintoketjujen
romahtamiseen eri puolilla maailmaa. Kalarehuksi kalastetaan lajeja,
jotka ovat elintärkeitä merien ekosysteemien ylläpitämiseksi. Yhden
lohikilon kasvattaminen voi vaatia jopa 3-5 kiloa villiä kalaa.
Kalanviljelylaitoksilla käytetään myös antibiootteja ja
torjunta-aineita, jotka voivat levitä ympäristöön.
- Kalarehun
kalastus on aiheuttanut suurta tuhoa esimerkiksi Pohjanmerellä, jossa
isotuulenkala-kanta on romahtanut ja siten myös vaikuttanut koko
ravintoketjuun. Kalankasvattajat kantavat siis vastuuta myös
Pohjanmeren ekosysteemien katastrofaalisesta tilasta, Greenpeacen
tanskalainen biologi Martin Nielsen totesi Maarianhaminassa
keskiviikkona.
- Ei ole mitään epäselvyyttä kalankasvatuksen
tuhoisista ympäristövaikutuksista meriluonnolle. Tämä ei voi jatkua
viranomaisten siunauksella. Maakuntahallituksen on ajateltava
Ahvenanmaan meriympäristön kokonaisetua, eikä edistää lyhyen tähtäimen
elinkeinoratkaisuja, jotka saastuttavat luontoa ja vievät pohjaa
ammattikalastukselta ja matkailuelinkeinolta, tiedottaja Mikael Sjövall
toteaa.