Skip navigation.

Maarianhamina, Suomi — Lippulaivamme M/Y Esperanza saapui tiistaina Maarianhaminaan jatkaakseen kampanjointia kalankasvatuksen lopettamiseksi ja Itämeren pelastamiseksi. Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuonna 2001 teettämän tutkimuksen mukaan 66 % Ahvenanmaan typen päästöistä ja 50% fosforin päästöistä on peräisin kalankasvatuksesta. - Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että kalanviljely vauhdittaa rehevöitymistä, murentaa meriluonnon monimuotoisuutta ja tuhoaa kalojen kutemisalueita. Ympäristö ja ammattikalastajat joutuvat maksamaan kovan hinnan siitä, että voimme ostaa kirjolohta pilkkahintaan lähikaupasta, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen muistuttaa.

Greenpeacen lippulaiva M/Y Esperanza saapui tiistaina Maarianhaminaan jatkaakseen kampanjointia Itämeren pelastamiseksi. Laiva on viimeisen kahden ja puolen viikon ajan kiertänyt pitkin Suomen rannikkoa muistuttaakseen hallitusta siitä, että Suomeen on kiireellisesti perustettava mertensuojelualueita, joiden sisällä meriluontoa tuhoavat toimet kuten kalankasvatus, maamassojen läjitys ja soranotto olisi kiellettyä. Greenpeace vahvistaa läsnäoloaan Maarianhaminassa muillakin rintamilla, sillä ympäristöjärjestön valokuvanäyttely ”På ytan – Pinnalla” avataan keskiviikkona museolaiva Pommernin tiloissa Länsisatamassa.

Ahvenanmaan ympäristölupaviranomaiset (Ålands miljöprövningsnämnd) myöntävät edelleen jatkolupia kalankasvatuslaitoksille. Luvat myönnettiin siitä huolimatta, että kalanviljelyn ympäristövaikutuksia on tutkittu hyvin perusteellisesti useita vuosia sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin toimesta. Vuonna 2003 Ahvenanmaalla tuotettiin yli 4,5 miljoonaa kiloa kalaa.

- Tutkimustulokset osoittavat kiistatta, että kalanviljely vauhdittaa rehevöitymistä, murentaa meriluonnon monimuotoisuutta ja tuhoaa kalojen kutemisalueita. Ympäristö ja ammattikalastajat joutuvat maksamaan kovan hinnan siitä, että voimme ostaa kirjolohta pilkkahintaan lähikaupasta, Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen muistuttaa.

Kalankasvatuslaitosten aiheuttamat ympäristöhaitat johtuvat liiallisesta ruokinnasta ja käsittelemättömistä jätevesistä. Ahvenanmaan maakuntahallituksen vuonna 2001 teettämän tutkimuksen mukaan 66 % Ahvenanmaan typen päästöistä ja 50 % fosforin päästöistä on peräisin kalankasvatuksesta. Greenpeace katsookin, ettei kalankasvatuslupia tulisi myöntää enää ekologisesti herkille merialueille kuten Ahvenanmaan meriympäristö.

Rehevöityminen ei ole ainoa kalankasvatuslaitosten aiheuttamista ongelmista. Kalarehun kalastus on johtanut liikakalastukseen ja merien ravintoketjujen romahtamiseen eri puolilla maailmaa. Kalarehuksi kalastetaan lajeja, jotka ovat elintärkeitä merien ekosysteemien ylläpitämiseksi. Yhden lohikilon kasvattaminen voi vaatia jopa 3-5 kiloa villiä kalaa. Kalanviljelylaitoksilla käytetään myös antibiootteja ja torjunta-aineita, jotka voivat levitä ympäristöön.

- Kalarehun kalastus on aiheuttanut suurta tuhoa esimerkiksi Pohjanmerellä, jossa isotuulenkala-kanta on romahtanut ja siten myös vaikuttanut koko ravintoketjuun. Kalankasvattajat kantavat siis vastuuta myös Pohjanmeren ekosysteemien katastrofaalisesta tilasta, Greenpeacen tanskalainen biologi Martin Nielsen totesi Maarianhaminassa keskiviikkona.

- Ei ole mitään epäselvyyttä kalankasvatuksen tuhoisista ympäristövaikutuksista meriluonnolle. Tämä ei voi jatkua viranomaisten siunauksella. Maakuntahallituksen on ajateltava Ahvenanmaan meriympäristön kokonaisetua, eikä edistää lyhyen tähtäimen elinkeinoratkaisuja, jotka saastuttavat luontoa ja vievät pohjaa ammattikalastukselta ja matkailuelinkeinolta, tiedottaja Mikael Sjövall toteaa.