Greenpeacen blogi

Ydinvoima on turvallista - ja lehmät lentää

Pieta Kivelä — Wed, 22 May 2013 13:24:00 +0200

Kaikki tuntevat sanonnan "Ja lehmät lentää." Sanonnan tarkoituksena on ilmaista miten epätodellinen jokin asia on. Ruotsiksi kyseisessä sanonnassa lentävät lehmien sijaan possut, mutta idea säilyy samana.

Eilen Ruotsissa Greenpeacen tekemässä Ringhalsin ydinvoimalan stressitestissä havaittiin possun mentävä aukko, kun Greenpeacen aktivisti lensi motorisoidulla varjoliitimellä ydinvoimalan ylle ja pudotti kyydistään nipun possuilmapalloja voimalan katolle. Kaikki tämä tehtiin kaikessa rauhassa, kenenkään estämättä.

Greenpeacen toteuttamien rauhanomaisten stressitestien tarkoituksena on tuoda esiin ydinvoimaloiden turvallisuudessa ammottavat aukot. Lokakuussa 2012 kymmenet Greenpeacen aktivistit kävelivät sisään Forsmarkin ja Ringhalsin ydinvoimaloihin ja oleskelivat siellä jopa kaksi vuorokautta kenenkään huomaamatta. Eilen toteutettu stressitesti kohdistui taivaalta käsin lähestyviin, joko tahallisiin tai tahattomiin, uhkiin.

"Suojaus taivaalta käsin tulevia uhkia vastaan on kaikissa ruotsalaisissa ydinvoimaloissa samaa luokkaa. Ringhalsissa jopa kova lumen tulo saattaa romahduttaa katon, josta seuraa pahimmassa tapauksessa ongelmia jäähdytyksen kanssa," kertoo Annika Jacobson Ruotsin Greenpeacelta.

Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen EU:ssa päätettiin tehdä stressitestit kaikille ydinvoimaloille. Testien yhteenvedossa havaittiin useita puutteita voimaloiden turvallisuudessa. Nyt myös Greenpeacen stressitestit todistavat, että vakavia puutteita on havaittavissa.

Jos vielä kaiken tämän jälkeen kuvitellaan, että ydinvoima on turvallista, kaiketi sitten myös lehmät lentävät.

Ydinsähköä Venäjälle

Juha Aromaa — Mon, 20 May 2013 14:17:00 +0200

Aivan oikein. Otsikossa ei ole sijamuotovirhettä. Ydinvoiman puolustajat ovat koko suomalaisen ydinvoiman historian ajan vaatineet lisää ydinvoimaa Suomeen, jotta ydinsähkön tulo Venäjältä saadaan loppumaan. Ja onhan sähköä Venäjältä ostettu – siitä yksinkertaisesta syystä, kun ovat halvalla myyneet.

Nyt elektronit alkavat kulkea langassa toiseen suuntaan. Siitä yksinkertaisesta syystä, kun halvalla myymme. Sähkö on nimittäin pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla ajoittain niin halpaa, että se menee alle venäläisen hinnan, joka tällä hetkellä on noin 2,5 senttiä kilowattitunnilta. Eikä hinnan laskuun ole tarvittu yhtä ainoata kilowattituntia uutta ydinvoimaa, ei edes Olkiluoto 3:a, jota on rakennettu kuten erästä tunnettua kirkkoa Pietarissa 1800-luvulla.

Helsingin Sanomat kertoi tänään laajasti Venäjän valtiomonopoli Inter Raon halusta käydä kauppaa sähköllä naapurimaiden kanssa. Lehdessä kysyttiin aivan oikein, eikö Suomi ala viedä ydinvoimaa Venäjälle varsinkin silloin, jos joku joskus uskaltaa laittaa Olkiluoto 3:n käyntiin. Kysymykseen vastasi kantaverkkoyhtiö Fingridin Risto Lindroos siten, että keskivertolukijalta saattoi jäädä huomaamatta, oliko vastaus kyllä vai ei.

Lindroos vastasi, että ”sähkö tulee kulloinkin siitä voimalaitoksesta, joka on toiminnassa. Keväisin on suhteessa enemmän vesivoimaa, ja tuulivoima lähtee lisääntymään jo lähivuosina Ruotsin suunnasta ja ehkä Suomessakin. Tarjonta lisääntyy sekä uusiutuvan energian puolella että ydinvoimassa, eikä kulutus näytä ihmeemmin kasvavan." (kursivointi minun)

Siis kyllä: me viemme ydinsähköä, sillä ydinvoimalat ovat yleensä aina toiminnassa. Venäläisten kannattaa ostaa, kun hinta on alhainen, ja hinta on alhainen, kun meillä ei sähköä kulu. Ja jos sähköä ei kulu, ydinvoimala sammutetaan viimeisenä – niitä kun ei pistetä päälle ja pois ihan noin vain.

Entinen säteilyturvajohtaja-ydinvoimamarkkinoija Jukka Laaksonen, joka nykyisin tienaa palkkansa Rosatomin palveluksessa, kauppaa venäläistä ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Se olisikin huojuvan hankkeen ainoa oljenkorsi, sillä Rosatom tarvittaisiin myös Fennovoiman osakkeenomistajaksi, jotta voimalatyömaa vielä voisi toteutua.

Reaktori ja sen omistaja Venäjältä, sähköä vientiin, ydinturman riski ja jätteet meille? Ei tietenkään. Siihen ei oikeuta myöskään eduskunnan 2010 antama periaatepäätös. Sähkömarkkinoiden työntämänä Suomi kompuroi vihdoin muiden teollisuusmaiden perään rakentamaan uusiutuvan energian tuotantoa. Haluttomana ja suunnittelematta, mutta hyvä että edes niin.

JUHA AROMAA

Voi ei! Viisi syytä, miksi Kanadan pääministeri tulisi pitää kaukana Arktikselta

Patrick Bonin — Thu, 16 May 2013 09:13:00 +0200

Kuuden lyhyen vuoden aikana Kanadan pääministeri Stephen Harperin hallitus on vaihtanut jääkiekon, vaahterasiirapin ja ratsupoliisit öljyputkikiistoihin, öljyhiekkaan ja ilmastonmuutoksen kieltämiseen. Tämä hallitus on tuhonnut Kanadan ympäristöä ja nyt se yrittää työntää öljyistä esityslistaansa Arktiseen neuvostoon.

Kanada perusti Arktisen neuvoston vuonna 1996 muiden arktisten valtioiden kanssa yhteistyön ja ympäristönsuojelun takaavaksi foorumiksi. Pikakelaus vuoteen 2013: Kanada ottaa puheenjohtajuuden neuvostossa ja ajaa ilmastonmuutosta edistävää, vaarallista arktisen alueen avomeren öljynporausta sen sijaan, että ottaisi ilmastonmuutoksen ja sulavan Arktiksen tosissaan.

Jos ihmettelet, miltä arktisen yhteistyön ja suojelun seuraavat kaksi vuotta mahtavat näyttää, tarkastellaan lähemmin Harperin hallituksen tapoja välttää kaikkia ilmastoamme säästäviä toimia.

1) Ilmastonmuutos on liioittelua, sanoi Vuoden Fossiili

Kanada on hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana maailman kärkikymmenikössä. Silti maa on heikentänyt kansainvälisiä sopimuksia ja jopa Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden kansallista lainsäädäntöä. Palkinnoksi siitä se on ansainnut "Vuoden Fossiilin" tittelin jo kuutena vuotena peräkkäin.

Kanadan luonnonvaraministeri ja innokas ilmastonmuutoksen kieltäjä Joe Oliver on kyseenalaistanut ilmastotieteen sanomalla: "Luulen, etteivät ihmiset ole enää niin huolissaan parin asteen ilmaston lämpenemisestä... Tutkijat ovat lähiaikoina todistaneet, että pelkomme [ilmastonmuutokseen liittyen] ovat liioiteltuja." Mikä on hänen lähteensä? Fox News.

2) Hyvä, hiili! Buu, uusiutuvat!

Kanada lahjoittaa vuosittain 1,3 miljardia dollaria maailman varakkaimmille yrityksille (Arvatkaa kenelle!) ja leikkaa samalla tukia energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian kehittämiseen tähtääviltä toimijoilta. Siitäs saitte, aurinkopaneelit!

3) Mitä vain haluat, öljyteollisuus

Harperin hallitus kaipaa öljy-yhtiöiden hyväksyntää niin kovasti, että vähät välittää mistä tahansa, mikä edes näyttää sellaiselta säännöltä tai tutkimukselta, joka voisi asettua öljyteollisuuden tielle. Tämä sisältää ärsyttävät ympäristöarvioinnit ja rasittavat säännökset, jotka tähtäävät muun muassa vesistöjen suojeluun.

4) Ilmastotiede alas, poliittinen tiede kunniaan

Hallituksen ilmastotieteilijät ja tutkijat voivat puhua vain, kun heitä puhutellaan. Silloinkin sallitaan ainoastaan hallituksen seulomat kommentit. Ympäristön tutkimukseen myönnettävää rahoitusta on leikattu roimasti.

5) Kysymykset ovat terrorismia

Ympäristöjärjestöt, jotka uskaltavat esittää kysymyksiä kaikkitietävälle, nerokkaalle öljyteollisuudelle, leimataan radikaaleiksi ja äärimmäisyyksiin meneviksi terroristeiksi.

Tämä kaikki on osa hallituksen häiritsevää, epädemokraattista taktiikkaa, jonka tavoite on syövyttää nakertaa sääntelyä, oikeuksia ja tutkimuksia, jotka osuvat öljyteollisuuden tielle ja tukevat lyhytnäköisiä taloudellisia tavoitteita. Tämä taktiikka on suora isku vasten enemmistön kasvoja, joka vaatii hallitukselta ilmastoa säästäviä sääntöjä ja stadardeja.

Haluatko tehdä jotain?

Lähetä kirje Harperin hallitukselle ja kerro päättäjille, ettemme anna heidän päästää öljyteollisuutta Arktiseen neuvostoon noin vain.

PATRICK BONIN
Kirjoittaja on Greenpeacen ilmasto- ja energiakampanjoitsija Kanadassa

Arktinen neuvosto tutkii muttei välitä tuloksista

Tapio Laakso — Wed, 15 May 2013 14:19:00 +0200

Arktinen neuvosto on vuosien varrella tuottanut valtavan määrän korkeatasoista tutkimustietoa arktisesta ympäristöstä. Arctic Climate Impact Assessment oli ilmestyessään 2004 merkittävä askel ilmastotutkimuksen saralla. Valitettavasti Arktisen neuvoston jäsenmaita ei ole kiinnostanut soveltaa tutkimustietoa käytännön toimintaan.

Tutkimusta on riittänyt viime vuosien aikana. Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja listasi Kiirunan ulkoministerikokouksen puheessaan näitä tuotoksia:

“The work of the Arctic Council has been remarkable during the last years. I am referring to, e.g. the Reports on Arctic Biodiversity, Arctic Ocean Acidification, Ocean Review, Arctic Resilience, Ecosystem Based Management, Obsolete Pesticides and Short-lived Climate Forcers which substantially increase our awareness of the challenges in the Arctic.”

Kokouksessa julkaista raportti Jäämeren happamoitumisesta on yksi huolestuttavimmista. Yksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nopean nousun seurauksista, on merten happamoituminen, jolla voi olla erittäin tuhoisia seurauksia meriekosysteemeille.

Tiedon ja tutkimuksen karttumisesta huolimatta Arktinen neuvosto ei ole saanut aikaan päätöksiä haavoittuvan arktisen ympäristön suojelemisesta. Teollisen toiminnan lisääntyminen alueella tapahtuu tällä hetkellä käytännössä ilman kunnollista sääntelyä. Esimerkiksi kalastus siirtyy pohjoiseen merijään vetäytyessä, mutta tietoa kestävän kalastuksen tasosta alueella, ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Kiirunan ulkoministerikokouksessa hyväksyttiin öljyntorjuntasopimus, joka valitettavasti on melko lailla yhtä tyhjän kanssa. Käytännössä sovitaan siitä, miten luudat ja lapiot jaetaan sitten, kun onnettomuus on sattunut. Mitään yhteisiä sitovia standardeja arktiselle öljynporaukselle ei ole olemassa.

Myönteistä oli, että Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja puheessaan tällaisia standardeja peräänkuulutti. Tuomioja nosti ansiokkaasti esiin myös mertensuojelualueiden tarpeen Pohjoisella jäämerellä. Tutkimuksen myötä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet Arktiksella aletaan vähitellen tuntea – nyt ne pitäisi suojella.

Tietoa on, mutta nyt Arktisen neuvoston pitäisi vihdoin toimia. Greenpeace on mukana rakentamassa kansainvälistä liikettä Arktiksen suojelemisen puolesta, jotta neuvoston työhön saataisiin vauhtia. Liity mukaan: http://www.SaveTheArctic.org

Puhemies Heinäluoma: Sulava Arktis on hälytys – ei liiketoimintamahdollisuus

Juha Aromaa — Fri, 10 May 2013 13:33:00 +0200

Yhdysvaltojen kongressiin on perustettu Suomen ystävyysryhmä, jonka perustamista kunnioitti läsnäolollaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.

Taloudellisen yhteistyön korostaminen on itsestäänselvyys tällaisessa tilanteessa. Sen lisäksi Heinäluoma otti esiin arktisen yhteistyön. Hän mainosti suomalaista osaamista nyt, kun sulava jää avaa laivareitit ja saa öljy-yhtiöt hamuamaan arktista öljyä. Helsingin Sanomien mukaan Heinäluomaa oli harmittanut suomalaisten jäänmurtajien vaikea pääsy Yhdysvaltojen markkinoille.

Suomalaisten jäänmurtajien palvelut ovat jo menneet kaupaksi. Asiakas tosin ei ollut amerikkalainen, vaan alankomaalais-brittiläinen Shell, jonka hallitusta johtaa suomalainen Jorma Ollila. Suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin jäänmurtajat Fennica ja Nordica olivat osa Shellin öljynporauslaivastoa Yhdysvaltain vesillä Alaskan pohjoispuolella.

Luonto otti erävoiton Shellistä, joka itsekin töpeksi hankkeessaan aivan riittävästi. Kun kummatkin öljynporausalukset olivat käyneet kivillä ja vuotavan öljylähteen tukkeeksi tarkoitettu kupoli rusentunut kokeiltaessa kuin kaljatölkki, Yhdysvaltojen viranomaiset heräsivät huomaamaan, ettei kaikki ollut kunnossa. Sisäministerille tehty raportti luetteli laiminlyönnin toisensa jälkeen, ja Shell katsoi parhaaksi vetäytyä ainakin täksi vuodeksi hankkeesta. Suomalaiset (Ollilaa lukuun ottamatta) eivät joutuneet häpeään, sillä suomalaisjäänmurtajat eivät raportissa saaneet moitteita.

Kannattaako siitä kuitenkaan ylpeillä? Suomalaista arktista osaamista on käytettävä Arktiksen pelastamiseen eikä sen uhkaamiseen öljyvuodolla, jota ei voi jään seasta puhdistaa. Kun tuote on kunnossa, sitä kelpaa esitellä, kuten Vaisalan maailman parhaaksi todettua radiosondia, jolla ilmastonmuutosta mitataan.

Kannattaa muistaa, ettei tällä hetkellä yksikään yhdysvaltalainen öljy-yhtiö ole poraamassa Arktiksella eikä luoteisväylällä ole näkyvissä kovin vilkasta liikennettä. Shellkin tähyää nyt Alaskan sijaan Venäjän Arktikselle.

Sen sijaan yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa kuten NASA:ssa ja NOAA:ssa on maailman eturivin asiantuntijoita kertomassa, mitä ilmastonmuutos Arktikselle on tekemässä. Heidän välittämänsä tiedon pitäisi avata silmät tajuamaan, että nyt on tosi kyseessä – ei suinkaan uusi avautuva markkina. Tarjotaan vain ylpeänä palvelujamme, jos siitä on vaikkapa näille tutkijoille apua.

JUHA AROMAA

Greenpeace ja Peace Boat mukana Roihuvuoren Hanamissa

Pieta Kivelä — Fri, 10 May 2013 13:07:00 +0200

Roihuvuoren hanami. Kuva: Timo Kuvaja.

Hanami, eli "kukkien katseleminen" on japanilaisen kulttuurin tärkein juhla. Se ajoittuu kirsikkapuiden kukinta-aikaan ja sen vuoksi ajankohta vaihtelee kukintapaikkakunnan mukaan. Suomessa hanami on myöhemmin kuin Japanissa, jonka eteläosissa keskimääräinen kukinta-aika on maaliskuun lopussa. Tänä vuonna hanamia juhlitaan Roihuvuoren Kirsikkapuistossa 19.5. jolloin menossa mukana Greenpeace, ja tietysti myös sinä.

Kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta, koska kukinta kestää vain pienen hetkeen. Tämän kauniin ohikiitävän hetken vastakohtana voimme nähdä kaikki ne ongelmat, jotka vielä tänäkin päivänä ovat läsnä Fukushimassa. Ydinkatastrofin jäljet eivät ole yhtä katoavia, vaan ne seuraavat meitä pitkään onnettomuuden jälkeenkin. Useat evakuoidulla alueella asuneista ihmisistä eivät ole päässeet, eivätkä välttämättä koskaan pääsekään, takaisin kotiin.

Myös Futaban kunta on evakoitujen alueiden joukossa. Futaban pormestari Katsutaka Idogawa, joka oli ennen onnettomuutta myönteinen ydinvoiman suhteen, haluaa nyt kertoa ydinvoiman vaaroista syvällä kokemuksen äänellä. Pormestari vierailee Suomessa Peace Boat -järjestön mukana 19.5. Peace Boat on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö ja valtava risteilyalus, joka kuljettaa mukanaan satoja aktivisteja. Japanilaislähtöinen Peace Boat tekee töitä rauhan, ihmisoikeuksien, tasa-arvon, kestävän kehityksen ja ympäristön eteen.

Kaiken tämän pohjalta Greenpeace ja Peace Boat haluavat nyt yhdistää voimansa, juhlistaa hanamia ja levittää samalla viestiä ydinvoiman ongelmista. Luvassa koko perheen toimintaa hauskanpidon merkeissä ja hyvän asian puolesta. Lisäksi erityinen vieraamme Katsutaka Idogawa kertoo terveiset Japanista.

Tule perheesi ja ystäviesi kanssa meitä tervehtimään niin fiilistellään yhdessä hanamia. Nähdään kirsikkapuiden alla!

Hanami, Roihuvuoren kirsikkapuistossa 19.5.2013 kello 12-17.

Nokinen vai valkoinen pilvi

Juha Aromaa — Tue, 07 May 2013 13:52:00 +0200

Greenpeace julkisti selvityksen suomalaisten palvelinkeskusten uusiutuvan energian käytöstä ja energiatehokkuudesta. Selvitys on osa maailmanlaajuista How Clean Is Your Cloud -selvitystä, jolla kannustetaan informaatioteknologiaa ilmastonmuutoksen torjunnan iskujoukoiksi.

Sellaiset nimet kuin Google, Microsoft, Facebook ja Apple eivät ole vain muodikkaita nimiä. Hurjimmatkaan monopolisoitumisen ennustajat eivät olisi ikinä voineet kuvitella, kuinka maailman data kulkee muutamien yhtiöiden hallitsemien koneiden kautta. Todennäköisesti hyvin suurella osalla tämän tekstin lukijoista on joko tietokone tai puhelin tai kummatkin, joka käy säännöllisesti jonkun äsken mainitun neljän palvelimella. Ja todennäköisesti lukija käyttää joko TeliaSoneran, Elisan tai Dna:n palvelua – kaikki kolme yhtiötä olivat mukana Greenpeacen suomalaisten palvelinkeskusten vertailussa.

Älypuhelin ja pilvipalvelut mullistivat informaatioteknologian. Maailman mittakaavassa kourallinen yhtiöitä tarvitsee datan käsittelyyn koko ajan lisää kuumana käyviä koneita, jotka nielevät sähköä ja tuottavat lämpöä.

Maailman mittakaavassa on toivoa. Greenpeacen aktivistit ovat jaksaneet muistuttaa Applea velvollisuudesta pitää pilvi valkoisena. Maaliskuussa Apple ilmoitti, että nyt kaikki palvelinkeskukset toimivat uusiutuvalla energialla. Google puolestaan potkii amerikkalaisten palvelinkeskusten suursähköntoimittaja Duke Energyä tuuli- ja aurinkovoiman tarjoamiseen. Facebook ottaa askelia hiilenmustasta toiminnasta kohti puhtaampaa tuomalla palvelimensa jäähtymään Luulajaan vesivoimalan viereen. Ja myös Microsoft lupaa käyttää Irlannin palvelinkeskuksessaan tuulivoimaa, ”kun sitä on saatavilla.”

Nyt Greenpeacen raportti on osoittanut, että suomalaiset pystyvät hyviin suorituksiin siinä missä muutkin. Ficolo ostaa sataprosenttisesti tuulivoimaa ja TeliaSonera vesivoimaa.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on kohtalonkysymys, että älypuhelimemme, tablettimme, tietokoneemme ja yhteyksiämme ylläpitävät operaattorit eivät lisää fossiilisen energian käyttöä. Vaihtoehtoja on. Kannattaa myös kertoa myös palvelujemme tuottajille, että me tiedämme vaihtoehdot. Ja meillä on oikeus vaatia puhdasta palvelua.

JUHA AROMAA

Maailmaa voi parantaa – vaikka vastassa olisi suuria ja mahtavia

Juha Aromaa — Thu, 02 May 2013 11:47:00 +0200

Euroopan unionissa maantieliikenne tuottaa melkein viidesosan kaikista ilmastopäästöistä. Ja maantieliikenteen päästöistä suuri osa tulee henkilöautoista. Uusia henkilöautoja puolestaan rekisteröitiin vuonna 2011 yli 13 000 kappaletta. Vaikka autojen myynnin kasvu Euroopassa onkin taittunut, sillä on suuri merkitys, kuinka paljon päästöjä uusien autojen pakoputkista tulee.

Euroopan unioni taistelee päästöjä vastaan asettamalla uusille autoille päästörajat. Idea on yksinkertaistettuna se, että jokainen autonvalmistaja saa valmistaa millaisia autoja tahansa, kunhan niiden päästöjen keskiarvo pysyy alle säädetyn rajan. Jos autonvalmistaja myy yhden jyhkeän maasturin, sen on saatava vastaavasti kaupaksi yksi vähäpäästöinen pikkuauto, jotta keskiarvo pysyy rajojen puitteissa.

Nyt raja on 130 grammaa kilometrillä. Siihen pääsee esimerkiksi Volkswagen Golfilla, ei tosin niillä malleilla, joissa on suurin bensakone.

Autoteollisuudella on suuri ääni Euroopassa, varsinkin saksalaisella autoteollisuudella. Suurin ääni on Ferdinand Porschen 1930-luvulla perustamalla Euroopan suurimmalla autonvalmistajalla Volkswagenilla. Volkswagenin liikevaihto on 193 miljardia euroa – lähes täsmälleen Suomen koko bruttokansantuotteen verran. Volkswagen valmistaa joka neljännen Euroopassa myydyn henkilöauton. Ympäri maailmaa Volkswagenilla on töissä 550 000 ihmistä ja yksin Saksassa noin 210 000 henkeä.

On helppo kuvitella, että Euroopan unionin poliittiset päättäjät kuuntelevat 210 000 saksalaisen työllistäjää silloin, kun pitää sopia uusista päästörajoista. Euroopan komissio on ehdottanut vuodelle rajaksi 95 grammaa kilometriltä vuoteen 2020 mennessä. Se ei Volkswagenille eikä muulle autoteollisuudelle käynyt. Yhtiön mukaan moista rajaa ei voi saavuttaa, sillä se ei olisi teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Ja kun näytti siltä, että 95 gramman raja oli tulossa, ehdotukseen ajettiin niin sanottuja superhyvityksiä, joiden avulla hyvin vähäpäästöiset autot laskettaisiin 2,5-kertaisina keskiarvoa laskettaessa.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ei kuitenkaan voi heittää pyyhettä kehään edes raskaan sarjan vastustajan edessä. Greenpeace aloitti kampanjan, joka oli herkeämättä kertomassa kaikkialla, ettei Volkswagenin tuote ole yhtiön mainoslauseen mukaisesti Das Auto vaan Das Problem. Autonäyttelyssä toisensa jälkeen ja yhtiökokouksessa aktivistit kertoivat yleisölle, kuinka Volkswagen lobbaa Euroopan unionin päättäjiä komission ehdotusta heikompiin päästörajoihin.

Stern-lehti kertoo, kuinka kamppailussa kävi. Lehti arvioi, että Greenpeacen kampanja oli tekijä, joka sai jätin kääntymään. Harvalle yhtiölle tekee hyvää, että jokaisessa näyttävässä tuote-esittelyssä on näyttävä protesti. Varsinkaan sellaiselle yhtiölle, joka itse väittää olevansa alansa vihrein. Niinpä viime talvella Volkswagen ilmaisi halukkuutensa neuvotella Greenpeacen kanssa. Siihen mennessä puoli miljoonaa ihmistä, joiden joukossa koko joukko Volkswagenilla ajavia, oli vedonnut yhtiöön.

Maaliskuussa Volkswagenin toimitusjohtaja Martin Winterkorn tapasi Greenpeacen Saksan toimiston pääsihteerin Birgitte Behrensin ja muita Greenpeacen kampanjoitsijoita Hannoverissa Volkswagenin raskaiden ajoneuvojen tehtaalla. Kokousta ei voinut väittää lämminhenkiseksi, mutta siitä oli tuloksena yhteinen lehdistötiedote, joka avasi tien kohti ratkaisua.

Pari viikkoa aikaisemmin Winterkorn oli Geneven autonäyttelyssä tehnyt U-käännöksen ja kertonut, että Volkswagen aikoo saavuttaa 95 gramman rajan vuonna 2020. Kaiken lisäksi Volkswagen ei tarvitsisi superhyvitysten porsaanreikää. Autonvalmistajien rintama oli hajonnut, kun joukon suurin julkisesti kertoi saavuttavansa komission ehdottaman tavoitteen. Taistelu tiukkojen päästörajojen puolesta kuitenkin jatkuu aina siihen saakka, kun neuvosto on asiasta tehnyt päätöksen.

Tämän tarinan opetus on kuin kansansadusta. Planeettamme pelastamisessa törmätään usein käsittämättömän mahtaviin vastavoimiin. Mutta mahtavinkin organisaatio joutuu kuuntelemaan, kun meitä on paljon ja me tiedämme, minkä puolesta toimimme. Kiitos kaikille niille, jotka vetosivat Volkswageniin. Täällä voi jatkaa.

JUHA AROMAA

Euroopan kalavedet kaipaisivat omaa Jasper Pääkköstään

Martti Leinonen — Tue, 30 Apr 2013 10:15:00 +0200

Eilen aamulla 4:30 lähdimme veneillämme seuraamaan kuinka Sisilialaisen, Favignanan kalastajat lähtivät kokemaan verkkojaan merelle. Mukanamme oli kuvausryhmä ja yhteistyössä kalastajien kanssa dokumentoimme tapahtumat. Kaksi tuntia nostivat kalastajat kahden kilometrin mittaista verkkoaan ja saalis oli muutama kilo kalaa ja pari alamittaista mustekalaa. Verkon kokemisen jälkeen seurasimme heitä aamukalatorille, jossa he möivät saaliinsa kauppiaille ja ravintoloitsijoille. Päivän saaliista ei kuulemma veneen polttoaineiden jälkeen jäänyt mitään käteen.

Tämä on tänä päivänä valitettavan usein vallitseva asiain tila Euroopan vesien perinteisin menetelmin kalastavilla ammattikalastajilla.

Arctic Sunrise on miehistöineen kolmen kuukauden mittaisella euroopan kiertueella, jonka tarkoituksena on levittää tietoa tavallisille ihmisille ja päättäjille Euroopan alueen katastrofaalisesta kala – ja kalastustilanteesta, sekä koota kestävää kalastusta harrastavat ammattikalastajat yhteen, jotta sanamme saisivat arvoisensa painon siellä missä päätökset tehdään, eli Euroopan parlamentissa.

60% euroopan merialueiden kalakannoista on ylikalastuksen takia vaarassa hävitä kokonaan. Isojen kansainvälisten troolareiden ja tuhoisien kalastusmenetelmien seurauksena on biodiversiteetin ohessa vaarassa myös kadota pitkään elänyt elinkeino. 80% euroopan alueen laivastosta on kestävää, perinteistä kalastusta harjoittavia venekuntia mutta he saavat saaliiksi ainoastaan 20% vuotuisesta saaliskiintiöstä. EU-varoin tuetut jättitroolarit ja muut ryöstökalastajat tyhjentävät pajatsoa dollarin kuvat silmissään ja ainoat tästä hyötyvät tahot ovat ne silinterihattuiset monopolimiehet kabineteissaan, joita vähät kiinnostaa biodiversiteetin säilyttäminen tai se että elinkeinon häviää perinteisiltä kalastajilta.

Vuotuiset kalastuskiintiöt ovat aivan liian suuria ja niiden täyttyminen varmistetaan tukemalla isoja laivastoja, jotka EU-rahoilla härveltävät meret tyhjäksi kalasta.

Onko tässä v****u mitään järkeä?!

Me olemme täällä nyt yrittämässä saada asialle sen verran painoa, että kun Euroopan parlamentissa seuraavan kerran päätetään kalastuskiintiöistä ja tuista, ei tavallisen kalastajan ääntä ja kalakantojen hävikkiä voisi enää sivuuttaa. Tämä koko homma tarvitsisi nyt yhden Jasper Pääkkösen, joka heittäisi läjän tuulettimeen tavalla, jota ei voitaisi enää unohtaa.

Huomenna aamulla nousee ankkuri Sisiliassa ja kiertue jatkuu välimeren toiselle laidalle Barcelonaan. Toistaiseksi meininki on ollut erittäin hyvä ja olemme tavoittaneet tuhansia ihmisiä ja kalastajia. Kansallisten päättävien elinten johtajat ovat vierailleet työpajoissamme ja keskustelutilaisuuksissamme. Rantoja pitkin käy tämä kiertue kohti Lontoota, kunnes kesäkuussa saavumme perille ja viestimme toimitetaan Brysseliin. Tavoistamme poikkeamatta, se viesti tullaan viemään perille tyylillä.

Martti Leinonen

2nd Mate

Arctic Sunrise

Statoil uhkaa jääkarhuja, jääkarhut uhmaavat miliisiä

Matti Ikonen — Thu, 25 Apr 2013 14:36:59 +0200

Tänä aamuna Moskovassa kolme jääkarhua protestoi norjalaisen valtionyhtiö Statoilin toimiston pääovella. Statoil aikoo perustaa yhteisyrityksen venäläisen valtionyhtiö Rosneftin kanssa arktisen öljyn poraukseen Venäjän pohjoisilla merillä.

Jääkarhut kytkivät itsensä kolmeen Rosneftin ja Statoilin öljytynnyriin ja levittivät banderolleissa viestit ”Arktis on arvokkaampi kuin sen öljy!” ja ”Me olemme ahneutenne uhreja!”

”Statoilin suunnitelma porata öljyä 78. asteella pohjoista leveyttä jäätyvällä Barentsin merellä on täydellinen esimerkki kaksinaismoraalista. Norjassa ei turvallisuussyistä sallita öljynporausta jäätyvillä merialueilla. Alaskassa Statoil lykkäsi öljynporaushankkeitaan, koska Yhdysvaltain ympäristövaatimukset olivat yhtiölle liian tiukat. Statoil haluaa Venäjän arktista öljyä sen vuoksi, että tulee halvemmaksi porata öljyä siellä, missä ympäristölait ovat löysemmät ja missä viranomaisten tai median valvova silmä ei ulotu liian lähelle. Statoil on valinnut Venäjän kumppanikseen Rosneftin. Yhtiö ansaitsisi paikan Guinnesin ennätystenkirjassa saastuttavimpana öljy-yhtiönä. Rosneftilla arvioidaan olevan noin 10 000 öljyvuotoa vuodessa”, sanoo Venäjän Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Jevgenia Beljakova. ”Meidän on estettävä arktisen öljynporauksen aloittaminen.”

Toukokuun 14. Statoilin hallitus esittää yhtiökokoukselle yhteisyrityksen perustamista Rosneftin kanssa Barentsin meren öljynporausvaltauksille. Valtionyhtiön kokouksessa enemmistön ratkaisee Norjan hallituksen kanta, vähemmistöosakkaat ehdottavat yhtiökokouksessa Rosneftin arktisen öljynporausyhteistyön hylkäämistä. Rosneft tarvitsee läntistä pääomaa ja tekniikkaa edetäkseen uusille entistä pohjoisemmille ja syrjäisemmille öljynporausalueille. Siksi on tärkeää vaikuttaa Norjan pääministeriin. Norja pitää yllä imagoa kauniista ja puhtaasta vuonojen maasta tekemällä likaiset hommat kaukana Venäjän jääerämaassa.

Huhtikuun ensimmäisenä päivä maailmalle levisi laajasti kuva jääkarhusta melomassa jäälautalla Moskova-joella Kremlin edustalla vaatimassa Norjaa jättämään Venäjän Arktiksen rauhaan. Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on saanut jo 36 000 kirjettä tämän vetoomuksen kautta. Moskovan jääkarhut vietiin poliisiasemalle josta ne päästettiin myöhemmin vapaaksi. Auta jääkarhuja ja vetoa pääministeri Stoltenbergiin!

Euroedustajat tekivät ristiriitaisen päätöksen autojen päästöistä

Jehki Härkönen — Thu, 25 Apr 2013 12:04:00 +0200

EDIT 3.5.2013: Alkuperäiseen postaukseen jäänyt väärä kerroin (2,5) superkrediiteille, korjattu oikeaksi (1,5) ja laskelmat päivitetty sen mukaan. Pahoittelemme!

EU:ssa tehtiin eilen suuria päätöksiä yleisen mediahuomion ulkopuolella, kun europarlamentin ympäristövaliokunta äänesti uusien autojen päästörajoituksista. Seuraavaksi päästörajoitukset todennäköisesti etenevät jäsenvaltioiden ja EU:n komission välisiin neuvotteluihin eli ns. trialogiin.

Liikennepäästöt ovat tärkein päästökaupan ulkopuolella oleva päästöjen lähde EU:ssa ja siksi niiden vähentäminen on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Autojen päästöjen vähentäminen tarkoittaa käytännössä öljynkulutuksen vähentämistä, joten tehokkuuden noustessa myös tarve etsiä öljyä entistä epätoivoisemmista ympäristöistä, kuten pohjoisnavan jään alta, vähenee.

Ympäristövaliokunta päätti, että EU:n sitovia päästövähennyksiä jatketaan vuodelle 2025. Vuoden 2025 tavoitetaso olisi 68-78 grammaa hiilidioksidia per ajettu kilometri. Täysin hämärän peittoon jää, mitä tavoitteeseen kirjatulla haitarilla oikeastaan haetaan. Lisäksi haitarin alapää eli 68 grammaakin on paljon korkeampi taso kuin mihin selvitysten mukaan olisi haluttaessa päästy. Kohtuullisten päästövähennysten jatkuminen 2020-luvulla on silti ihan hyvä merkki.

Valitettavasti europarlamentin ympäristövaliokunnan enemmistö kuitenkin päätti alistua teollisuuden vedätykseen ja hyväksyä tavoitteisiin ns. superkrediitit erityisen vähänpäästöisille autoille. Käytännössä järjestelmä toimii niin, että kaikkein vähäpäästöisimmät autot, esimerkiksi sähköautot, lasketaan yhden sijaan 1,5 kertaa laskettaessa kaikkien autojen päästöjen keskiarvoa. Käytännössä kyseessä on porsaanreikä, joka kohottaa uusille autoille sallittuja päästöjä antamatta tuomatta mitään lisää.

Tästä hieman monimutkaisesta asiasta löytyy selventävä infografiikka (englanniksi):

Jos siis europarlamentaarikkojen ehdottamat 1,5-kertaiset superkrediitit hyväksytään, 95 gramman hiilidioksidiraja nouseekin käytännössä yli 96 gramman). Lisäksi automaa Saksa ajaa ehdotusta, jossa ylijääneitä päästökiintiöitä saisi siirtää vuosilla eteenpäin. Tämä järjestelmä nostaisi päästöjä entisestään.

Europarlamentaarikot ovat nyt antaneet äänensä, seuraavaksi vuorossa ovat EU:n jäsenmaiden hallitukset. Yli 64 000 ihmistä on vaatinut kampanjassamme öljynkäytön vähentämistä, autojen CO2-päästöjen puolittamista ja siten ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tämä ei ollut aivan tarpeeksi kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta varmasti vaikutti osaltaan varsinkin vuoden 2025 tavoitteen hyväksymiseen.

Seuraava tavoitteemme on kerätä 100 000 nimeä vetoomukseemme ja toimittaa se hallituksille ympäri Eurooppaa. Auta meitä allekirjoittamalla, ja twiittaamalla poliitikoille jotta he tajuavat mitä oikeasti vaadimme!

Jaoimme eilen ennen äänestystä vaatimuksemme europarlamentaarikoille myös sarjakuvan muodossa, jonka avulla halusimme osoittaa että he voisivat olla sankareita äänestämällä vihreämmän tulevaisuuden puolesta. Lue lyhyt sarjakuva ja katso miten päästömörkö olisi päihitettävissä:

Arktinen vuoto

Ben Ayliffe — Wed, 24 Apr 2013 15:34:00 +0200

“Man is least himself when he talks in his own person. Give him a mask, and he will tell you the truth.” — Oscar Wilde

Arktiksen tulevaisuus on vaakalaudalla kun monet öljy-yhtiöt jatkavat ällistyttävän typerää ja riskialtista leikkiään korvaamattomilla arktisilla alueilla. Greenpeace International otti härkää sarvista ja heitti pallon tavallisille työntekijöille, jotka kohtaavat päivittäin kylmän todellisuuden: Öljyteollisuus ei todellakaan ole valmis arktisiin haasteisiin.

Uuden Arctic Truth -verkkosivuston tavoitteena on rohkaista Arktisilla alueilla toimivien öljy-yhtiöiden työntekijöitä ja alihankkijoita kertomaan tarinansa. He voivat auttaa paljastamaan miten uskomattomia riskejä yritykset ottavat aikeissaan ryöstää Arktisen alueen luonnonvaroja. Paljastuksia tarvitaan erityisesti turvallisuuteen, huonoihin työskentelytapoihin ja mahdollisiin ympäristömääräyksien rikkomuksiin liittyvissä asioissa.

Shell on yksi suurimmista Arktikselle ryntäävistä öljy-yhtiöistä. Sen vuoksi tänä aamuna, Arctic Truth -sivuston julkistamisen jälkeen, öljyjätti Shellin Lontoon toimiston läheisyyteen alkoi ilmestyä sivustoa mainostavia julisteita. Lisäksi Shellin työntekijöille jaetaan flyereita Shellin Britannian ja Alankomaiden toimistojen ulkopuolella. Verkossa työntekijöitä lähestytään LinkedIn-palvelussa.

Suomessa Greenpeace vaati tänään Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilalta, että Shell lopettaisi öljynporauksen Arktiksella. Aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa.

Viimeisen vuoden ajan Shellin matka on kulkenut kömmähdyksestä toiseen. Öljyvuotojen tukkimista varten tarkoitettu kupu "murskaantui kuin oluttölkki" testausvaiheessa, eikä proomukaan vastannut turvallisuusvaatimuksia. Porauslautta Kulluk ajautui karille Alaskassa ja toisen porauslautan moottori syttyi tuleen. Nyt molemmat lautat ovat liittovaltion rikostutkinnan kohteena. Shellin töppäilyjen sarjan voisikin julkaista otsikolla "Arktisen öljynporauksen manuaali: Ei näin."

Ilman median ja yleisön huomiota ja tarkkaa valvontaa, monet näistä ongelmista ja kömmähdyksistä olisivat saattaneet jäädä salaisuudeksi. Sen vuoksi etsimme nyt kaukana pohjoisessa tehtäviä öljynporauksia koskevia tietoja, jotka yleensä pidettäisiin visusti piilossa. Yleisön kuuluu tietää millaisia uskomattomia riskejä nämä yhtiöt ottavat. Öljy-yhtiöt heittävät ainutlaatuisen planeettamme peliin, ja minkä takia? Vain kolmen vuoden öljyvarantojen vuoksi.

Arctic Truth -sivusto tarjoaa työntekijöille ja alihankkijoille mahdollisuuden vinkata tietoa turvallisesti ja luottamuksellisesti. Greenpeace International arvostaa kaikkia vihjetietoja. Käyttäessään tietoja Arktista tuhoavia tahoja vastaan, Greenpeace lupaa varmistaa, että lähteet ovat turvassa.

Toivomme, että työntekijät, alihankkijat ja muutkin mahdolliset lähteet käyttäisivät Arctic Truth -sivustoa auttaakseen paljastamaan totuuden öljy-yhtiöiden, kuten Shellin, käymästä arktisesta uhkapelistä. Juuri nämä ihmiset ovat avainasemassa, jotta voisimme lopettaa ahneen uhkapelin ja pelastaa Arktiksen tulevia sukupolvia varten.

Käännös: Pieta Kivelä

Mielenosoitus Shellin Jorma Ollilaa vastassa

Juha Aromaa — Wed, 24 Apr 2013 08:44:00 +0200

Greenpeacen aktivistit vaativat Helsingissä 24. huhtikuuta Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilaa lopettamaan öljynporauksen Arktiksella. (C) Greenpeace/Patrik Rastenberger

Greenpeacen aktivistit Suomesta ja Venäjältä vaativat tänään aamulla Shellin hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa lopettamaan yhtiön öljynporaushankkeet Arktiksella. Mielenosoittajat olivat Ollilaa vastassa Helsingin yliopistolla, jossa hän osallistui yliopiston hallituksen kokoukseen. Shell suunnittelee öljynporausta Alaskan pohjoispuolella ja Venäjällä. Ollila allekirjoitti äskettäin aiesopimuksen öljyntuotannosta Gazpromin kanssa Venäjän Arktiksella.

”Ihmiset Pohjois-Venäjällä haluavat tietää, kuinka Shell takaa herkän arktisen luonnon ja miljoonien arktisten alkuperäiskansojen asukkaiden kotien turvallisuuden. Ei Shell sen enempää kuin mikään muukaan öljy-yhtiö pysty puhdistamaan öljyvuotoa Arktiksella. Ymmärrättekö, että Shell kuten myös Gazprom, Rosneft, Statoil, Exxon ja Eni kantavat täyden vastuun Arktiksen tuhoutumisesta”, kysyi Roman Dolgov, Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Venäjällä.

Greenpeacen aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa.

Shellin epäonnistumiset öljynporaushankkeessa Alaskassa porauskaudella 2012, joka huipentui öljynporauslautta Kullukin vaurioitumiseen, osoittaa, ettei yhtiö pysty hallitsemaan arktisen öljynporauksen riskejä.

Muutama vuosi sitten Ollila puhui vielä paljon ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyydestä. Esimerkiksi: ”Jorma Ollila havahtui ilmastonmuutokseen Shellissä. Nyt hän haluaa muidenkin heräävän.” (HS 28.1.2007); ”Uskomattoman vaikea yhtälö” (SK 18/2008); ”Jorma Ollila jyrähti uusiutuvan energian puolesta” (Taloussanomat 26.8.2009). Huoli ei ole näkynyt Shellin strategiassa.

”Shell etsii sulavalta Arktikselta lisää öljyä ilmastoa lämmittämään. Samalla herkkä luonto joutuu alttiiksi öljyonnettomuuden uhalle. Yhtiön hallitus päättää Shellin strategiasta, joten Jorma Ollilalla on poikkeuksellisen suuri vastuu Arktiksesta. Ollila voi pelastaa Arktiksen öljynporaukselta”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Tänään on myös avattu ArcticTruth.org -vuotosivusto. Sivusto toimii suojattuna ilmoituskanavana Arktikselle pyrkivien öljy-yhtiöiden ja heidän alihankkijoidensa työntekijöille, jotka haluavat kertoa yhtiöiden ottamista, arktista koskematonta luontoa uhkaavista riskeistä. Shellin työntekijöille jaetaan sivustosta kertovia lentolehtisiä yhtiön Haagin ja Lontoon pääkonttorien edessä.

Videon on tuottanut Voima. Lue myös hieno artikkeli.

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi www.savethearctic.org

Arktiselle neuvostolle - rakkaudella

Matti Ikonen — Tue, 23 Apr 2013 14:09:48 +0200

Viime lauantaina, 20. huhtikuuta, yli 10 000 ihmistä kokoontui eri puolilla maailmaa osoittamaan välittävänsä Arktiksesta. 282 kaupungissa, kahdessa laivassa ja 38 maassa järjestetyissä tapahtumissa, aina Chilestä Uuteen Seelantiin ja Norjasta Etelä-Afrikkaan, tehtiin sydämen muotoisia ihmisbanderolleja muodostaen tavalla tai toisella lause ”I ♥ Arctic”. Katsokaa miten hienoja!

Suomessa kuvia otettiin kolmessa kaupungissa. Helsingissä muodostettiin valtava ihmisbanderolli Sosiaalifoorumin yhteydessä. Tampereen paikallisryhmä otti Keskustorilla kuvia halukkaista ”I ♥ Arctic” -puhekuplan kanssa. Lisäksi vihreät nuoret yllättivät lähettämällä Jyväskylässä ottamansa sydänmuodostelman.

I Love Arctic -toimintapäivä Helsingissä, 20. huhtikuuta 2013

Vihreiden nuorten ihmisbanderolli Jyväskylässä, 20. huhtikuuta 2013

”I Love Arctic” -toimintapäivä yhdisti ihmisiä kaikista maailman kolkista. Ihmisiä, jotka välittävät. Ihmisiä, jotka haluavat saada aikaan muutoksen.

Portlandissa Yhdysvalloissa sydämen muodostivat vanhukset. Heidän saatteensa kuvalle oli: ”Toivomme että tällä on vaikutusta. Vaikka olemme vanhoja, niin kuitenkin välitämme tulevasta.” Ehkä nuorin kuvan lähettänyt oli 11-vuotias poika Filippiineiltä, joka oli koonnut virtuaaliseen sydämeen pelaajia verkossa pelattavassa tietokonepelissä. Jo pidemmän aikaa olemme keränneet ”I Love Arctic” -kuvia Suomessa paikallisryhmien tapahtumissa ja saaneet muun muassa kavereista kännykällä otettuja kuvia joissa muodostetaan sydän jollain tavalla.

I Love Arctic -toimintapäivään osallistui ihmisiä aina Kapkaupungista Kiirunaan

Nyt pallo on päättäjillä, erityisesti Arktisella neuvostolla. Sen ulkoministerikokouksen on otettava julkinen vaatimuksemme Arktiksen suojelemisesta vakavasti ja rauhoitettava tämä ainutlaatuinen alue öljynporaukselta ja tuhoavalta teolliselta kalastukselta.

Greenpeace esittää yhteisen vaatimuksemme näiden eri puolilla maailmaa otettujen ”I Love Arctic” -kuvien kera 15. toukokuuta Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerien kokouksessa Kiirunassa. Annamme ministereille ja Arktisen neuvoston pysyville alkuperäiskansoja edustaville jäsenille valokuvakirjan, johon kaikki nämä kuvat kootaan.

”I Love Arctic” -toimintapäivä sai ihmiset kokoontumaan yhteen ja näyttämään rakkautensa Arktikselle. Miltei kolme miljoonaa ihmistä on tähän mennessä allekirjoittanut ”Save the Arctic” -vetoomuksen, ja määrä vain kasvaa kasvamistaan. Kaikki he ovat osa tätä kampanjaa ja toimivat mahdollisuuksiensa mukaan Arktiksen suojelemiseksi. Jos et ole vielä mukana liity tänään ja vaadi maailman päättäjiä perustamaan suojelualue pohjoiselle jäämerelle!

I Love Arctic -toimintapäivä yhdisti ihmisiä ympäri maailmaa

Juha Aromaa — Sat, 20 Apr 2013 16:24:00 +0200

Arktiksen suojeleminen yhdisti 20. huhtikuuta kymmenentuhatta ihmistä. Ympäri maailman ihmiset muodostivat I Love Arctic -kuvioita vaatiakseen Arktiksen suojelua. Niin myös Helsingissä ja Tampereella.

Päivän tapahtumista syntyneet kuvat kerätään ja julkaistaan kirjana, joka viedään henkilökohtaisesti Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille, jotka tapaavat 15. toukokuuta Kiirunassa Ruotsissa. Suomessa kuvat toimitetaan lisäksi valtionyhtiö Arctia Shippingille, jonka jäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat osa Shellin arktista öljynporauslaivastoa.

Sydämiä on muodostunut niin Filippiineille kuin Rooman Circus Maximukselle. Katso tästä missä kaikkialla Arktista puolustetaan!

JUHA AROMAA

Mitä autoteollisuus tekee ja miksi heidät täytyy pysäyttää

Outi Immonen — Thu, 18 Apr 2013 13:57:54 +0200

Arktis sulaa ja ilmastonmuutos etenee, koska poltamme liikaa öljyä ja hiiltä. Ensi keskiviikkona europarlamentilla on mahdollisuus osoittaa, että se edelleen välittää ilmastonmuutoksen torjunnasta. Parlamentti äänestää siitä, millaisia autoja Euroopassa tulevaisuudessa valmistetaan. Energiatehokkaammat autot säästävät ilmastoa, eikä niiden valmistaminen aiheuta lisäkustannuksia. Me haluamme näiden autojen olevan energiatehokkaampia. Aika juoksee, joten nyt on jo kiire!

Osa autoteollisuudesta haluaa jatkaa bensasyöppöjen autojen ylivaltaa tieliikenteessä. Autovalmistajat yrittävät saada autojen tehokkuusvaatimuksiin läpi porsaanreikiä. Yhden vähäpäästöisen auton saisikin laskea useampaan kertaan ja sen varjolla myydä bensasyöppöjä. Osa poliitikoista valitettavasti uskoo tällaisiin haamulaskelmiin.

Tämä tarkoittaa että, vaikka päästötavoitteet saavutettaisiin paperilla, niiden toteutuminen oikeasti ei olisi niinkään varmaa. Öljyriippuvuus vain jatkuisi.

Me voimme kuitenkin muuttaa tulevaisuutta. Yksi suurimmista autovalmistajista, Volkswagen sitoutui viimein energiatehokkaampien autojen tuottamiseen, joten meillä on jo käpälä ovenraossa. Tarvittava teknologia on olemassa, joten nyt poliitikot täytyisi saada äänestämään puhtaamman tulevaisuuden puolesta. Nyt onkin siis aika vedota poliitikkoihin ja pyytää heitä äänestämään ympäristöystävällisempien lakimuutosten puolesta.

Tiukempien päästörajoitusten myötä voisimme leikata Euroopan autojen hiilidioksidipäästöjä puolella vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä Euroopan öljynkulutus voisi olla yli 17 miljardia öljytynnyrillistä vähemmän. Miljardia! Vihreämpien autojen valmistaminen toisi myös 400 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan. Suuria lukuja, mutta uskomme että ne kaikki ovat täysin saavutettavissa.

Tehokkaamat autot suojelevat esimerkiksi Arktista kahdella tavalla: päästöjen vähentyminen hillitsee ilmastonmuutosta ja kun öljyä tarvitaan vähemmän, sitä ei tarvitse porata Arktikselta. Allekirjoita EUvsCO2 -vetoomus niin voit auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja pelastamaan Arktiksen.

Päästökauppa #FAIL: Me ei tehdä mitään koska kiinalaiset

Tapio Laakso — Tue, 16 Apr 2013 21:43:00 +0200

Europarlamentti ajoi tänään EU:n ilmastopolitiikan kriisiin kaatamalla päästökaupan välttämättömän korjausliikkeen. Päästöoikeuden hinta romahti välittömästi uuteen kaikkien aikojen minimiin. Saastuttaminen on nyt Euroopassa ilmaista ja päästökauppa on menettänyt ohjausvaikutuksensa. Samalla lähetettiin muulle maailmalle erittäin huono viesti.

Paria tuntia äänestyksen jälkeen tyytyväinen Elinkeinoelämän keskusliiton lobbari Kati Ruohomaki peräänkuulutti vasemmistoliiton ilmastolakiseminaarissa kaikkia sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Valitettavasti EK:n ja hengenheimolaisten lobbaus vei maailman taas askeleen kauemmas ilmastosopimuksesta.

Suomessa yleisesti toisellaan väitettä, että ei täällä voi tai pidä mitään tehdä koska kiinalaiset/amerikkalaiset/jotkut muut kuitenkin saastuttavat enemmän. Todellisuus on toinen. Omaan napaansa tuijottavan Euroopan ulkopuolella tapahtuu paljon. Ei tietenkään vielä riittävästi, mutta hiilivoiman loputon lisääminen on harvassa paikassa enää itsestäänselvyys.

Kiinassa ja Australiassa otetaan askeleita, jotta hiilelle saataisiin hinta. Yhdysvalloissa ympäristövaatimukset, energiatehokkuus, uusiutuva energia, hiilivoiman vastainen liike ja liuskekaasubuumi ovat johtaneet suoranaiseen hiilivoiman alasajoon. Muutamat osavaltiot ovat myös virittelemässä päästökauppaa.

Greenpeace Internationalin energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta kirjoittaa blogissaan mainiosti, kuinka hiilihankkeita on viime aikoina kaadettu ympäri maailmaa.

Juuri, kun ilmastopolitiikka on ympäri maailmaa ottamassa varovaisia myönteisiä askeleita, eurooppalaiset poliitikot pettävät. Päästökaupan uskottavuuden ja ohjausvaikutuksen romahtaminen lähettävät muulle maailmalle erittäin vaarallisen signaalin: Eurooppa ei ole sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan.

On hyvin vaikea ottaa tosissaan EK:n väitteitä siitä, että he tavoittelevat kansainvälisen ilmastosopimuksen syntyä, kun he omalla toiminnallaan heittävät kapuloita kansainvälisen ilmastopolitiikan muutenkin rampoihin rattaisiin. Onneksi teollisuuden keskusjärjestöt eivät enää edusta koko elinkeinoelämää. Lukuisa joukko yrityksiä otti kantaa päästökaupan korjaamisen puolesta. Nyt on entistä tärkeämpää saada nämä äänet kuuluviin.

TAPIO LAAKSO

PS. Tutustu Greenpeacen enegiavallankumoukseen

Aikajana: öljy-yhtiöt perääntyvät Arktikselta

Tapio Laakso — Mon, 15 Apr 2013 22:26:00 +0200

Arktis-kampanjan aikana olen ehtinyt kuulla jo useamman asiantuntijan toteavan, että öljynporaus Arktiksella on väistämätön tosiasia. Öljy-yhtiöt alkavat kuitenkin vähitellen tajuta todellisuuden ja power point -esityksen välisen eron Arktiksella. Yhtiö toisensa jälkeen on ainakin lykännyt suunnitelmiaan Arktiksella.

26. syyskuuta 2012. Ranskalainen öljy-yhtiö Total varoitti Arktisen öljynporauksen vaarallisuudesta. Totalin toimitusjohtaja Christophe de Margerie sanoo Financial Times -lehdessä, että öljyä ei pidä porata Arktiksella, koska öljyvuodon vaara herkällä Arktiksella on liian suuri.

27. helmikuuta 2013. Varsinainen pommi tuli kuitenkin helmikuun lopussa. Epäonnistumisten sarjan päätteeksi Shell ilmoitti, ettei se aio porata öljyä Alaskassa tänä kesänä. ”Arctic Ready” -sloganin alla toiminut yhtiö osoitti, että Arktis on äärimmäisen haastava alue myös suurelle ja kokeneelle yhtiölle. Shellin porausalus päätyi uutena vuotena karille ja viranomaisten lista erilaisten turvallisuus- ja ympäristömääräysten rikkomuksista on pitkä.

7. maaliskuuta 2013. Norjan valtion öljy-yhtiö Statoil ilmoitti jäädyttävänsä suunnitelmat öljynporauksesta Alaskassa. Statoil on yksi Arktiksen aggressiivisimpia yhtiöitä. Statoililla on lisenssejä öljynetsintään ympäri napapiirin: Norjassa, Venäjällä, Alaskassa ja Grönlannissa.

29. maaliskuuta 2013. Grönlannin tuore pääministeri Aleqa Hammond ilmoitti, ettei Grönlanti myönnä uusia lisenssejä öljynporaukseen. Myös aiemmin myönnetyt luvat aiotaan käydä uudelleen läpi. Moratorio on suoraa seurausta Greenpeacen esiin nostamasta öljyonnettomuuden huolesta.

2. huhtikuuta 2013. ”Ei kopeekan vertaa arktisiin investointeihin”, totesi Venäjän suurimman yksityisen öljy-yhtiön varapääjohtaja Leonid Fedun Financial Timesille huhtikuun alussa. Lukoil perääntyy Karanmereltä ja Barentsinmereltä.

10. huhtikuuta 2013. Seuraavaksi vuorossa oli yhdysvaltalainen ConocoPhillips, joka ilmoitti peruvansa vuoden 2014 Alaskan poraussuunnitelmat. Yhtiö valitteli erityisesti ”sääntelyn epävarmuutta” tilanteessa, jossa ympäristöjärjestöjen kritiikki ja Shellin vaikeudet ovat pakottaneet presidentti Barack Obaman hallintoa arvioimaan uudelleen öljynporauksen edellytyksiä Alaskasssa.

11. huhtikuuta 2013. Seuraavana päivänä Greenpeacen aktivistit kiipesivät Norjassa Statoilin öljynporauslautalle, jonka suunniteltu määränpää oli maailman pohjoisin öljynporausalue Barentsinmerellä. Vain muutamaa tuntia myöhemmin norjalainen valtion omistama öljy-yhtiö ilmoitti, että suunniteltuja porauksia ei tehdä tänä vuonna.

Näitä peruutuksia ei olisi tapahtunut ilman miljoonia Arktiksen puolustajia ja ympäristöjärjestöjen työtä. Öljy-yhtiöt tietävät, että niitä seurataan tarkasti. Arktista ei kuitenkaan ole vielä pelastettu, joten liity mukaan: www.SaveTheArctic.org

TAPIO LAAKSO

Kun väistämätön ei olekaan väistämätöntä

Charlie Kronick — Fri, 12 Apr 2013 14:10:00 +0200

Viime vuoden loppu ja tämän vuoden alku ovat muuttaneet paljon taistelua Arktiksen suojelemiseksi vaaralliselta öljynporaukselta. Kolme suurta öljy-yhtiötä – Total, Statoil ja ConocoPhillips - ovat vetäytyneet pohjoisimmista hankkeistaan. Shell on tunnetusti “keskeyttänyt” porausaikeensa Alaskan pohjoispuolella “kalliiden ja nolojen onnettomuuksien” jälkeen. Onneksi onnettomuudet eivät vaatineet ihmishenkiä eivätkä aiheuttaneet öljyvuotoja. Keskeytystä suunnitelmiin väitetään vapaaehtoiseksi, mutta siihen on varmasti vaikuttanut Yhdysvaltain sisäministeriön arvio Shellin toimista Arktiksella vuonna 2012, joka julkistettiin vain muutama päivä Shellin päätöksen jälkeen. Raportissa sisäministeriö osoitti riittämättömiä toimia viidella seitsemästä avainalueesta “turvallisen ja vastuullisen” öljynporauksen turvaamiseksi. Greenpeacen mielestä minkäänlainen öljynporaus ei voi olla turvallista ja vastuullista Arktiksella. Mutta joka tapauksessa kannattaa panna merkille, että Yhdysvaltain sisäministeriö on leimannut yhden öljyjätin toimet “riittämättömiksi”.

Silti niinkin myöhään kuin vuonna 2011 Shell kertoi - sopivan surulliseen ja alistuneeseen äänensävyyn - Greenpeacelle ja muille järjestöille tapaamisessa Iso-Britannian suurimpien eettisten rahastojen kanssa, että arktinen öljynporaus oli lähes varmaa ja etenisi väistämättä. Mitä siis tapahtui?

Todellisuudessa paljon oli jo tapahtunut, vaikka sijoittajat eivät olleet sitä huomanneet - tai jos olivat huomanneet, eivät ymmärtäneet. Ensinnäkin helpon öljyn aika oli ohi. Kansainväliset öljyjätit olivat menettäneet pääsyn suureen osaan jäljellä olevasta öljystä Lähi-Idän, Venäjän ja latinalaisen Amerikan kansallisille öljy-yhtiöille. Sen lisäksi jo vuonna 2010 nolon kohtalon kokenut entinen BP:n pääjohtaja Tony Hayward tiesi, että öljyn kulutus teollisuusmaissa oli jo saavuttanut huippunsa. Silti arktista öljynporausta suunnittelevien Shellin, BP:n, Statoilin ja ConocoPhillipsin oli vakuutettava osakkeenomistajansa, että vaarallinen - ja kallis - viimeisen öljypisaran havittelu viimeisestä koskemattomasta maailmankolkasta oli taloudellisen tuloksen takia oleellista. He korostivat tulevaisuuden kulutusennusteita, jotka esittivät sekä ympäristön että talouden kestokyvyn ylittäviä lukuja öljynkulutuksesta.

Mutta vaikka asia ei olisikaan valjennut sijoittajille - jotka olivat kiinnostuneet lyhyen tähtäimen massiivisista voitoista - hallituksille olisi pitänyt olla selvää, että öljy-yhtiöiden päästäminen Arktikselle tarkoitti sietämättömiä riskejä Arktiksen luonnolle ja maailman ilmastolle. Kun Iso-Britannian parlamentin ympäristötarkastuskomitea suositti hallitusta vaatimaan moratoriota arktiselle öljynporaukselle, hallitus kieltäytyi sanomalla kieroutuneesti, että arktinen öljy oli välttämätöntä ilmaston takia. Näin ei tietenkään ole, ja sen maailman hallitukset varmasti tietävät. Se ei olekaan asian ydin: vastustamalla öljynporausta Arktiksella hallitukset asettuvat maailman vaikutusvaltaisimpia yrityksiä vastaan.

Ehkä nyt aika on muuttumassa. Ja ironista kyllä se saattaa olla maailman pahimman rauhanaikaisen öljyvuodon, huhtikuussa 2010 tapahtuneen Deepwater Horizonin tuhon, ansiota. Meksikonlahdesta tuli öljyalan vitsaus, joka johti tiukentuneeseen arktisen öljynporauksen valvontaan ei ainoastaan Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa. Tämä taas johti kasvaviin kustannuksiin ja hankaluuksiin, kuten Shell havaitsi vuonna 2012, ja vähemmän houkuttelevaan ympäristöön sijoittajille, kuten sellaiset analyytikot kuin HSBC,Credit Agricole, Natixis ja Société Générale sekä vaikutusvaltaiset kommentaattoorit kuten Financial Timesin Nick Butler totesivat.

Kun taloudellinen oikeutus arktisille porausseikkailuille alkaa kadota, täytyy löytää muita oikeutuksia - ilmastonmuutos mukaan luettuna. Arktis lämpenee nopeammin kuin mikään muu alue maailmassa, mistä kertoo se, että tietokoneen hiiren keksimisen jälkeisenä aikana - kuten pohjoisnavalle juuri nyt hiihtävä James Turner asian ilmaisi - olemme menettäneet kolme neljäsosaa Pohjoisen jäämeren jäämassasta. Öljynkulutus, joka olisi riittävän suuri tehdäkseen arktisen öljynporauksen kannattavaksi, saisi aikaan katastrofaaliseen ilmastonmuutoksen, ei ainoastaan Greenpeacen mukaan vaan myös kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan. IEA myönsi, että kaksi kolmasosaa tunnetuista fossiilisten polttoaineiden varastoista on jätettävä maaperään, jos halutaan edes 50 prosentin todennäköisyydellä välttää katastrofaalinen ilmastonmuutos.

On onneksi todennäköistä, että eri tekijät jarruttavat ryntäystä riistämään Arktiksen luonnonvaroja. On vielä avoin kysymys, onko jarrutus riittävää, jotta onnettomuus vältetään. Mutta ehkä törmäys Arktiksella ei enää ole väistämätön...

CHARLIE KRONICK
Kirjoittaja on Greenpeacen ilmastopoliittinen neuvonantaja Iso-Britanniassa, suomeksi tulkinnut Juha Aromaa

Kolme kertaa kylmä todellisuus

Sune Scheller — Thu, 11 Apr 2013 10:51:00 +0200

Eilen aamulla Ølenissä Norjassa kaksi Greenpeacen jääkarhua kiipesi Statoilin öljynporauslautta West Herculesille, jonka suunniteltu määränpää oli maailman pohjoisin öljynporausalue Barentsinmerellä. Vain muutamaa tuntia myöhemmin norjalainen valtion omistama öljy-yhtiö ilmoitti, että suunniteltuja porauksia ei tehdä tänä vuonna. Myös öljy-yhtiö ConocoPhillips ilmoitti, että vuoden 2014 Alaskan pohjoispuoliset poraussuunnitelmat perutaan ”säännösten epäselvyyksien” vuoksi.

Nämä ovat loistavia uutisia Arktiselle luonnolle ja melkein kolmen miljoonan ihmisen globaalille liikkeelle, joka vaatii teollisen kalastuksen ja öljynporauksen täyskieltoa Arktiksella. Hyvät uutiset Statoililta ja ConocoPhillipsiltä eivät toki vielä riitä, mutta kaikki öljyteollisuuden kohtaamat ongelmat vievät aina askelen lähemmäksi tavoitetta.

Statoilin ja ConocoPhillipsin viimeisimmät takaiskut eivät ole ensimmäisiä, jotka öljyteollisuus on kohdannut Arktiksella. Noin kuukausi sitten Shell ilmoitti hyllyttävänsä vuoden 2013 poraussuunnitelmat edeltävänä vuonna Alaskassa tapahtuneiden koomisten kommellusten sarjan seurauksena. Shellin epäilyttävien yritelmien herättämänä myös Statoil ilmoitti harkitsevansa porauksia Tšuktšimerellä.

Valitettavasti asiat eivät ole yhtä hyvällä mallilla kaikkialla. Öljy-yhtiöiden etenemistä vaikeuttavat takaiskut Yhdysvaltojen arktisilla alueilla ovat kaukana siitä, mitä Venäjällä parhaillaan tapahtuu. Öljy-yhtiöt odottavat Venäjän hallituksen antavan lähes vapaat kädet avomerellä suoritettavien porausten suhteen. Gazpromin odotetaankin aloittavan öljyntuotanto Prirazlomnajan öljykentällä ja Rosneft rakentelee liittoumaa Statoilin kanssa tulevaisuuden varalle.

Myös Shell tähyää Venäjän arktisille alueille. Näyttää siltä, että Venäjän Arktis houkuttaa läntisiä yhtiöitä matalampien ympäristövaatimusten vuoksi. Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilla allekirjoitti tällä viikolla yhteistyösopimuksen Gazpromin kanssa. Kaikki tapahtui tietysti presidentti Vladimir Putinin valvovien silmien alla.

Joka tapauksessa kolme yhtiötä kuukauden sisään on kohdannut kylmän todellisuuden. Arktisten alueiden hallitusten tulisi nyt ottaa vinkistä vaarin ja kieltää öljynporaus Arktiksella kokonaan.

Liity mukaan Arktiksen puolustajiin.

Käännös: Pieta Kivelä

Ympäristöomatunto Norja hakee rahaa arktisesta öljystä

Juha Aromaa — Wed, 10 Apr 2013 10:56:00 +0200

Tänä aamuna kaksi jääkarhuksi pukeutunutta aktivistia nousi Statoilin öljynporauslautta West Herculesille Ølenissä Norjassa.

Norjassa? Statoilin lautalle? Eikö Norja ole tullut tunnetuksi ympäristöasioissa yhdeksi maailman edistyksellisimmistä maista? Ja Statoil yrittää öljyhiekkahankkeistaan huolimatta pitää yllä mainetta maailman vastuullisimpana öljy-yhtiönä.

Kauniin vuonomaisemilla koristellun kuvan takana on rumia piirteitä. Vaikka Norja toisaalla on ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittaja, raha on tullut öljystä. Ja öljyn hankkimiseksi – ja ehkä myös kansallisen itsetunnon näyttämiseksi – Norja ja sen öljy-yhtiö Statoil pitävät Arktista kotivesinään, joilla he saavat tehdä mitä tahansa.

Ølenistä öljynporauslautta, jolla Greenpeace-jääkarhut vierailivat, on lähdössä Barentsinmerelle. Alueella on yhdeksän porauspaikkaa, joista yksi on 74. leveyspiirillä. Tämä olisi maailman pohjoisin piste, jossa öljyä porataan.

Statoililla on selvä suunta. Se tähtää pohjoiseen löytääkseen viimeisetkin öljyvarat. Sekä yksin Barentsinmerellä että yhdessä venäläisen Rosneftin kanssa idempänä. Aivan kuten Shell joka Yhdysvaltojen tiukempien ympäristömääräysten ahdistelemana hakee Venäjän Arktikselta uusia apajia Gazpromin kanssa. Eilen Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila allekirjoitti sopimuksen yhteistyöstä Gazpromin kanssa Vladimir Putinin valvovien silmien alla.

Kaikki eivät halua Statoilia poraamaan Arktikselle. Sitä eivät halua 2,7 miljoonaa ihmistä, jotka haluavat Arktiksesta suojelualueen. Sitä eivät halua myöskään 17 000 Venäjän kansalaista, jotka ovat vedonneet Norjan pääministeri Jens Stoltenbergiin, jotta Statoil jättäisi Arktiksen rauhaan.

Ei siis koiraa karvoihin katsomista. Norjalainen, suomalainen tai venäläinen, kun öljykuume iskee, Arktiksen herkkä luonto ollaan valmiit uhraamaan. Ellemme me estä sitä. Jos et vielä ole vaatinut Arktiksen suojelua, tee se nyt.

Lue lisää Statoilista, Rosneftistä, Shellistä ja Gazpromista interaktiivisesta kartasta. Samalla voit seurata pohjoisnavalle matkalla olevaa retkikunta Auroraa.

JUHA AROMAA

Pohjoisnavalle, pohjoisnavalle! #2ThePole

Tapio Laakso — Mon, 08 Apr 2013 17:56:00 +0200

Neljä nuorta Arktis-lähettilästä on parhaillaan hiihtämässä 16 hengen Aurora-retkikunnan mukana kohti pohjoisnapaa. Retkikunta vie pohjoisnavalle 2,7 miljoonan Arktiksen puolustajan nimet julistukseksi siitä, että Pohjoinen jäämeri on ihmiskunnan yhteistä perintöä. Arktista ei ole tarkoitettu öljy-yhtiöiden uudeksi temmellyskentäksi.

Arktis kiinnostaa tällä hetkellä monia. Se tuli selväksi viimeistään siinä vaiheessa, kun ilmeni, että Arktisen neuvoston korkeat virkamiehet ovat myös parhaillaan matkalla pohjoisnavalle. Retkikunta onkin pistänyt vauhtia suksiin yhyttääkseen virkamiehet, jotta viesti Arktiksen suojelun tärkeydestä voidaan toimittaa heille kaikkein symbolisimmalla paikalla eli pohjoisnavalla.

Yksi Arktis-lähettiläistä ja retkikunnan jäsenistä 26-vuotias Josefina Skerk, joka on Ruotsin saamelainen ja Ruotsin saamelaiskäräjien jäsen.

Pohjoisnavalla retkikunta järjestää seremonia, jonka yhteydessä 2,7 miljoonan Arktiksen puolustajan nimet lasketaan aikakapselissa merenpohjaan. Kapselin mukana merenpohjaan lasketaan 13-vuotiaan malesialaisen Sarah Batrisyianin suunnittelema, titaanista valmistettu tulevaisuuden lippu.

Lipun laskeminen on tehty kerran ennenkin. Vuonna 2007 Venäjä vei sukellusveneellä maan lipun pohjoisnavalle merenpohjaan osoitukseksi maan arktisista aikeista. Arktiksen tulevaisuudessa on kyse paljolti siitä, määrittävätkö sitä kapeat kansalliset intressit, vai huoli koko ihmiskunnan yhteisestä tulevaisuudesta.

Öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmittää ilmastoa ja sulattaa nopeasti arktista merijäätä. Sen pitäisi olla varoitus koko ihmiskunnalle, mutta muutamat suuret yhtiöt näkevät tässäkin vain bisnesmahdollisuuden. Tämä on erinomainen esimerkki siitä, mistä Anna-Sofia Berner kirjoitti Helsingin Sanomien erinomaisessa Ilmastonmuutoksen suuret syylliset -artikkelissaan.

Tämän vuoksi 2,7 miljoonaa Arktiksen puolustajaa, nuoret Arktis-lähettiläät ja Greenpeace menevät pohjoisnavalle. Uuden öljyprovinssin sijaan tarvitsemme ilmastonmuutoksen torjuntaa ja energiavallankumouksen, joka päättää fossiilienergian aikakauden.

Seuraa Twitterissä #2ThePole #SaveTheArctic

TAPIO LAAKSO

PS. Oletko sinä jo liittynyt Arktiksen puolustajiin?

Kalagatesta tikkagateen: Maa- ja metsätalousministeriöltä ei onnistu mikään

Matti Liimatainen — Mon, 08 Apr 2013 11:00:00 +0200

Meneillään olevan kalagaten innoittamana ympäristöministeri Ville Niinistö vaati lauantaina uhanalaisten kalakantojen hoidon ja käytön siirtoa pois Maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) Ympäristöministeriöön (YM). Metsien uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen kanssa olisi syytä harkita samaa.

Ympäristöjärjestöt ovat jo vuosia varoittaneet Metsähallituksen nousevien tulostavoitteiden haittaavan metsien suojelua ja muuta monikäyttöä. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ei tietenkään näe nousevissa hakkuumäärissä ongelmia. Eiväthän häntä heilauttaneet metsälain uudistuksesta annetut yksimieliset tutkijalausunnotkaan - omilla aivoilla ajattelu on MMM:ssä tärkeintä.

Valtion metsiä hoitaa liikelaitos Metsähallitus. Sen talouspuoli eli suurin osa valtion metsäomaisuudesta on MMM:n alaisuudessa. Suojelualueista huolehtii YM:n ohjaama luontopalvelut. Sekä luonto- että talouspuolen pitäisi huolehtia luonnon monimuotoisuuden suojelusta. Käytännössä sitä työtä tekee vain toinen – pääasiassa niillä jo suojelluilla alueilla. Talouspuolen hallinnassa olevissa talousmetsissä, niiden luonnonsuojelullisista arvoista huolimatta, päätös- ja toimivalta on MMM:n kovan talous- ja hyödyntämisideologian mukaista.

Uusin esimerkki tulee Pirkanmaalta. Erittäin uhanalaisen, rauhoitetun valkoselkätikan kannan seuranta Suomessa on luontopalvelujen vastuulla. Metsähallituksen talouspuoli taas tekee tulosta avohakkaamalla valkoselkätikan elinaluetta Ruoveden Koivulahdella.

Koivulahden metsä kuuluu ympäristöjärjestöjen viime syksynä julkistamaan suojeluesitykseen. Siinä kuvataan tarkoilla kartoilla yli 500 aluetta, joille suojelua tulisi kohdentaa. Metsähallitukselle esitys luovutettiin erikseen siksi, että laitoksen vastuulla on vuoden 2013 loppuun mennessä laatia valtioneuvostolle esitys alueista, jotka valtion mailta suojeltaisiin meneillään olevassa ns. METSO-hankkeessa. Eli Etelä-Suomen metsien suojelun parantamistyössä.

Metsähallitus kertoi esityksen saatuaan tutkivansa alueet ja ottavansa ne työssään huomioon. Laitos pyysi järjestöiltä myös työrauhaa hankkeelleen. Joulukuussa 2012 oli jo saatu analyyseja tehtyä: Metsähallituksen METSO-projektin johtaja Jussi Päivinen kertoi suhtautuvansa ”hieman epäillen” järjestöjen esittämien kohteiden laatuun. ”Valtion metsät on kammattu tiheällä kammalla läpi jo niin moneen kertaan, ettei sieltä isoja helmiä enää löydy. Joku pieni ehkä, mutta nekin ovat jo metsätalouskäytön ulkopuolella.”.

Niinpä niin. Kampoja ja kampaajia on monenlaisia. Viime viikolla selvisi sekin, jälleen kerran, mihin Metsähallitus ”työrauhaa” tarvitsi. Ei tutkimukseen, vaan hakkaamiseen. Ympäristöjärjestöt huomasivat Koivulahden hakkuut pääsiäisenä. Niistä pyydettiin selvitystä Metsähallitukselta 2.4., jonka laitoksen metsätalous lupasi tehdä. Selvitystä ei kuulunut, mutta hakkuita jatkettiin. Alueella on nyt tehty ainakin kaksi kokonaisuutta rumasti pirstovaa avohakkuuta, jotka erittäin uhanalaisen tikan reviirin lisäksi ovat kohdistuneet METSO- ohjelman 1- ja 2- luokan kriteerit täyttäneisiin korpimetsiin. Eli juuri niille alueille joita suojeluun haetaan, ja jollaisia valtio suojelutarkoituksiin joutuu ostamaan yksityisiltä metsänomistajilta kovaan hintaan, kun niitä Metsähallituksen mukaan ei valtionmailla suojelemattomina enää ole…

Muistatteko, kun Metsähallitus yhdessä muun metsäsektorin kanssa viime kuussa haukkui ylioppilaskokeen biologian kysymyksen poleemiseksi ja paikkaansa pitämättömäksi? Suomessa ei ole tehometsänhoitoa, ja väite lajiston yksipuolistumisesta voidaan osoittaa vääräksi, kertoi Metsähallituksen metsätalous.

Metsähallituksen luontopalvelujen julkaisut ja tiedotteet kuitenkin kertovat esimerkiksi juuri valkoselkätikasta, että ”…Suomen kanta on edelleen erittäin uhanalainen ja vaatii aktiivisia suojelutoimia selviytyäkseen … metsätalous on tehostunut ja laajentunut, eivätkä hoidetut metsät vastaa lajin vaatimuksia”.

Oman talon luontopalvelujen tutkimustuloksetkin taitavat siis talouspuolen mielestä olla poleemisia ja paikkaansa pitämättömiä – tai ehkä aatteellisia heijastumia, kuten Metsähallituksen puun ostaja UPM:n ympäristöpäällikkö Timo Lehesvirta asian kiukuspäissään ilmaisi.

Olisi jo korkea aika antaa Ympäristöministeriölle päätäntävalta uhanalaisten lajien elinympäristöjen suojelusta edes valtion metsissä. Maa- ja metsätalousministeriöltä ja sen lakeijoilta monimuotoisuuden suojelu ei tunnu onnistuvan.

Matti Liimatainen

PS. Kalamiehet saivat jo tarpeekseen. Pari päivää sitten avattiin tällainen: http://www.facebook.com/MMMonhistoriaa

EK ja Jyri Häkämies ajavat saastuttajien ilmastopolitiikkaa

Tapio Laakso — Sat, 06 Apr 2013 08:43:00 +0200

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen kirjoitus aamun Helsingin Sanomissa EU:n ilmastopolitiikan tulevaisuudesta on tärkeä. Kirjoitus avaa erinomaisesti Euroopan järjestäytyneen saastuttajalobbyn tavoitteita EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteita linjattaessa. Saastuttajien tavoitteena on kunnianhimoisten päästövähennysten viivyttäminen ja uusiutuvan energian teollisuuden nitistäminen. Ilmastokriisin pahentuminen ei näytä EK:ta tai Häkämiestä vaivaavan.

Saastuttajien linjaus 1: ei tavoitetta uusiutuvalle energialle

Häkämies kirjoittaa, että EU:n pitäisi sopia ainoastaan päästövähennystavoitteesta. Uusiutuvan energian tavoitetta tai energiatehokkuustavoitetta ei hänen mukaansa ”ohjauskeinojen sekavuuden” vuoksi tarvita.

Todellinen syy on se, että suuria eurooppalaisia saastuttajia pelottaa uusiutuvan energian hurja voittokulku. Viime vuosi kuvaa tätä hyvin: 70 % kaikesta uudesta sähköntuotantokapasiteetista EU-maissa oli uusiutuvaa energiaa. Häkämies ottaakin kirjoituksessaan suoraan kantaa sen puolesta, että suuret energiayhtiöt ovat parempia hoitamaan energiantuotannon kuin nyt syntymässä oleva hajautettu järjestelmä.

Miksi tarvitaan tavoite uusiutuvalle energialle?

Päästövähennystavoite ja uusiutuvan energian tavoite ovat toisiaan täydentäviä ja vahvistavia.

Sitova uusiutuvan energian tavoite on paras tapa varmistaa uusiutuvan energian kehitys ja käyttöönotto.

Uusiutuvan energian edistäminen edistää päästövähennyksiä koko maailmassa paremman ja tehokkaamman teknologian kautta.

Energiamarkkina ei ole tasa-arvoinen pelikenttä kaikille. Fossiilienergia ja ydinvoima ovat nauttineet vuosikymmenien tukiaisista.

Nopein reitti vähäpäästöiseen energiajärjestelmään tapahtuu uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parantamisen kautta.

Uusiutuvan energian käyttöönotto vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista.

Saastuttajien linjaus 2: viivytellään päästövähennystavoitteen kanssa

Häkämies kirjoittaa: ”Nyt tulee kaikin keinoin pyrkiä kansainväliseen ilmastosopimukseen, joka kattaa maailman keskeisimmät talousalueet. Vasta sen jälkeen EU voi tehdä lopulliset päätökset vuoden 2020 jälkeisten omien tavoitteidensa tasosta.”

Jokaisesta kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin osallistuvasta maasta löytyy Jyri Häkämies ja EK. Juuri siksi sopimusta ei ole saatu aikaan. Häkämies pelaa kaksilla korteilla: hän peräänkuuluttaa kansainvälistä sopimusta, mutta samalla juuri hän kuuluu siihen eturyhmään, joka vaikeuttaa sopimuksen syntymistä. On täysin epärealistista olettaa, että Kiina, Intia ja muut teollistuvat maat liittyisivät mihinkään sopimukseen, elleivät ne näe teollisuusmaiden olevan tosissaan omien päästöjensä vähentämisen kanssa.

Häkämiehen linjaus pelaa nimenomaan kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä vastaan, koska se osoittaa, ettei Euroopassa oikeasti olla tosissaan.

Sama on pätenyt nyt voimassa olevaan 2020 pakettiin. Häkämiehen EK on kivenkovaan vastustanut 2020 ilmastotavoitteen kiristämistä. Päästöoikeuksien ilmaisjaon ja päästövähennys tavoitteen heikon kunnianhimon vuoksi, päästöoikeuden hinta on romahtanut. Tämä on jo johtanut siihen, että EU-maiden voimalaitoksissa on lisätty kivihiilen polttoa.

Ja. kuinka teollisuus kehtaa puhua hiilivuodosta, vaikka sille on päästökaupan ilmaisten päästöoikeuksien muodossa jaettu riihikuivaa käteistä?

Saastuttajien viherpesu: ”Suomi voi nousta cleantechin johtavaksi maaksi”

Häkämies lopettaa Hesarin kirjoituksensa Suomessa tavanomaiseen roskapuheeseen siitä, että Suomi voi nousta merkittäväksi cleantech-maaksi. Häkämiehen ja EK:n linjauksilla näin ei missään tapauksessa tapahdu. Tähän asti EK on ollut keskeisellä tavalla vaikuttamassa siihen, että Suomi on jäänyt esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimassa eurooppalaiseksi peränpitäjäksi.

Vuonna 2012 Suomen tuulivoimakapasiteetti oli EU-maiden neljänneksi pienin. Suomen takana olivat vain Slovakia, Slovenia ja Malta. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, että Suomella on takana uusiutuvan sähköntuotannon menetetty vuosikymmen.

Cleantech voi menestyä vain, jos kotimarkkinat ovat kunnossa. Kotimarkkinat luodaan kunnianhimoisten tavoitteiden kautta. Puhdas talous ei synny itsestään, kuten Häkämies uskottelee.

Lue lisää Greenpeacen energiavisiosta

Viisi syytä tehdä autoista puhtaampia

Outi Immonen — Fri, 05 Apr 2013 09:40:00 +0200

Kiitos sinun ja satojen tuhansien muiden, Euroopan suurin ja vaikutusvaltaisin autonvalmistaja Volkswagen sitoutuu valmistamaan energiatehokkaampia autoja. Nyt on aika vakuuttaa muu Eurooppa, ja koko maailma seuraamaan perässä.

Uusi EU vs CO2 -kampanjamme on jatkoa aiemmalle VW Darkside -kampanjalle. Vaadimme nyt fiksumpaa lainsäädäntöä, joka vähentää autojen hiilidioksidipäästöjä. Voit auttaa meitä allekirjoittamalla vetoomuksen ja vaatimalla puhtaampaa autoilua.

Tässä kuussa EU:ssa päätetään uusien eurooppalaisten autojen tulevaisuudesta. Me haluamme vedota poliitikkoihin, jotta he tekisivät tulevaisuudesta vihreämmän. Tavoitteenamme on saada polttoainetehokkuustavoitteiksi 95 grammaa hiilidioksidia per kilometri vuodelle 2020 ja tukea mahdollisimman pienipäästöisten autojen valmistamista vaativaa tavoitetta vuodelle 2025.

Muun muassa näiden syiden takia sinunkin pitäisi osallistua:

1. Autat pelastamaan Arktiksen.

Arktista uhkaavat niin ilmastonmuutos kuin vaaralliset öljynporauksetkin. Näiden pysäyttämiseksi tarvitaan isoja muutoksia ja fossiilisten polttoaineiden käytön rankkaa vähentämistä.

2. Päästöjen leikkaamisella on kansainvälinen vaikutus.

Haluamme leikata Euroopan CO2-päästöt puoleen vuoteen 2025 mennessä. Globaalit automarkkinat tulevat huomaamaan tavoitteemme ja tuntevat paineita seurata Euroopan esimerkin perässä. Pian koko maailma voisi olla puhtaampi.

3. Säästät rahaa.

Jos teemme autoista energiatehokkaampia, voimme säästää selvää rahaa bensakuluissa. Ja jokaisella on varmasti käyttöä ylimääräiselle rahalle.

4. Olemme jo kiinni voitossa!

Vuonna 2010 pyysimme Volkswagenia vähentämään valmistamiensa autojen hiilidioksidipäästöjä. He sanoivat ettei se olisi mahdollista. Kuitenkin kun yli 526 000 ihmistä vaati VW:tä parantamaan tapansa, he ilmoittivat alkavansa valmistaa energiatehokkaampia autoja. Meillä on mahdollisuus moninkertaistaa tämä voitto ja saada maapallo irti sen öljyaddiktiosta.

5. Nyt on täydellinen hetki.

Lähiviikkojen aikana poliitikot tulevat äänestämään autojen CO2-päästöjen vähentämistavoitteista Euroopassa. Haluamme saada heidät vakuutetuiksi ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen puolesta.

Sinun avullasi voimme tehdä maailmanlaajuisen muutoksen ja pelastaa herkkiä alueita, kuten Arktiksen. Lähetä viesti poliitikoille ja vaadi tiukempia lakeja puhtaampien autojen puolesta.

Julkaisemme nyt myös uuden retrofiiliksillä täydennetyn videomme, joka osoittaa että poliitikotkin voisivat olla rajuja tyyppejä niin halutessaan.

Katso, jaa, allekirjoita ja auta pelastamaan maailma!