Lehdistötiedotteet

Alkuperäiskansat vaativat Arktista neuvostoa kieltämään öljynporauksen

Juha Aromaa — Tue, 14 May 2013 07:28:00 +0200

Viisitoista arktisten alkuperäiskansojen edustajaa liittyi vetoomukseen arktisen öljynporauksen kieltämiseksi eilen Kiirunassa järjestetyssä The People’s Arctic – Kansojen Arktis -konferenssissa. Kaksi mukana olevaa järjestöä on myös Arktisen neuvoston tarkkailijoita. Arktisen neuvoston ulkoministerien kokous pidetään huomenna keskiviikkona Kiirunassa.

Vetoomus öljynporauksen kieltämiseksi osoittaa arktisten alkuperäiskansojen huolen asuinalueidensa kohtalosta. He olisivat ensimmäisiä kärsijöitä, jos Arktiksella tapahtuu öljyvuoto. Öljy-yhtiöistä Shell ja Gazprom sekä Statoil ja Rosneft suunnittelevat poraavansa öljyä Arktiksella.

Komitet spasenija Petšory (Pelastakaa Petšora -komitea) Komista ja Greenpeace järjestivät Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksen aattona alkuperäiskansojen konferenssin The Peoples’ Arctic: Unified for a Better Tomorrow (Kansojen Arktis – yhdistyneinä paremman huomisen puolesta) Kiirunassa. Konferenssiin osallistui 70 henkeä seitsemästä arktisesta valtiosta.

”Tämä konferenssi oli osoitus siitä, mihin maailma on menossa”, sanoi Kanadassa athabaskakieliä puhuvia kansoja edustavan Arctic Athabaskan Councilin varapuheenjohtaja ja Dené-kansan päällikkö Bill Erasmus. ”Ihmiset ovat huolissaan maistaan ja liittyvät yhteen.” Erasmus aikoo viedä viestin huomenna Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille.

Viime elokuussa Usinskissa Komissa pidetyssä ensimmäisessä arktisten alkuperäiskansojen konferenssissa laadittiin julkilausuma Joint Statement of Indigenous Solidarity for Arctic Protection (Yhteinen julkilausuma alkuperäiskansojen solidaarisuudesta Arktiksen suojelemiseksi). Tuolloin sen allekirjoitti 22 Venäjän alkuperäiskansojen edustajaa. Nyt Kiirunassa allekirjoittajia tuli 15 lisää, muun muassa Ruotsin saamelaiskäräjien nuorten neuvosto. Allekirjoittajia on tällä hetkellä yhteensä 41.

“Kun Arktisen neuvoston ulkoministerit tapaavat huomenna täällä Kiirunassa, se tapahtuu näiden vahvojen alkuperäiskansojen julistuksen varjossa. He ovat juuri kokoontuneet täällä ja yhdistäneet voimansa kotimaidensa puolustamiseksi”, sanoi Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo, joka osallistui konferenssiin.

”Tällä julistuksella Arktiksen alkuperäiskansat lähettävät hyvin selvän viestin Arktikselle neuvostolle. Arktisen neuvoston on suojeltava Arktis öljy-yhtiöiltä. Neuvosto käyttää kuitenkin valtaansa hampaattomaan öljyvuotojen torjuntaa koskevaan sopimukseen, joka ei ole edes sen paperin arvoinen, mille se on tulostettu. Arktisen neuvoston on lakattava hukkaamasta aikaa ja voimavaroja hyödyttömiin asiakirjoihin, joista ei ole apua hallitusten ja teollisuuden pitämiseksi vastuussa. Neuvoston on palattava alkuperäiseen toimeksiantoonsa Arktiksen suojelemiseksi ja kuunneltava tämän alueen alkuperäisiä asukkaita”, Naidoo vaatii.

Joint Statement of Indigenous Solidarity for Arctic Protection kokonaisuudessaan allekirjoittajineen

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202
Tiedottaja Anna Havula (Kiirunassa), puhelin +46 70 201 4486

Mielenosoitus Shellin Jorma Ollilaa vastaan

vjuvonen — Wed, 24 Apr 2013 07:21:00 +0200

Greenpeacen aktivistit Suomesta ja Venäjältä vaativat tänään aamulla Shellin hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa lopettamaan yhtiön öljynporaushankkeet Arktiksella. Mielenosoittajat olivat Ollilaa vastassa Helsingin yliopistolla, jossa hän osallistui yliopiston hallituksen kokoukseen. Shell suunnittelee öljynporausta Alaskan pohjoispuolella ja Venäjällä. Ollila allekirjoitti äskettäin aiesopimuksen öljyntuotannosta Gazpromin kanssa Venäjän Arktiksella.

”Ihmiset Pohjois-Venäjällä haluavat tietää, kuinka Shell takaa herkän arktisen luonnon ja miljoonien arktisten alkuperäiskansojen asukkaiden kotien turvallisuuden. Ei Shell sen enempää kuin mikään muukaan öljy-yhtiö pysty puhdistamaan öljyvuotoa Arktiksella. Ymmärrättekö, että Shell kuten myös Gazprom, Rosneft, Statoil, Exxon ja Eni kantavat täyden vastuun Arktiksen tuhoutumisesta”, kysyi Roman Dolgov, Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Venäjällä.

Greenpeacen aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa.

Shellin epäonnistumiset öljynporaushankkeessa Alaskassa porauskaudella 2012, joka huipentui öljynporauslautta Kullukin vaurioitumiseen, osoittaa, ettei yhtiö pysty hallitsemaan arktisen öljynporauksen riskejä.

Muutama vuosi sitten Ollila puhui vielä paljon ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyydestä. Esimerkiksi: ”Jorma Ollila havahtui ilmastonmuutokseen Shellissä. Nyt hän haluaa muidenkin heräävän.” (HS 28.1.2007); ”Uskomattoman vaikea yhtälö” (SK 18/2008); ”Jorma Ollila jyrähti uusiutuvan energian puolesta” (Taloussanomat 26.8.2009). Huoli ei ole näkynyt Shellin strategiassa.

”Shell etsii sulavalta Arktikselta lisää öljyä ilmastoa lämmittämään. Samalla herkkä luonto joutuu alttiiksi öljyonnettomuuden uhalle. Yhtiön hallitus päättää Shellin strategiasta, joten Jorma Ollilalla on poikkeuksellisen suuri vastuu Arktiksesta. Ollila voi pelastaa Arktiksen öljynporaukselta”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Tänään on myös avattu ArcticTruth.org -vuotosivusto. Sivusto toimii suojattuna ilmoituskanavana Arktikselle pyrkivien öljy-yhtiöiden ja heidän alihankkijoidensa työntekijöille, jotka haluavat kertoa yhtiöiden ottamista, arktista koskematonta luontoa uhkaavista riskeistä. Shellin työntekijöille jaetaan sivustosta kertovia lentolehtisiä yhtiön Haagin ja Lontoon pääkonttorien edessä.

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi www.savethearctic.org

Sydämet Arktiksen puolesta 280 kaupungissa ympäri maailmaa

Juha Aromaa — Sat, 20 Apr 2013 07:32:00 +0200

Tänään yli 10 000 ihmistä 280 kaupungissa ympäri maailmaa muodostaa I Love Arctic -ihmisbanderolleja Arktiksen suojelemiseksi. Suomessa ihmiset muodostavat I Love Arctic -kuviot Helsingissä ja Tampereella. Bangkokista Buenos Airesiin ja Kiirunasta Kapkaupunkiin ihmiset kokoontuvat vaatimaan päättäjiä toimimaan arktisen alueen suojelun puolesta.

“Miljoonat ihmiset vaativat, että koskematon Arktis suojellaan kieltämällä öljynporaus Pohjoisella jäämerellä. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on virheellisesti nähty merkkinä edistyksestä ja hyvinvoinnista, vaikka se tuottaa tuhoa niin ympäristölle kuin taloudelle. Toinen tie on mahdollinen, ja päättäjät voivat valita sen nyt”, sanoo Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo.

”Suomi on yksi Arktisen neuvoston jäsenistä ja suomalaisilla on tietoa ja kokemusta arktisista oloista. Meillä on erityinen vastuu Arktiksen suojelussa. On hulluutta, että öljy-yhtiöt haluavat porata lisää öljyä ilmastonmuutoksen vuoksi sulavalta Arktikselta”, sanoo Tapio Laakso Greenpeacen ohjelmajohtaja Suomessa Tapio Laakso.

Helsingissä I love Arctic -kuvio tehdään Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä kello 13.30 Arbiksella, Dagmarinkatu 3:ssa. Tampereella ihmisbanderolli syntyy kello 12 Keskustorille.

Tänään Arktiksen puolustamiseksi Lontoossa yksi kaupungin tunnetuimmista rakennuksista muutetaan neliulotteisella heijastuksella arktiseksi maisemaksi. Rio de Janeirossa Sokeritoppavuori on taustana suurelle I Love Arctic -kuviolle ja Washingtonissa ihmisbanderolli syntyy Yhdysvaltain kongressin eteen.

Päivän tapahtumista syntyvät sadat kuvat kerätään ja julkaistaan kirjana, joka viedään henkilökohtaisesti Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille, jotka tapaavat 15. toukokuuta Kiirunassa Ruotsissa. Suomessa kuvat toimitetaan lisäksi valtionyhtiö Arctia Shippingille, jonka jäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat osa Shellin arktista öljynporauslaivastoa.

“Palasin pohjoisnavalta viikko sitten ja koin siellä itse pohjoisen herkän kauneuden. Tunnen kiitollisuutta ja toivoa, kun näen tänään ihmisten kokoontuvan yhteen Arktiksen puolesta. Arktisen neuvoston on kuunneltava tätä kasvavaa liikettä ja perustettava suojelualue maailman huipulle”, sanoo pohjoisnavalle lähes kolmen miljoonan Arktiksen puolustajan nimet vieneessä retkikunnassa mukana ollut Ruotsin saamelaiskäräjien jäsen Josefina Skerk.

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi www.savethearctic.org

Kuvia I Love Arctic -ihmisbanderolleista ympäri maailmaa

Kartta kaikista I Love Arctic –tapahtumista

Lisätietoja:
Arktis-vastaava Matti Ikonen, puhelin 040 025 7755
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Euroopan parlamentti tuhosi päästökaupan

Juha Aromaa — Tue, 16 Apr 2013 11:04:00 +0200

Euroopan parlamentti äänesti Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän pelastamisesta. Äänestyksessä parlamentti hylkäsi äänin 344-315 komission ehdotuksen, jossa 900 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaa olisi lykätty päästökauppakauden alusta sen loppupuolelle.

Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on liian matala talouden taantuman ja päästöoikeuksien liian runsaan alkujaon takia. Parlamentin äänestystulos estää päästökaupan korjaamisen.

”Äänestyksen lopputulos oli valtava pettymys ja kertoo siitä, että parlamentti kuuntelee mieluummin suuria saastuttajia sen sijaan, että pyrkisi vakavissaan torjumaan ilmastonmuutoksen uhan. Äänestyspäätös kyseenalaistaa koko Euroopan unionin ilmastopolitiikan ja varmistaa sen, että saastuttajan ei tarvitse maksaa”, toteaa Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Jotta päästökauppajärjestelmä saataisiin toimimaan, päästöoikeuksien huutokauppaa olisi pitänyt lykätä huutokauppakauden loppupuolelle, ja sen lisäksi markkinoilta on vielä poistettava pysyvästi vähintään 2,2 miljardia päästöoikeutta. Vuosittaista päästövähennyskerrointa on myös kasvatettava 2,6 prosenttiin. Päästövähennyskerroin määrittää, kuinka paljon päästövähennysten kokonaismäärä vähenee vuosittain. Tämä rakenteellinen korjaus olisi linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Suomalaisista Euroopan parlamentin jäsenistä sekä Eija-Riitta Korhola että Petri Sarvamaa ovat avoimesti kampanjoineet päästökaupan korjaamista vastaan.

Ehdotus palaa seuraavaksi parlamentin ympäristökomiteaan neuvoteltavaksi.

”Koska Euroopan unionista ei näytä olevan apua päästöleikkauksien ohjauksessa, on vastuunsa tuntevien jäsenmaiden ryhdyttävä omiin toimiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästökaupasta ei nyt ole apua”, Koskinen toteaa.

Lisätietoja:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 045 249 8920
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Arktista suojelualuetta vaativien nuorten retkikunta asettanut lipun pohjoisnavalle

Juha Aromaa — Mon, 15 Apr 2013 08:14:00 +0200

Neljä Greenpeacen tukemaa nuorta on asettanut lipun merenpohjaan pohjoisnavalle samaan paikkaan, johon sukellusvene vuonna 2007 vei Venäjän lipun. Nuorten Tulevaisuuden lippu on neljä kilometriä jään alla, ja se symboloi vaatimusta julistaa pohjoisnapaa ympäröivä merialue suojelualueeksi.

Lippu laskettiin merenpohjaan seremoniassa, jota johti kaksi alkuperäiskansan edustajaa, Tso’Tine-Gwich’in-kansan edustaja Kiera Kolson Kanadasta ja saamelainen Josefina Skerk Ruotsista. Malesialaisen 13-vuotiaan Sarah Batrisyian suunnittelema lippu laskettiin mereen jäähän kairatusta reiästä.

Lippu on kiinnitetty lasista ja titaanista valmistettuun aikakapseliin, jossa on niiden lähes kolmen miljoonan ihmisen nimet, jotka vaativat Arktiksen suojelua. Merenpohjaan laskettujen nimien joukossa on näyttelijöitä, muusikkoja, taiteilijoita ja elinkeinoelämän johtajia, kuten esimerkiksi Paul McCartney, Penelope Cruz ja Richard Branson.

Yksi pohjoisnavalle lipun vieneistä nuorista on yhdysvaltalainen näyttelijä Ezra Miller, joka on tullut tunnetuksi rooleistaan elokuvissa Pysäyttävä poikani Kevin ja Elämäni seinäruusuna.

Myös arkkipiispa Desmond Tutu liittyi Arktisten suojelua vaativien joukkoon. ”Annan täyden tukeni näille nuorille, jotka matkasivat pohjoisnavalle niiden puolesta, joiden elämän ilmastonmuutos on kääntänyt ylösalaisin”, arkkipiispa Tutu sanoi viikonloppuna.

”Tuomalla tänne maapallon huipulle tämän lipun toivomme rohkaisevamme nuoria kaikkialla. Olemme täällä kertomassa, ettei Arktis kuulu kenellekään eikä yhdellekään kansakunnalle, tämä on kaikkien maapallon asukkaiden perintöä”, Josefina Skerk sanoi lippua merenpohjaan laskettaessa. ”Meidän ja miljoonien muiden nimet ovat nyt merenpohjassa pohjoisnavalla. Me vaadimme yhdessä, että tästä alueesta tehdään suojelualue, joka on suojassa öljy-yhtiöiltä ja poliittiselta teeskentelyltä. Olemme solidaarisia kaikille alkuperäiskansoille, joiden elämäntapaa teollisuuden säätelemätön ahneus uhkaa.”

Retkikunta oli matkalla pohjoisnavalle samaan aikaan, kun Arktinen neuvosto piti kaikkien aikojen ensimmäisen tapaamisensa pohjoisnavalla. Josefina Skerk pyysi tapaamista Arktisen neuvoston kanssa, mutta se ei toteutunut.

Viikon pituinen matka pohjoisnavalle on osa kampanjaa Arktiksen suojelemiseksi. Arktista uhkaavat ilmastonmuutos, öljy-yhtiöt, teollinen kalastus ja kasvava merenkulku. Kun ilmastonmuutos sulattaa merijäätä, yhtiöt kuten Shell, Gazprom ja Statoil ovat menossa hyödyntämään arktisia öljyvaroja samaan aikaan, kun valtiot esittävät aluevaatimuksia jään aikaisemmin peittämistä merialueista. Pohjoisnavalle lipun ja aikakapselin asettaneet nuoret ovat nyt kertoneet öljy-yhtiöille ja muille saastuttajille, että tänne ei tulla.

Neljän nuoren ryhmä oli osa Greenpeacen ryhmää, joka hiihti Barneon tukikohdasta viikon ajan kohti pohjoisnapaa keskimäärin kymmenen kilometrin päivämatkoja. Jokaisella oli perässään 80 kiloa painava varusteahkio. Lämpötila laski kylmimmillään 30 pakkasasteeseen. Tuuli ja virrat kuljettivat kuitenkin jäätä poispäin pohjoisnavasta ja muonavarojen vähentyessä nuoret joutuivat turvautumaan helikopterin apuun, joka kuljetti heidät viimeisenä matkapäivänä lähemmäs pohjoisnapaa.

Kuvia retkikunnan matkasta pohjoisnavalle, painokelpoiset kuvat: Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Video retkikunnasta pohjoisnavalla

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Euroopan poliitikot käsittelevät autojen päästöjä 24. huhtikuuta

Juha Aromaa — Fri, 12 Apr 2013 08:40:00 +0200

Euroopan parlamentin ympäristökomitea käsittelee autojen päästörajoja 24. huhtikuuta. Greenpeacen tavoite päästörajaksi on enintään 95 grammaa kilometriltä vuoteen 2020 mennessä siten, ettei lainsäädännössä ole mahdollisuutta niin sanottuihin superhyvityksiin, jotka vesittäisivät tavoitteen.

Päästöraja koskee autonvalmistajan myymien kaikkien autojen keskimääräisiä päästöjä. Euroopan komissio esittää myös 95 gramman päästörajaa, mutta siten, että erittäin vähäpäästöiset autot saisi laskea moninkertaisena. Jos esimerkiksi autonvalmistaja myisi yhden alle 50 grammaa kilometrillä päästävän auton, se saisi laskea tämän yhden todellisuudessa myydyn auton kahtena ja puolena myytynä autona Euroopan komission ja Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan ehdotuksen mukaan. Tämä taas antaisi autonvalmistajalle tilaa myydä vastaavasti enemmän suuripäästöisiä autoja.

Vuoden 2020 tavoitteen lisäksi Greenpeace vaatii vuoteen 2025 mennessä päästöjen vähentämistä edelleen 60 grammaan kilometriltä.

Polttomoottorissa pienemmät hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutukseen. Pienempi polttoaineen kulutus näkyy myös autolla ajon kustannuksissa. Vuonna 2010 suomalaisautoilija käytti keskimäärin 2 062 euroa vuodessa polttoaineeseen. Jos päästöraja kiristyy 95 grammaan kilometriltä, uudella autolla ajavan kustannus olisi nykyisillä polttoaineen hinnoilla 475 euroa vuodessa pienempi vuonna 2020.

Jos päästörajaa edelleen kiristetään 60 grammaan kilometriltä vuonna 2025, uudella autolla ajavan polttoainekustannus olisi 924 euroa vuodessa pienempi kuin vuonna 2010.

Yhdysvalloissa hallitus ja autonvalmistajat ovat sopineet vastaavanlaisesta autojen energiatehokkuuden paranemisesta. Autojen kulutus on laskettava puoleen vuodesta 2011 vuoteen 2025.

Yhdysvalloissa öljyn kulutus kääntyi jo vuonna 2005 laskuun ja on laskenut siitä lähtien. Vuonna 2012 käytettiin öljyä 43 000 barrelia päivässä vähemmän kuin vuonna 2004 amerikkalaisten autojen polttoainetehokkuuden paranemisen ansiosta. Myös autolla ajettujen kilometrien määrän kasvu taittui vuonna 2005 ja kääntyi pieneen laskuun. Ihmiset eivät siis ole lisänneet autolla ajamista polttoaineen kulutuksen vähentyessä. Näin ollen sovittu uusien autojen energiatehokkuuden kaksinkertaistuminen vuoteen 2025 mennessä vähentää suoraan öljyn kulutusta ja ilmastopäästöjä.

Greenpeace on vaatinut kesäkuusta 2011 lähtien Euroopan suurimman autonvalmistajan Volkswagenin sitoutumista polttoainetehokkuuteen. Maaliskuussa Volkswagen sitoutui 95 grammaa kilometriltä tavoitteiseen ilman vähäpäästöisten autojen moninkertaista laskentaa.

Vetoomus puhtaampien autojen puolesta www.euvsco2.org

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Metsähallitus avohakkaa suojeluun esitettyä valkoselkätikan metsää Ruovedellä

Juha Aromaa — Tue, 09 Apr 2013 07:47:00 +0200

BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi tuomitsevat jyrkästi valtion liikelaitos Metsähallituksen hakkuut Etelä-Suomen metsien suojelulle tärkeillä valtion mailla. Metsähallitus on avohakannut talven aikana Ruoveden Koivulahdella uhanalaisen valkoselkätikan elinpiiriä ja yli 100-vuotiaita korpimetsiä. Hakkuut tehtiin järjestöjen viime syksynä ympäristöministeriölle ja Metsähallitukselle luovuttaman Kansallisomaisuus turvaan –suojeluesityksen alueella. Esityksen tarkoituksena on Etelä-Suomen metsien vakavasti puutteellisen suojelutilanteen parantaminen.

Luonnonsuojelujärjestöjen havainnoitsijat totesivat Ruoveden Koivulahden metsäalueella jo viime vuonna valkoselkätikan syöntijälkiä puun rungoilta. Itse lintua ei kuitenkaan havaittu tuolloin. Nyt huhtikuussa maastossa liikkunut havainnoitsija sai näkyviin metsäalueella liikkuvan valkoselkätikan. Samalla retkellä havaittiin myös vaatelias pohjantikka.

Valkoselkätikan elinpiiri löytyi vasta nyt, mutta muut luontoarvot ovat olleet Metsähallituksen tiedossa. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä hakkuissa ei voi olla kysymys tietämättömyydestä, sillä Metsähallitus kertoo tutkineensa suojeltavaksi esitetyt alueet. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa sijaitsevista valtion maiden poikkeuksellisen laajoista ja arvokkaista alueista järjestöt ovat informoineet Metsähallitusta myös erikseen.

"On käsittämätöntä, että valtion mailla suojeluarvoja hävitetään samaan aikaan kun yksityismailta ostetaan kovalla rahalla metsiä suojeluun",sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Metsähallitus valmistelee parhaillaan hallitusohjelman mukaista esitystä valtion metsien uusista suojelukohteista. Tämä on osa meneillään olevaa METSO-ohjelmaa. Se tähtää Etelä-Suomen metsien suojelun parantamiseen. Luonnonsuojelujärjestöt luovuttivat lokakuussa 2012 Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle suojeluesityksen, jossa kuvataan tarkoilla kartoilla yli 500 valtion omistamaa arvokasta metsä- ja suoaluetta. Niiden suojelu auttaisi Suomen tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Metsähallitus on toistuvasti väheksynyt luonnonsuojelujärjestöjen esityksiä. Laitoksen mukaan valtion metsät ovat niin moneen kertaan tutkittuja, ettei suojelunarvoisia alueita ole enää suojelematta. Samaan aikaan laitos on jatkanut luonnonsuojelujärjestöjen osoittamien arvokohteiden hakkuita.

"Suojeltaviksi esitettyjen alueiden hävittäminen valtion mailla on lopetettava, sillä Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Valtion mailla on tässä tärkeä rooli. Siksi yhtään luonnoltaan arvokasta metsää ei ole varaa menettää. Käytännön esimerkit osoittavat toistuvasti, ettei Metsähallitus ole tutkinut hallinnoimiaan metsiä kunnolla", sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.

Erittäin uhanalainen valkoselkätikka on lahoa lehtipuuta sisältävien metsien laji. Se on rauhoitettu ja kuuluu erityisesti suojeltavien lajien joukkoon. Valkoselkätikan kannan seurannasta Suomessa vastaa Metsähallitus. Lajin kanta on Metsähallituksenkin mukaan koko maassa ”erittäin uhanalainen ja vaatii aktiivisia suojelutoimia selviytyäkseen”. Viime vuonna Pirkanmaalta tuli tutkijoiden tietoon vain kaksi valkoselkätikan pesintää.

Lisätietoja:
Metsävastaava Matti Liimatainen, Greenpeace, matti.liimatainen@greenpeace.org, 0400 346 329
Puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, risto.sulkava@sll.fi, 050-560 2113
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, (09) 4135 3300
Metsävastaava Lauri Kajander, Luonto-Liitto, lauri.kajander@luontoliitto.fi, 045 117 9610
Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomi, panu.kunttu@wwf.fi, 050 305 5086

Talvivaaran kaivos suljettava ja puhdistustyö aloitettava

Juha Aromaa — Mon, 08 Apr 2013 09:22:00 +0200

Talvivaaran kaivoksella viime yönä alkanut kipsisakka-altaan vuoto osoittaa lopullisesti, ettei yhtiö pysty hallitsemaan käynnistämäänsä kaivostoimintaa. Greenpeace vaatii, että kaivoksen ympäristölupa on peruutettava ja bioliuotusprosessin pysäyttäminen ja alueen puhdistaminen aloitettava.

”Talvivaara ei ole pystynyt hallitsemaan bioliuotusprosessia eikä kaivoksen vesitasetta pohjoisissa olosuhteissa. Yhtiö on myös jo rakennusvaiheessa sekä jatkuvasti sen jälkeen laiminlyönyt velvoitteensa suojella vesistöjä vedenjakajalla sijaitsevan kaivoksen päästöiltä. Yhtiöllä ei ole edellytyksiä jatkaa kaivostoimintaa”, sanoo Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

”Nyt tärkeintä on saada kipsisakka-altaan vuoto pysäytettyä. Sen jälkeen toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kaivostoiminnan lakkauttaminen ja alueen siivoaminen mahdollisimman vähin uusin ympäristövaurioin”, Aromaa jatkaa.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Ei enää uusia kaivosonnettomuuksia, vetoa itsenäisen ympäristöhallinnon palauttamiseksi ja lupaehtojen kiristämiseksi

Arktiksen suojelua vaativat hiihtäjät kiirehtivät pohjoisnavalle

vjuvonen — Mon, 08 Apr 2013 07:35:00 +0200

Ryhmä nuoria Arktiksen suojelua vaativia aktivisteja on lähtenyt hiihtämään pohjoisnavalle tavatakseen siellä Arktiksesta vastaavia päättäviä.

Kuusitoista henkeä, heidän joukossaan kansainvälisiä nuorisolähettiläitä – yhdysvaltalainen näyttelijä Ezra Miller, Tso’Tine-Gwich’in -kansaa edustava Kiera Kolson Kanadasta, saamelainen Josefina Skerk Ruotsista ja Renny Bijoux Seychelleiltä – lähtivät sunnuntaina hiihtäen tukikohdastaan Barneosta kohti pohjoisnapaa. Juuri ennen lähtöään he saivat kuulla, että Arktisen neuvoston jäseniä on myös matkalla pohjoisnavalle tällä viikolla. Greenpeacen kampanjoitsijat tukevat retkikuntaa matkallaan.

Yksi matkaan lähteneistä on Josefina Skerk, 26-vuotias Ruotsin saamelainen, Uumajan yliopiston oikeustieteen opiskelija ja Ruotsin saamelaiskäräjien jäsen. Kun Skerk sai kuulla Arktisen neuvoston matkasta pohjoisnavalle, hän lähetti kirjeen ruotsalaiselle Arktisen neuvoston virkamiesten puheenjohtajalle Gustaf Lindille ja pyysi tapaamista, jos he vain hiihtäen ehtivät perille samaan aikaan. Lind vastasi pyyntöön myöntävästi, ja jos sää sallii, tapaaminen pohjoisnavalla toteutuu loppuviikolla.

Nuorilla aktivisteilla on mukanaan aikakapseli, jossa on Arktiksesta suojelualuetta vaativien 2,7 miljoonan ihmisen nimet. He laskevat aikakapselin ja tulevaisuuden lipun 4,3 kilometrin syvyyteen merenpohjaan pohjoisnavalla.

”Odotamme kovasti Gustaf Lindin ja muiden Arktisen neuvoston jäsenten tapaamista pohjoisnavalla. Mukanani on kolme nuorta, joilla on kaikilla jokin yhteys Arktikseen. On suuri kunnia saada viedä viestimme Arktiselle neuvostolle täsmälleen siinä paikassa, jonka haluamme suojella tuleville sukupolville. Edessä oleva hiihto on kova koetus, ja olemme hiukan hermostuneita. Tämä on kuitenkin mahtava tilaisuus puhua Arktiksesta vastaaville päättäjille, ja tukijamme haluavat meidän onnistuvan”, Josefina Skerk sanoi sunnuntaina matkaan lähtiessään.

Vuonna 2007 venäläinen Artur Tšilingarov vei merenpohjaan pohjoisnavalle Venäjän lipun. Nyt nuorten retkikunta vie 13-vuotiaan malesialaisen Sarah Batrisiyan suunnitteleman tulevaisuuden lipun vaatiakseen pohjoista napa-aluetta ihmiskunnan yhteiseksi suojelualueeksi.

Lisätietoja:

Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Päästökauppa kuivui kasaan – käyttämättömiä päästöoikeuksia ennätysmäärä

Juha Aromaa — Wed, 03 Apr 2013 12:12:00 +0200

Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmän puitteissa jaettujen käyttämättä jääneiden päästöoikeuksien määrä on suurin kautta aikojen. Ylimääräiset päästöoikeudet on poistettava järjestelmästä, kun Euroopan parlamentti äänestää päästökauppajärjestelmän korjaamisesta.

Vaikka noin neljännes päästökauppasektorin laitoksista ei ole vielä toimittanut vuoden 2012 päästömääriään, voidaan tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteella arvioida, että päästöoikeuksia jaettiin päästökauppakaudella viime vuoden lopussa päättyneellä viiden vuoden päästökauppajaksolla 840 miljoonaa päästöyksikköä liikaa.

”Päästökauppa kuivui kasaan,” sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Päästökauppa asetti vuosille 2008–2012 energialaitosten ja tehtaiden päästökatoksi vuosille 10,5 miljardia tonnia hiilidioksidia. Nyt julkaistut tiedot kuitenkin osoittavat, että päästöt tuona aikana olivat vain 9,7 miljardia tonnia. Vuonna 2012 päästöoikeuksia jaettiin 2 034 miljoonaa tonnia, kun päästöjä syntyi alustavien tietojen mukaan vain 1 786 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2012 EU:n päästökauppasektorin päästöt putosivat 1,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöjen vähenemisen syynä oli kuitenkin taloudellinen taantuma ja suora sääntely. Päästöoikeuksien matalan hinnan takia päästökaupan vaikutuksen arvioidaan olevan merkityksettömän pieni.

”Päästökaupan tavoitteena on nimenomaan ohjata investointeja sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, joilla päästöjä pystytään vähentämään pysyvästi. Päästöoikeuksia on tällä hetkellä järjestelmässä valtavasti liikaa, päästöoikeuksien hinta on matala, eikä ohjausvaikutus toimi. Jos talous alkaa taantuman jälkeen taas kasvaa, lähtevät päästötkin kasvuun.”

Euroopan parlamentti äänestää päästökauppajärjestelmän korjaamisesta kahden viikon kuluttua. Korjausehdotuksen mukaan uusien päästöoikeuksien huutokauppaa tulisi siirtää nykyisen päästökauppajakson loppupuolelle.

”Huutokaupan lykkääminen olisi pieni askel päästöoikeuden hintojen nostamiseksi oikealle tasolle, mutta se ei riitä. Ylimääräiset päästöoikeudet on poistettava järjestelmästä kokonaan. Muuten huutokaupan lykkääminen on vain hetkellistä tekohengitystä,” Koskinen toteaa.

Tiedot päästöistä vuonna 2012

Lisätiedot:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Salamyhkäinen ilmastostrategia on vanhanaikaista ilmastopolitiikkaa

Juha Aromaa — Wed, 20 Mar 2013 11:29:00 +0100

Juuri julkistettu energia- ja ilmastostrategian päivitys on surullinen esimerkki Suomen vanhanaikaisesta ilmastopolitiikasta. Suomi turvautuu suljettujen ovien takana valmisteltuun ja kestämättömiin oletuksiin perustuvaan asiakirjaan samaan aikaan, kun ilmasto lämpenee ennätyksellisen nopeasti.

”Meillä on muutama vuosi aikaa poistua osaltamme ilmastokatastrofiin johtavalta kehityspolulta. Energia- ja ilmastostrategian päivityksen perusteella Suomella ei ole mitään aikomusta vähentää päästöjään vaikuttavasti ja ajoissa. Tämä paperi naurattaisi, jollei kyse olisi niin vakavasta asiasta”, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller toteaa.

Greenpeace on pyytänyt vuoden 2012 heinäkuusta alkaen strategian keskeisiä oletuksia tiedoksi, jotta strategiasta voitaisiin käydä avointa keskustelua. Työ- ja elinkeinoministeriö on kieltäytynyt jakamasta strategian keskeisimpiä oletuksia.

”Suljetuin ovin valmisteltu ilmastopolitiikka murentaa kansalaisten luottamusta päättäjiin juuri nyt, kun päästöjen ripeään vähentämiseen tulisi kannustaa erittäin voimakkaasti. Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys on kärsinyt strategian päivänvaloa kestämättömän prosessin vuoksi”, Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen harmittelee.

Järjestöt peräänkuuluttavat vastausta sekä tähän saakka valittujen päästövähennystoimien kehnoon vaikuttavuuteen että ilmastopolitiikan valmisteluprosessin ala-arvoisuuteen. Valmisteilla oleva ilmastolaki vastaa molempiin huoliin, sillä ilmastolaissa pitkän aikavälin päästövähennystavoite on pilkottu vuosittaisiin toimiin hiilibudjeteissa. Näin päästövähennystoimien lykkääminen aina seuraavan hallituksen vastuulle loppuu. Lisäksi läpinäkyvä seuranta- ja raportointijärjestelmä ja päästövähennysten koordinointi kaikkien ministeriöiden kesken tekevät ilmastopolitiikasta avointa ja jämäkkää. [1]

”Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä tarvitaan jämäkkää ohjausta, avointa julkista keskustelua ja päästövähennysten riittävyyden rehellistä seurantaa ilmastolain avulla. Kannustamme energia- ja ilmastopolitiikasta vastaavia ministereitä valmistelemaan kiireesti vahvan ilmastolain ja lopettamaan Suomen ilmastopolitiikan nolouden”, Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattori Meri Pukarinen sanoo.

Lisätietoja:
Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012, kaisa-reeta.koskinen@greenpeace.org
Meri Pukarinen, puhelin 044 576 9999, meri.pukarinen@maanystavat.fi

Viite:
[1] Kansallinen ilmastopaneeli suositteli selvityksessään ilmastolain säätämistä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Kokko, K. et al. 2012. Arviointi ilmastolain vaihtoehdoista ja tarpeellisuudesta. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2012.

Greenpeace vie tulevaisuuden lipun pohjoisnavalle

Juha Aromaa — Fri, 15 Mar 2013 08:23:00 +0100

Muotisuunnittelija Vivienne Westwood valitsi tänään tulevaisuuden lipun lasten ja nuorten töistä, jotka oli lähetetty Greenpeacen ja World Association of Girl Guides and Girl Scoutsin järjestämään piirustuskilpailuun. Voittajatyöstä tehdään lippu, joka lasketaan meren pohjaan pohjoisnavalle huhtikuussa. Tulevaisuuden lippu on osa Greenpeacen kampanjaa Arktiksen suojelemiseksi.

Lapset ja nuoret 54 eri maasta lähettivät kolmen kuukauden aikana ehdotuksiaan lipuksi, joka symboloi rauhaa, toivoa ja maailmanyhteisöä. Lippu on myös symboli lähes kolmelle miljoonalle ihmiselle, jotka ovat allekirjoittaneet vetoomuksen Arktiksen suojelemiseksi öljynporaukselta ja liikakalastukselta.

Kilpailun voitti 13-vuotias partiolainen Sarah Bartisyia Malesiasta. Voittajalipussa on seitsemän kirkkaanväristä kyyhkystä ja metsätähti. Sarahin mukaan seitsemän kyyhkyä kuvaavat maapallon seitsemää maanosaa. Kyyhkyjen kantamat oliivinoksat muodostavat yhdessä laakeriseppeleen, joka symboloi Arktiksen suojelua.

”Olisi hienoa, jos suomalaiset päättäjät olisivat aikuisia, ja jakaisivat saman huolen Arktiksesta kuin lapset ja nuoret ympäri maailmaa. Nyt näyttää siltä, että olemme ryntäämässä suin päin mukaan arktiseen öljyryntäykseen riskeistä välittämättä muun muassa myymällä jäänmurtajiemme ja niiden miehistön palvelut Shellin uhkapeliin”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Yhdysvaltain sisäministeriölle luovutettiin eilen torstaina raportti Shellin laiminlyönneistä ja epäonnistumisista viime kesän öljynporauksessa Alaskan pohjoispuolella. Porauslaivastossa olivat mukana suomalaisen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajat Nordica ja Fennica.

Sarah Bartisiyan suunnittelema lippu valmistetaan titaanista ja se lasketaan jään alle neljän kilometrin syvyyteen yhdessä aikakapselin kanssa, jossa on Arktiksen suojelemisen puolesta vedonneiden yli kahden miljoonan ihmisen nimet. Lippu korostaa sitä, että merialue pohjoisnavalla on kansainvälisiä vesiä ja Arktiksen suojelu on ihmiskunnan yhteinen asia. Ilmaston lämpeneminen sulattaa arktista jäätä ja avaa valtioille ja yhtiöille väylän käyttää Pohjoisen jäämeren luonnonvaroja kuten öljyä ja kalaa.

“Nuorten luovuus on vahvimpia voimia joilla rakennetaan parempi maailma. Voittajalippu on hieno kuvaus rauhasta, toivosta ja maailmanyhteisöstä. Olen ylpeä siitä, että sen on matkalla pohjoisnavalle”, Vivienne Westwood sanoo.

Kilpailun palkintoraadissa oli mukana myös kaksi Kanadan alkuperäiskansoja edustavaa taiteilijaa, televisiojuontaja Hilary Tam Kanadasta ja 15-vuotias partiolainen Aishah Morshed Irlannista.

Aishah on kiinnostunut ympäristökysymyksistä, joista hän oppii partiossa, koulussa ja käynneillään sukunsa luona Bangladeshissä, jossa hän on omin silmin saanut nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

“Olen ylpeä saadessani edustaa maailman partiolaisia ja toivon, että tämä kilpailu inspiroi lisää nuoria toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja Arktiksen säästämiseksi tuleville sukupolville”, Aishah Morshed sanoo.

”En kestä ajatusta Arktiksesta ilman jäävuoria ja jääkarhuja. Vaikka pohjoisnapa on kaukana sieltä, missä asun, tunnen henkilökohtaista vastuuta sen suojelemisesta. Toivottavasti muutkin tuntevat samalla tavalla.”

Greenpeacen kampanja Arktiksen suojelemiseksi

Tulevaisuuden lippu -kilpailun palkintoraati

World Association of Girl Guides and Girl Scouts

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Greenpeacen aktivistit vaativat vastuuta ydinvoimayhtiöiltä

Juha Aromaa — Thu, 07 Mar 2013 11:57:00 +0100

Viisi päivää ennen Fukushiman ydinonnettomuuden alkamisen vuosipäivää Greenpeacen aktivistit vaativat useassa maassa vastuuta ydinvoimaloiden rakentajilta ja niitä käyttäviltä energiayhtiöiltä. Mielenosoitusten kohteena ovat General Electric, Hitachi sekä Toshiba, joka tarjoaa reaktoriaan Fennovoimalle. Rakentajilla ja energiayhtiöillä on oltava täysi vastuu onnettomuuden tapahtuessa.

Mielenosoituksia on tänään General Electricin Belgian toimistolla Brysselissä ja Ranskan toimistolla Pariisissa, Hitachi Europe Powerin Saksan pääkonttorilla Duisburgissa, Japanin parlamentin edessä Tokiossa ja Jordanian parlamentin edessä Ammanissa.

“Japanin voimalat valmistaneet ja niitä huoltaneet yhtiöt eivät nykylain mukaan joudu minkäänlaiseen vastuuseen miljardien tuhoista. Suomessa tilanne ei ole ydinvastuun osalta sen parempi”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.

Japanin taloudellinen tutkimuskeskus (JCER) on arvioinut Fukushiman ydinonnettomuuden kustannuksiksi 190 miljardia euroa, mikä vastaa Suomen koko vuotuista bruttokansantuotetta. Teoriassa kulut maksaa tuhoutuneet reaktorit omistava energiayhtiö TEPCO, mutta yhtiö on ajautunut maksukyvyttömäksi ja kansallistettu, jolloin kulut käytännössä maksetaan verovaroista.

”Olkiluoto 3:n rakentaminen on ollut turvallisuuspuutteita täynnä, muista rikkomuksista puhumattakaan. Valmistumisesta ei ole tietoa ja kustannukset ovat karanneet. Tässä tilanteessa on erittäin vaarallista, että reaktoria rakentavalla Arevalla ei ole mitään vastuuta laitoksen toiminnasta sen valmistuttua.”

”Nyt Fennovoima ja Pohjolan Voima pyytävät rahaa omistajiltaan, jotka useassa tapauksessa ovat tavallisia kuntalaisia, jotta ydinvoimahankkeet pysyisivät pystyssä. Rahan kaataminen näihin riskihankkeisiin on lopetettava. Ne ovat kalliita jo muutenkin ja onnettomuuden tapahtuessa ne vievät perikatoon”, Härkönen sanoo.

Fukushimassa sadattuhannet säteilyn takia kotinsa jättäneet odottavat edelleen korvauksia kaksi vuotta onnettomuuden alkamisen jälkeen.

”On käsittämätöntä, etteivät General Electric, Hitachi ja Toshiba ota mitään vastuuta aiheuttamastaan tuhosta. Näistä yhtiöstä Toshiba on jättänyt tarjouksen reaktorista Pyhäjoelle ja kaikki kolme reaktorista Olkiluotoon”, Härkönen toteaa.

Kuvia mielenosoituksista

Vetoomus ydinvoimayhtiöiden saamiseksi vastuuseen Fukushiman ydinonnettomuuden tuhoista

Englanninkielinen raportti Fukushiman ydinonnettomuuden kustannuksista ja onnettomuuden jälkihoidosta

Englanniksi tekstitetty video Fukushiman evakoiden kokemuksista

Volkswagen sitoutuu autojen energiatehokkuuteen

Juha Aromaa — Tue, 05 Mar 2013 14:02:00 +0100

Greenpeace toivottaa tervetulleeksi Volkswagenin ilmoituksen siitä, että se aikoo saavuttaa EU:n uudet polttoainetehokkuustavoitteet vuodelle 2020.

Volkswagen ilmoitti sitoutumisestaan aikaisempaa kunnianhimoisempiin energiatehokkuustavoitteisiin tänään Geneven autonäyttelyssä. Vuonna 2020 Volkswagenin uusien henkilöautojen päästöt ovat enintään 95 grammaa hiilidioksidia kilometrillä.

Yhtiön sitoutumisella on merkitystä, sillä Volkswagen ei aio käyttää päästölaskennan porsaanreikiä, kuten sähköautojen moninkertaista laskentaa nollapäästöisinä autoina. Yhtiö on nyt sitoutunut tiukempaan tavoitteeseen kuin Saksan ympäristöministeri Peter Altmaier, jonka esityksen porsaanreiät nostaisivat päästörajan noin 105 grammaan kilometrillä.

”Tämä on hieno muutos. Aikaisemmin Volkswagen jarrutti EU:n polttoainetehokkuustavoitteiden tiukentamista, mutta nyt se on päättänyt itse astua eturiviin”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.

Greenpeace on vaatinut kesäkuusta 2011 lähtien, Volkswagenin sitoutumista polttoainetehokkuuteen. ”Euroopan markkinajohtajana Volkswagenilla on suurin vastuu henkilöautojen päästöistä”, Härkönen sanoo.

Jos Volkswagenin valmistamien autojen päästöt ovat 95 grammaa kilometrillä 105 gramman sijaan vuonna 2020, Euroopassa ilmastopäästöjä jää syntymättä 4,5 miljoonaa tonnia ja polttoainetta säästyy 1,8 miljardia litraa. Volkswagenin esimerkki vaikuttaa myös Yhdysvaltojen ja Kiinan energiatehokkuusmääräyksiin. Jos kaikki eurooppalaiset autonvalmistajat sitoutuisivat 95 grammaan kilometriltä, Euroopan henkilöautojen päästöt supistuisivat kymmenen prosenttia. Maantieliikenteen päästöt ovat 17 prosenttia Euroopan unionin kokonaispäästöistä.

Euroopan unioni aikoo asettaa uudet autojen polttoainetehokkuustavoitteet vuodelle 2020 kesäkuun loppuun mennessä. Esityksen mukaan nykyinen raja 130 grammaa kilometrillä kiristetään 95 grammaan kilometriltä. Saksa on kuitenkin tehnyt esityksen, joka vesittää 95 gramman tavoitteen käytännössä noin 105 grammaksi.

”Nyt Euroopan päättäjien on seurattava esimerkkiä ja asetettava tiukat rajat autojen päästöille. Se on ainoa mahdollisuus, jos yleensä aiomme autoilla ajaa tulevaisuudessa”, Härkönen jatkaa.

Volkswagenin tiedote sitoutumisesta polttoainetehokkuustavoitteisiin

Greenpeacen kampanja Volkswagenin saamiseksi tukemaan polttoainetehokkuustavoitteita

Lisätietoja:
Energiavastaava Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Suomalaisjäänmurtajat saatava irti Shellin riskihankkeista

Juha Aromaa — Thu, 28 Feb 2013 10:03:00 +0100

Shell ilmoitti eilen tiistaina, ettei aio porata öljyä Arktiksella ensi kesänä. Greenpeace on tyytyväinen uutisesta, joka osoittaa Shellin myöntävän arktisen öljynporauksen valtavat riskit ja vaatii valtionyhtiö Arctia Shippingiä irti Shellin arktisista poraushankkeista.

”Shellin kalusto ei kestänyt arktisia olosuhteita ja niissä on turvallisuuspuutteita. Suomalaisten jäänmurtajien ei pidä osallistua öljyuhkapeliin. Valtionyhtiö Arctia Shippingin on sanottava irti sopimuksensa Shellin kanssa”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Shellin yritys porata öljyä viime vuonna epäonnistui, ja yhtiön kummatkin öljynporausalukset vaurioituivat niin pahoin, että ne hinataan eri telakoille Aasiaan korjattavaksi. Viimeksi vaurioitui öljynporausalus Kulluk, joka uutena vuonna ajautui saaren rantaan Alaskassa.

Yhdysvaltain rannikkovartioston raportin mukaan öljynporausaluksissa on ollut useita turvallisuusrikkomuksia.

”Jos Shell poraisi Arktiksella, öljyvuoto olisi väistämätön. Kahdesta suomalaisjäänmurtajasta ei olisi silloin apua ympäristökatastrofin estämiseksi”, Laakso toteaa.

”Olen hyvin helpottunut Shellin päätöksestä olla poraamatta ensi kesänä, mutta yhtiön on luovuttava hankkeesta kokonaan. Pyydämme myös kaikkia vetoamaan presidentti Barack Obamaan, joka voi pysäyttää Shellin aikeet Alaskan pohjoispuolella”, Laakso sanoo.

Greenpeacen aktivistit vastustivat Shellin öljynporausta osoittamalla mieltä Helsingissä porauslaivastoon kuuluvilla jäänmurtajilla maaliskuussa ja toukokuussa. Aktivistit jatkoivat toukokuista protestiaan Öölannin ulkopuolella ja Tanskan ja Saksan välisessä Fehrmannin salmessa.

Greenpeacen tavoite on öljynporauksen kieltäminen Arktiksella ja suojelualueen perustaminen Pohjoiselle jäämerelle. Tavoitetta tukee 2,7 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

”Toiminta arktisen öljynporauksen torjumiseksi jatkuu kaikkialla Pohjoisella jäämerellä”, sanoo Tapio Laakso. ”Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii, että suuri osa jo tunnetuista öljyvaroista jätetään maahan ja öljyn polttamisesta päästään eroon. Arktisesta alueesta ei pidä tehdä uutta öljyntuotantoaluetta.”

Vetoomus presidentti Obamalle Shellin arktisen öljynporausluvan peruuttamiseksi: www.greenpeace.fi/obama

Greenpeacen kampanja Arktiksen suojelemiseksi: www.savethearctic.org

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Päästökauppa sai ensiapua – korjauksia vielä tehtävä

Juha Aromaa — Tue, 19 Feb 2013 10:18:00 +0100

Euroopan parlamentin ympäristökomitea hyväksyi tänään ehdotuksen päästökaupan korjaamisesta. Päästöoikeuksien huutokauppaa lykätään huutokauppakauden lopulle, jotta päästöoikeuksien ylimäärää voidaan rajoittaa. Tämä kuitenkin korjaa vain osan päästökauppajärjestelmän ongelmista. Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on niin matala, että ohjausvaikutus ei toimi.

”Tämänpäiväinen päätös oli ensiapua päästökaupan pelastamiseksi, mutta järeämpiä toimenpiteitä tarvitaan, jotta järjestelmä saadaan raiteilleen. Vaikka päästökauppajärjestelmä pelastettiin vaipumasta täysin merkityksettömäksi, päästökaupasta ei tällä vielä tule työkalua Euroopan talouden irrottamiseksi hiili- ja öljyriippuvuudesta. Ylimääräiset päästöoikeudet on peruutettava pysyvästi ja vuodella 2030 on asetettava vahvat päästövähennystavoitteet”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen.

”Greenpeace vaatii Suomen hallitusta tukemaan päästöoikeuksin huutokaupan siirtämistä päästökauppajakson loppupuolelle sekä ajamaan neuvotteluissa pysyviä korjauksia päästökaupan rakenteellisiin ongelmiin. Jos korjauksia ei tehdä, Eurooppaa juuttuu vuosikymmeniksi hiiliriippuvuuteen, joka johtaa ilmastokatastrofiin”, Koskinen jatkaa.

Ylimääräiset päästöoikeudet ovat päästöoikeuksia, joita päästöoikeuksien haltijat eivät tarvitse.

”Esimerkiksi Suomen suurimmat terästehtaat eivät ole koko päästökaupan historiassa ylittäneet saamiaan päästökiintiöitä”, Koskinen sanoo.
Greenpeacen ja WWF:n laskelmien mukaan ylimääräisiä päästöoikeuksia kertyy järjestelmään noin 1,42 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.
Päästöoikeuksia on liikaa, koska niitä jaettiin alun perin liikaa, taantuma on pienentänyt tuotantoa ja päästöjä on voinut kompensoida.

Vuoden alussa on alkanut uusi päästökaupan huutokauppakausi. Nyt käsittelyssä olleen ehdotuksen mukaan oikeuksia huutokaupattaisiin vain vähän kauden alkupuoliskolla, jotta päästöoikeuksien tarjonta ei entisestään kasvaisi. Greenpeacen ja WWF:n kesällä 2012 julkaiseman raportin mukaan päästöoikeuksien huutokaupan siirtäminen kauden loppupuoliskolle ei riitä, vaan päästöoikeudet on jätettävä kokonaan huutokauppaamatta.

Päästökaupan pitäisi toimia siten, että saastuttajilla on hallussaan päästöjensä verran päästöoikeuksia. Kun päästöoikeuksien määrää portaittain vähennetään, päästöoikeuksien niukkuus nostaa päästöoikeuksien hintaa ja kannustaa päästövähennyksiin siellä, missä se on edullisinta. Ylimääräisten päästöoikeuksien takia päästöoikeuksien niukkuus, jonka tarkoitus on saada aikaan pienempiä päästöjä, saavutetaan tällä vauhdilla aivan liian myöhään, aikaisintaan vuonna 2024.

Päästökauppa on EU:n keskeinen työkalu ilmastopäästöjen vähentämisessä ja näin katastrofaalisen ilmastonmuutoksen estämisessä. Päästökaupan piiriin kuuluvat muun muassa energiantuotanto ja terästeollisuus, kun taas esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat päästökaupan ulkopuolella.

Greenpeacen ja WWF:n muistio päästökaupasta

Lisätietoa:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Talvivaaran kaivostoimintaa ei saa käynnistää eikä jätevesiä päästää vesistöihin

Juha Aromaa — Thu, 14 Feb 2013 10:04:00 +0100

Greenpeace tuomitsee Talvivaaran aikeet nopeuttaa tuotannon käynnistämistä laskemalla alueella olevat jätevedet vesistöihin. Myöskään malmin tuontia biokasaliuotukseen ei saa aloittaa ennen kuin alueen jätevedet on puhdistettu ja vesikierto on suljettu.

”Talvivaaran tähänastinen toiminta on osoittanut, että lupa päästää jätevettä maastoon johtaa ympäristöpäästöihin, joita ei voi hyväksyä. Kaivostoimintaa ei saa päästää jatkumaan, ellei kaivokselle saada aikaan kokonaan suljettua kiertoa”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Jehki Härkönen.

Yhtiö on julkistanut 260 miljoonan euron osakeannin. Yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen varsinkin valtionyhtiö Solidiumin sijoituksella ei saa johtaa uusien ympäristöriskien ottamiseen.

”Jos Talvivaara ei pysty osoittamaan tapaa järjestää kaivostoimintansa suljetulla vesikierrolla, yhtiö kannattaa ajaa alas ja biokasaliuotuksen pysäyttäminen ja alueen siivous aloittaa nyt, eikä vasta seuraavan mittavan päästön jälkeen”, Härkönen jatkaa.

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Shellin arktinen öljynporauskalusto telakalle

Juha Aromaa — Tue, 12 Feb 2013 11:19:00 +0100

Shellin kummatkin arktiseen öljynporaukseen tarkoitetut öljynporausalukset hinataan aasialaisille telakoille korjattavaksi. Shellin on todettava, ettei yhtiöllä ole edellytyksiä riskialttiiseen öljynporaukseen herkällä Arktiksella. Greenpeace vaatii lisäksi, että Shellin laivastoon kuuluvien jäänmurtajien on myös jäätävä kotisatamaan.

"Shell yritti aloittaa arktista öljynporausta Alaskan pohjoispuolella viime vuonna. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen sen kummatkin öljynporausalukset ovat käyttökelvottomia, ja ovat nyt matkalla telakalle korjattavaksi. On aivan selvää, ettei Shellillä ole edellytyksiä hallita öljynporausta arktisissa olosuhteissa”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Öljynporausalus Noble Discoverer ajautui Alaskassa karille 16. heinäkuuta matkalla öljynporausalueelle ja öljynporausalus Kulluk joutui tuuliajolle ja ajautui saaren rantaan Alaskassa uudenvuodenaattona matkalla huollettavaksi.

”Shellin on hylättävä vaarallinen öljynporaussuunnitelmansa. Samoin suomalaisen valtionyhtiö Arctia Shippingin on irtauduttava sopimuksesta, joka sitoo sen riskihankkeeseen, jossa hintana voi olla korvaamaton vahinko Arktiksella”, Laakso jatkaa.

“Shellin hallituksen puheenjohtajalta Jorma Ollilalta voi kysyä, kuinka kauan yhtiö aikoo kaataa rahaa suunnitelmiinsa porata öljyä Arktiksella. Nyt on aika keskittyä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ja hylätä uhkapeli ilmastolla ja herkällä pohjoisella ympäristöllä”, Laakso sanoo.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Greenpeace: Energia- ja ilmastostrategia perustuu toiveajatteluun

Juha Aromaa — Fri, 08 Feb 2013 13:15:00 +0100

Greenpeacen mielestä hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän tänään päivittämä kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys perustuu epärealistisille toiveille.

”Strategia perustuu epärealistisille toiveille. Sähkönkulutusennustetta on jälleen lihotettu poliittisin perustein. Strategia ei vie Suomea ilmastonmuutoksen torjunnassa vaaditulle päästövähennysuralle”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Hallitus väittää tiedotteessaan ilmastopäästöjen vähenevän voimakkaasti 2025 mennessä. Strategian julkaistussa taustamuistiossa ydinvoimaloiden käynnistymisen väitetään vähentävän päästöjä noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. VTT:n selvitysten mukaan kahden ydinreaktorin rakentaminen vähentäisi kuitenkin sähköntuotannon päästöjä Suomessa vain miljoonalla tonnilla reaktoria kohden [1].

”Strategia yrittää uskotella, että vuonna 2025 Suomessa on verkkoon kytketty kolme uutta ydinvoimalaa. Taloudelliset realiteetit eivät tue hallituksen ydinvoimauskoa. Suomen energiapolitiikkaa rakennetaan hiekalle. Samaan aikaan todellisia panostuksia uusiutuvaan sähköntuotantoon laiminlyödään”, Koskinen sanoo.

”Vastuullista ja ennakoivaa politiikkaa olisi luopua fossiili- ja ydinvoimaharhasta, keskittyä työllistävään ja Suomen energiaomavaraisuutta vahvistavan uusiutuvan energian tukemiseen."

[1] VTT 2010: Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset, s. 57. http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2010/W141.pdf

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Greenpeace rohkaisee Suomea tekemään energiavallankumoukseen

Juha Aromaa — Thu, 07 Feb 2013 10:05:00 +0100

Greenpeace julkaisi tänään torstaina energiaskenaarion Suomelle vuoteen 2050. Skenaariossa esitetään, kuinka Suomessa tehdään energiavallankumous, joka leikkaa ilmastopäästöt ja uudenaikaistaa energiantuotantomme. Energiavallankumousmallin laskelmat näyttävät, etteivät muutoksen esteet ole teknisiä eivätkä taloudellisia. Poliittisilla päätöksillä on osoitettava oikea suunta energiainvestoinneille.

Greenpeacen energiavallankumousmallissa Suomen energiankulutus vuonna 2050 on 41 prosenttia nykyistä pienempi. Mallin mukaan energiasta 87 prosenttia on uusiutuvaa energiaa vuonna 2050.

Tärkeintä energiavallankumouksessa on ilmastopäästöjen lopettaminen lähes kokonaan. Energiavallankumousmallissa hiilidioksidipäästöt laskevat 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asukasta kohti päästöt laskevat nykyisestä 10,1 tonnista 0,7 tonniin.

”Suomi on aivan liian pitkään juuttunut viime vuosisadan keskitettyyn ja riskialttiiseen, ilmastoa tuhoavaan energiantuotantoon. Nyt on aika tehdä energiavallankumous, jolla pelastetaan ilmasto ja turvataan suomalaisten hyvinvointi. Tekniikka on olemassa ja energiavallankumous tuo työtä. Nyt on poliittisten päätösten aika”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Sähköä lisää tuulella, biomassalla ja auringolla

Sähkö tuotetaan energiavallankumousmallissa uusiutuvilla energialähteillä. Vuonna 2050 Suomessa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä lähes kaikki sähkö, 94 prosenttia sähkönkulutuksesta. Ydinvoimasta luovutaan kokonaan 2030-luvun alussa. Suomessa uusiutuvaa sähköä on perinteisesti tuotettu vesivoimalla ja biomassalla. Uudet uusiutuvat energiamuodot, kuten tuuli ja aurinko, kasvattavat voimakkaasti osuuttaan ja kattavat 49 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2050.
Energiavallankumousmallissa tuotannoltaan vaihtelevien energiamuotojen, kuten aurinkosähkön ja tuulen, osuus kasvaa. Tuotantovaihteluiden kompensoimiseksi on investoitava älykkäisiin sähköverkkoihin, kulutuksen säätelyn hallintaan ja sähkön varastointiin.

Koska sekä fossiilisten polttoaineiden hinnat että hiilidioksidipäästöjen hinta nousevat, sähkön tuotantokustannus vuonna 2050 on alhaisempi verrattuna tilanteeseen, ettei energiavallankumousta tehdä. Energiavallankumousmalli auttaa lisäksi tasapainottamaan kansantaloutta, koska fossiilisten polttoaineiden tuonnista luovutaan. Suomen energian nettotuonnin arvo on yli viisi miljardia euroa, josta suurin osa on öljyä ja hiiltä.

Lämpöä biomassasta, auringosta ja maasta

Suomen lämmöntarpeesta katetaan jo tällä hetkellä noin 44 prosenttia uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla tuotannolla. Valtaosa tästä on biomassan polttoa. Suomessa on jo olemassa varsin kattava kaukolämpöverkko, joka mahdollistaa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tuotetun lämmön että laajan maalämmön ja aurinkolämmön käytön lämmityksessä.

Energiavallankumousmallissa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan Suomen kokonaislämmöntarpeesta 94 prosenttia vuonna 2050. Lämmityksen tarvetta vähennetään vertailumalliin energiatehokkuutta parantamalla ja fossiilisia polttoaineita korvataan auringolla, maalämmöllä, vedyllä ja uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä.

Sähköä liikenteeseen

Liikennettä pitää ohjata kasvavassa määrin raideliikenteeseen ja julkisen liikenteen osuutta on kasvatettava erityisesti kaupunkialueilla. Henkilöautoliikenteessä on siirryttävä hybridi- ja sähköautoihin. Energiavallankumousmallissa mukaan vuonna 2060 liikenteen energiantarpeesta puolet tuotetaan sähköllä.

Liikenteen sähköistämisestä ja sen aiheuttamasta sähkönkulutuksen kasvusta huolimatta päästöt laskevat, koska lähes kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Energiavallankumousmalli kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 7641 012
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Neste Oilin tulos sademetsien kustannuksella

Juha Aromaa — Tue, 05 Feb 2013 08:16:00 +0100

Neste Oil on parantanut uusiutuvan dieselinsä kannattavuutta pääasiassa loppuvuonna alhaisen palmuöljyn maailmanmarkkinahinnan takia. Greenpeace muistuttaa, että tulos syntyy sademetsien kustannuksella.

”Palmuöljyplantaasien määrää on kasvatettu viime vuosina sadoilla tuhansilla hehtaareilla. Yli puolet uusista plantaaseista raivataan arvokkaisiin sademetsiin Indonesiassa ja Malesiassa. [1] Raivaamisesta syntyvillä päästöillä on globaali merkitys: Indonesian tuhotuista metsistä ja turvemaista vapautuu noin neljä prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Tämä on valtava luku alueelta, joka on vähemmän kuin promille maailman maa-alasta. [2,3,4]”, sanoo Greenpeacen biopolttoainevastaava Sini Harkki.

”Neste Oil on maailman suurimpia yksittäisiä palmuöljyn käyttäjiä ja yhtiöllä on suuri osavastuu Kaakkois-Aasian sademetsien tuhoutumisesta ja toimintaan liittyvistä valtavista kasvihuonekaasupäästöistä. Parantunut tulos ei todellakaan anna aihetta iloon, jos se tarkoittaa sitä, että yhtiö lukkiutuu vielä pidemmäksi ajaksi käyttämään palmuöljyä biodieselinsä pääraaka-aineena”, Harkki jatkaa.

Viitteet:

[1] Koh, L.P & Wilcove, D.S. 2008. Is oil palm agriculture really destroying tropical biodiversity? Conservation Letters, in press, doi: 10.1111/j.1755-263X.2008.00011.

[2] Hooijer, A, M Silvius, H Wösten, H and S Page (2006) PEAT-CO2, Assessment of CO2 emissions from drained peatlands in SE Asia Delft Hydraulics report Q3943 7 December 2006

[3] IPCC, Working Group III, 2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (eds), Cambridge University Press, Cambridge, United Kingdom and New York, NY, USA.

[4] Perustuu metsäkadon aiheuttamiin 8,52 miljardin tonnin ilmastopäästöihin. IPCC WGIII (2007): 104 ‘Figure 1.2: Sources of global CO2 emissions, 1970-2004 (only direct emissions by sector)’. Indonesia’s peatland emissions are 1.8Gt/year. Hooijer et al (2006) 29. There are 27.1 million hectares of peatlands in SE Asia, 83% of this is in Indonesia. 10.6 million hectares (39%) of peatland in SE Asia was deforested in 2000. Accounting for continued deforestation at a rate of 1.5%/year, the deforested peatland area in 2006 is around 45% of total peatland area, or 12.1 million hectares. 83% of 12.1 = 10 million of peatland deforested and degraded. Source: Hooijer et al (2006): 9, Wetlands International (2006a, 2006b). CIA (2007) gives global land area as 15 billion hectares. So Indonesia’s degraded peatlands equal 0.07% of the earth’s land surface.

Lisätietoja:
Biopolttoainevastaava Sini Harkki, puhelin 050 582 1107
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Arktisen neuvoston öljyntorjuntasopimusluonnos epämääräinen

Juha Aromaa — Mon, 04 Feb 2013 11:12:00 +0100

Arktisen neuvoston huomenna Jukkasjärvellä Ruotsissa alkavan ympäristöministerien kokouksen aattona julkisuuteen vuotanut neuvoston öljyntorjuntasopimusluonnos on epämääräinen ja vakavasti puutteellinen, eikä siinä ole riittäviä sanktioita, jotka turvaisivat tehokkaan öljyntorjunnan. Suunnitelmaa on valmisteltu jo lähes kaksi vuotta.

Sopimus Co-operation on Marine Oil Pollution Preparedness and Response in the Arctic, on tarkoitus hyväksyä Arktisen neuvoston ulkoministerien kokouksessa toukokuussa.

Greenpeacen haltuunsa saama sopimusluonnos sisältää epämääräisiä ilmauksia, joissa maita pyydetään ottamaan ”asianmukaisia askelia” öljyvuodon hallitsemiseksi, mutta näiden askelien minimitasoa ei ole määritelty. Sopimusluonnoksessa ei ole lainkaan mainittu öljy-yhtiöiden vastuuta eikä siinä ole toimivia ratkaisuja rajat ylittävän öljyonnettomuuden varalle.

“Tämä sopimusluonnos ei luo uskoa siihen, että Arktinen neuvosto pystyisi suojelemaan herkkää ympäristöä, kun pahin tapahtuu. Se on käsittämättömän epämääräinen, siinä ei aseteta öljy-yhtiöitä vastuuseen virheistään, eikä siinä ole mitään, millä voisi taata riittävää öljyntorjuntakalustoa, kun öljyvuoto Arktiksella tapahtuu”, Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso sanoo.

“Voi vakavasti kysyä, miten öljy-yhtiöt ovat vaikuttaneet tämän sopimuksen valmisteluun. Pystyykö Arktinen neuvosto valvomaan Aktiksen herkkää ympäristöä tehokkaasti? Maailma seuraa Arktista, mutta Arktinen neuvosto ei täytä odotuksia”, Laakso jatkaa.

Arktisen neuvoston Flickr-tilillä on julkaistu kuvia, joissa öljy-yhtiöiden edustajat osallistuvat työryhmän työhön sekä kokoukseen, jossa sopimusluonnos viimeisteltiin. (1)

”Sopimus velvoittaa Suomen, Ruotsin, Tanskan, mukaan lukien Grönlannin ja Färsaaret, Islannin, Venäjän, Yhdysvallat ja Kanadan niin vähään, että se on käytännössä merkityksetön”, Laakso sanoo.

Huolimatta lupauksista, että tämä olisi ensimmäinen laillisesti sitova öljyntorjuntasopimus, siinä ei esitetä lainkaan tehokasta öljyntorjuntakalustoa, ei tekniikkaa öljylähteen tukkimiseksi eikä öljyyn likaantuneen ympäristön puhdistamiseksi. Dokumentissa on vain epämääräisiä lauseita siitä, kuinka arktisten maiden olisi ”varmistettava”, että ne ottaisivat ”asianmukaisia askeleita saatavissa olevien voimavarojen puitteissa”.

“Yksikään öljy-yhtiö ei ole koskaan osoittanut pystyvänsä puhdistamaan jäätä öljystä. Sopimusluonnoksessa ei ole mitään, joka osoittaisi, miten öljy-yhtiö pystyisi pysäyttämään Meksikonlahden onnettomuuden kaltaisen tuhon tai siivoamaan sellaisen jäljet”, Laakso sanoo.

Arktinen neuvosto ei ole asettanut vähimmäisvaatimuksia, jotka Arktisissa maissa on oltava, jos arktinen öljynporaus aloitetaan. Koska arktisen öljynporausalueet ovat syrjässä asutuksesta, ei ole mitään takeita, että asianmukaista öljyntorjuntakalustoa olisi saatavissa. (2)

Lisätietoa:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, 050 369 6202
Professori Richard Steiner, biologi ja öljyntorjunta-asiantuntija, +1 907 360 4503 (englanniksi)

Sopimusluonnos Co-operation on Marine Oil Pollution Preparedness and Response in the Arctic

Viitteet:

(1) Arktisen neuvoston Flickr-tilillä julkaistut kuvat esittävät öljy-yhtiöiden edustajia osallistumassa öljyntorjuntasopimusta valmistelevan työryhmän kokouksiin ja kokoukseen, jossa sopimusluonnos viimeisteltiin. Peter Velez edusti Shelliä osana Yhdysvaltojen delegaatiota (toinen vasemmalta), Vladimir Dimitrov edusti Gazpromia (ei kuvassa).

(2) Myös Shell Alaskan varatoimitusjohtaja Pete Slaiby myöntää: “Tässä ei ole sokerikuorrutusta, voin kuvitella, että vuotoja tulee.”

Jorma Ollilan johtama Shell valittiin vuoden pahimmaksi yhtiöksi

Juha Aromaa — Thu, 24 Jan 2013 09:10:00 +0100

Tänään torstaina Greenpeace ja Berne Declaration -järjestö julkistivat Davosissa maailman talousfoorumin yhteydessä vuoden pahimmille yhtiöille annettavan Public Eye Award -palkinnon saajat. Huomionosoituksen saavat vuosittain yritykset, joiden ahneus ja piittaamattomuus ympäristöstä on ollut erityisen silmiinpistävää. Tuomariston palkinnon sai yhdysvaltalainen pankki Goldman Sachs ja yleisöäänestyksellä annetun palkinnon Shell, jonka hallituksen puheenjohtaja on Jorma Ollila. Shellin tuomio yleisöäänestyksessä oli selvä, 41 800 äänestäjää piti Shelliä pahimpana yrityksenä.

Palkinnonjakotilaisuudessa puhuivat professori William K. Black, joka on tullut tunnetuksi Yhdysvaltain säästöpankkikriisiin liittyvien väärinkäytösten paljastamisessa, ja talousetiikan tutkija Ulrich Thielemann.

Shell on mukana useissa kiistanalaisissa ja vaarallisissa öljyntuotantohankkeissa. Yleisöäänestyksessä pahimmaksi yhtiöksi valittu Shell haluaa nyt aloittaa öljynporauksen myös erityisen herkillä arktisilla alueilla. Pohjoinen napajää sulaa ilmastonmuutoksen vuoksi, mutta Shellille ilmastokriisi näyttää olevan vain uusi liiketoimintamahdollisuus. Lisäksi öljynporaus Arktiksen ankarissa olosuhteissa on erityisen vaarallista. Siitä huolimatta Shell on valmis asettamaan vaaraan erityisen herkän ja häiriöistä vaikeasti toipuvan ekosysteemin.

Shell ei myöskään ole valmis toimimaan Arktiksen olosuhteissa. Esimerkiksi sen porausaluksista kumpikin ajautui karille, toinen matkalla porausalueelle, toinen matkalla porausalueelta huollettavaksi.

Shell on nykyisen hallituksen puheenjohtajan Jorma Ollilan aikana investoinut 4,5 miljardia dollaria riskialttiiseen hankkeeseen, joka uhkaa Arktista. Samaan aikaan Shell on lisännyt panostusta Kanadan öljyhiekkaan, mikä on likaisin öljyn lähde. Investoinnit uusiutuvaan energiaan ovat sen sijaan vähentyneet.

”The Public Eye Award -palkinto osoittaa, että ihmiset pitävät Shelliä silmällä, ja yleinen mielipide rankaisee sitä, jos jääräpäisyys jatkuu”, sanoo Greenpeace pääsiihteri Kumi Naidoo.

”Tultuaan valituksi Shellin hallituksen puheenjohtajaksi Ollila oli huolissaan ilmastonmuutoksesta ja vaati toimia sen pysäyttämiseksi. Nyt hänestä itsestään on tullut yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ilmastonmuutoksen torjumisen esteistä”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

”Suomelle ei ole kunniaksi, että olemme eturivissä Shellin ja sitä tukevien suomalaisten jäänmurtajien kanssa uhkaamassa Arktista. Herkän Arktiksen suojeleminen pitäisi olla erityisesti meidän pohjoisessa elävien huoli”, Laakso jatkaa.

Goldman Sachs sai tuomariston palkinnon suurten ihmismäärien köyhdyttämisestä. Tuomariston arviossa painoivat muun muassa Goldman Sachsin johdannaiskaupat sekä mestarillisuus julkisten virkojen täyttämiseen vaikuttamisessa pankin etujen turvaamiseksi. Goldman Sachs on tuomariston mukaan finanssikriisin suurimpia voittajia, joka on itse tuottanut sen aineksia.

Lisätietoja:

www.publiceye.ch

Shellin ja Goldman Sachsin vastamainokset

Pääsihteeri Kumi Naidoo, Greenpeace, avustaja Radu Dumitraşcu, puhelin +31 6 46 184 248
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, Greenpeace (Helsinki), puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace (Helsinki), puhelin 050 369 6202

Greenpeace julkistaa Suomen energiavallankumouksen

Juha Aromaa — Tue, 22 Jan 2013 09:44:00 +0100

Suomessa tarvitaan energiavallankumousta. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi meidän on vuoteen 2050 mennessä tuotettava energiamme uusiutuvilla energianlähteillä ilman fossiilisia polttoaineita.

Tervetuloa Greenpeacen energiavallankumouksen julkistamistilaisuuteen

torstaina 7.2.2013 kello 9.30 - 11.00 Eurooppasalissa, Malminkatu 16 Helsinki.

Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen esittelee Greenpeacen energiaskenaarion kohti vuotta 2050. Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kertoo Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta. Keskustelu paljastaa, olemmeko jo nyt tekemässä yhdessä energiavallankumousta.

Ohjelma

9.30 Aamukahvi
10.00 Greenpeacen energiavallankumous pähkinänkuoressa, energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen
10.05 Suomen ilmasto- ja energiastrategia, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
10.20 Keskustelu, olemmeko menossa energiapolitiikassa samaan suuntaan?
10.30 Energiavallankumous tarkemmin: Riittääkö tuuli? Poltetaanko puuta? Turvataanko työpaikat? energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen
11.00 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, Greenpeace, puhelin 09 4245 0233, 050 369 6202, juha.aromaa@greenpeace.org

Benetton sitoutuu myrkyttömään muotiin

Juha Aromaa — Wed, 16 Jan 2013 12:38:00 +0100

Vastauksena Greenpeacen Detox-kampanjaan, italialainen muotibrändi Benetton on tänään sitoutunut poistamaan kaikki haitalliset kemikaalit koko maailmanlaajuisesta tuotantoketjustaan sekä kaikista tuotteistaan.

"Benetton näyttää todelliset värinsä sitoutuessaan puhdistamaan myrkyllisen jalanjälkensä. Nähtäväksi jää milloin muut suuret italialaiset muotitalot vastaavat asiakkaidensa vaatimukseen luoda muotia, joka ei verota maapalloa", sanoo Chiara Campione, Greenpeacen kampanjoitsija.

Osana sitoutumistaan Benetton julkistaa päästötiedot omista tuotantolaitoksistaan ja maailmanlaajuisista tavarantoimittajistaan, yhteensä 30 tuotantolaitoksesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Benetton lisää näin alan läpinäkyvyyttä, jonka Detox-kampanja on saanut vauhtiin. Tämä helpottaa tuotantolaitosten läheisyydessä asuvien ihmisten mahdollisuuksia tietää, mitä heidän ympäristöönsä lasketaan.

"Sitoutuessaan vaatimuksiin myrkyttömyydestä Benetton liittyy muiden suurten brändien, kuten esimerkiksi Leviksen, joukkoon. Yhdessä ne haastavat muotiteollisuuden kehittämään vaarattomia vaihtoehtoja myrkyllisille kemikaaleille. Tämä on voitto paikallisille yhteisöille ympäri maailmaa, joiden päivittäiseen elämään myrkkyjen saastuttama vesi vaikuttaa", Campione sanoo.

Benetton on 13. maailmanlaajuinen yritys, joka sitoutuu puhdistamaan tuotantoketjunsa ja tuotteensa Greenpeacen Detox-kampanjan käynnistyttyä vuonna 2011. Se on yhdeksäntenä yrityksenä ilmoittanut konkreettisen päivämäärän - vuoden 2015 loppuun mennessä - jolloin se aikoo luopua PFC-kemikaalien (perfluorattujen yhdisteiden) [1] käytöstä. Sitoutuminen myrkyttömyyteen koskee kaikkia 6500 Benettonin liikettä sekä kaikkia yrityksen omistamia brändejä, joita ovat muun muassa Sisley ja Playlife.

Greenpeacen Detox-kampanja vaatii muotibrändejä sitoutumaan haitallisten kemikaalien poistamiseen tuotantoketjustaan vuoteen 2020 mennessä ja vaatimaan tavarantoimittajiaan luopumaan tuotantolaitosten myrkkypäästöistä.

Benettonin sitoutuminen myrkyttömyyteen

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 09 4245 0233, 050 369 6202

Viite:

[1] Perfluoratut yhdisteet (PFC) ovat teollisesti valmistettuja kemikaaleja, jotka hylkivät vettä ja öljyä. Tekstiiliteollisuudessa niitä käytetään parantamaan tekstiilin tai nahan vedenkestävyyttä ja tahrattomuutta.