<rss version="2.0" xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"><channel><title>Tilaa ilmastokampanjan päivitykset</title><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/</link><description>Kaikki bloggaukset, uutiset, kuvat, videot, raportit ja actionit Greenpeacen ilmastokampanjasta. </description><language>fi-fi</language><copyright>(c) 2013, Greenpeace</copyright><lastBuildDate>Sat, 25 May 2013 15:15:26 +0200</lastBuildDate><ttl>5</ttl><category>ilmastonmuutos/mertensuojelu</category><item><guid isPermaLink="false">0000b0ea-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/hyv-rouva-merkel-auttakaa-pelkn-sitoutumista/blog/45290/</link><title>Hyvä rouva Merkel, auttakaa, pelkään sitoutumista</title><description>&lt;p dir="ltr"&gt;&lt;span&gt;&lt;img style="float: left; margin-left: 7px; margin-right: 7px;" src="http://www.greenpeace.org/finland/community_images/57/175357/80261_129122.jpg" alt="EuvsCO2" width="300" height="196" /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;&lt;span&gt;Saksan autoteollisuutta pelottaa sitoutua ilmastopäästöjen vähentämiseen. Niinpä se huutaa apua Saksan liittokansleri &lt;/span&gt;Angela Merkeliltä&lt;span&gt;. Saksan autoteollisuusliitto VDA:n johtaja &lt;/span&gt;Matthias Wissman&lt;span&gt; kirjoitti tällä viikolla Merkelille ja valitti, miten tiukemmat autojen päästörajoitukset ovat haitaksi autoteollisuudelle. Wissman pyysi Merkeliä vastustamaan uusia päästömääräyksiä, joista päätetään Brysselissä juuri nyt.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Mikä sitten harmitti Wissmania niin paljon? Yli puoli miljoonaa Greenpeacen tukijaa sai Euroopan suurimman autovalmistajan Volkswagenin lupaamaan, että se aikoo saavuttaa tiukemmat päästörajat. Tämä lupaus on eri linjassa muun saksalaisen autoteollisuuden ja Saksan hallituksen näkemyksen kanssa. Lupaus antoi uutta toivoa hiilidioksidipäästöjen leikkaamisesta ja maailman öljyjanon sammuttamisesta. &lt;a href="http://euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Greenpeacen uusi vetoomus&lt;/a&gt; vaatii nyt eurooppalaisia poliitikkoja äänestämään tiukempien rajoitusten puolesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Saksan autoteollisuusliitto VDA ja Saksan hallitus ovat soma parivaljakko, mutta muodostavat ison uhan uusien, hiilidioksidipäästöjä leikkaavien lakien läpimenemiselle. Uusi laki voisi puolittaa autojen päästöt vuoteen 2025 mennessä. Bensasyöppöjä autoja valmistavat BMW ja Daimler kuitenkin tuntevat itsensä uhatuiksi. BMW murjottaa, koska heidän mielestään uudet standardit olisivat “mahdottomia toteuttaa”. Heidän edustajansa tapaavat nyt eri Euroopan maiden hallituksia ja yrittävät saada nämä äänestämään heikommista päästörajoista.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Jos poliitikot uskovat autopomojen väittämiä, eurooppalaiset autot pysyvät samalla kaistalla kohti saastunutta ja hyvin öljyriippuvaista tulevaisuutta. Autoteollisuus kärsii ilmeisesti myös muistinmenetyksestä, sillä kun vuonna 2008 EU hyväksyi autojen hiilidioksidipäästörajoitukset, autoteollisuus väitti että nämä koituisivat heidän kohtalokseen. Todellisuudessa monet autovalmistajat ovat saavuttaneet nuo tavoitteet jo ennakkoon.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Jo 78 000 ihmistä on allekirjoittanut vetoomuksemme. Meillä on edelleen mahdollisuus saada hallituksemme lopettamaan Saksan autoteollisuuden kuunteleminen ja tehdä tyhjäksi Saksan hallituksen aikeet. &lt;a href="http://euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Allekirjoita vetoomuksemme ja auta saamaan aikaan tiukat päästörajat.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näytetään yhdessä Saksan autoteollisuudelle, ettei hallitukselle valittaminen auta. Vuoden 2025 tavoite on paras tapa puhdistaa autot ja käyttää vähemmän fossiilisia polttoaineita. Merkelin ja muiden maiden päättäjien on jätettävä huomioimatta autoteollisuuden ehdotukset ja annettava selkeät tavoitteet ilmastopäästöjen leikkaamiselle.&lt;/p&gt;</description><pubDate>Fri, 24 May 2013 10:04:53 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Outi Immonen</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000b070-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/voi-ei-viisi-syyt-miksi-kanadan-pministeri-tu/blog/45168/</link><title>Voi ei! Viisi syytä, miksi Kanadan pääministeri tulisi pitää kaukana Arktikselta</title><description>&lt;p&gt;&lt;br /&gt;Kuuden lyhyen vuoden aikana Kanadan pääministeri Stephen Harperin hallitus on vaihtanut jääkiekon, vaahterasiirapin ja ratsupoliisit öljyputkikiistoihin, öljyhiekkaan ja ilmastonmuutoksen kieltämiseen. Tämä hallitus on tuhonnut Kanadan ympäristöä ja nyt se yrittää työntää öljyistä esityslistaansa Arktiseen neuvostoon.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanada perusti Arktisen neuvoston vuonna 1996 muiden arktisten valtioiden kanssa yhteistyön ja ympäristönsuojelun takaavaksi foorumiksi. Pikakelaus vuoteen 2013: Kanada ottaa puheenjohtajuuden neuvostossa ja ajaa ilmastonmuutosta edistävää, vaarallista arktisen alueen avomeren öljynporausta sen sijaan, että ottaisi ilmastonmuutoksen ja sulavan Arktiksen tosissaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jos ihmettelet, miltä arktisen yhteistyön ja suojelun seuraavat kaksi vuotta mahtavat näyttää, tarkastellaan lähemmin Harperin hallituksen tapoja välttää kaikkia ilmastoamme säästäviä toimia.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;1) Ilmastonmuutos on liioittelua, sanoi Vuoden Fossiili&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanada on hiilidioksidipäästöjen aiheuttajana maailman kärkikymmenikössä. Silti maa on heikentänyt kansainvälisiä sopimuksia ja jopa Yhdysvaltojen ja Euroopan maiden kansallista lainsäädäntöä. Palkinnoksi siitä se on ansainnut "Vuoden Fossiilin" tittelin jo kuutena vuotena peräkkäin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanadan luonnonvaraministeri ja innokas ilmastonmuutoksen kieltäjä Joe Oliver on kyseenalaistanut ilmastotieteen sanomalla: "Luulen, etteivät ihmiset ole enää niin huolissaan parin asteen ilmaston lämpenemisestä... Tutkijat ovat lähiaikoina todistaneet, että pelkomme [ilmastonmuutokseen liittyen] ovat liioiteltuja." Mikä on hänen lähteensä? Fox News.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;2) Hyvä, hiili! Buu, uusiutuvat!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kanada lahjoittaa vuosittain 1,3 miljardia dollaria maailman varakkaimmille yrityksille (Arvatkaa kenelle!) ja leikkaa samalla tukia energiatehokkuuteen ja uusiutuvan energian kehittämiseen tähtääviltä toimijoilta. Siitäs saitte, aurinkopaneelit!&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;3) Mitä vain haluat, öljyteollisuus&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Harperin hallitus kaipaa öljy-yhtiöiden hyväksyntää niin kovasti, että vähät välittää mistä tahansa, mikä edes näyttää sellaiselta säännöltä tai tutkimukselta, joka voisi asettua öljyteollisuuden tielle. Tämä sisältää ärsyttävät ympäristöarvioinnit ja rasittavat säännökset, jotka tähtäävät muun muassa vesistöjen suojeluun.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;4) Ilmastotiede alas, poliittinen tiede kunniaan&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Hallituksen ilmastotieteilijät ja tutkijat voivat puhua vain, kun heitä puhutellaan. Silloinkin sallitaan ainoastaan hallituksen seulomat kommentit. Ympäristön tutkimukseen myönnettävää rahoitusta on leikattu roimasti.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;5) Kysymykset ovat terrorismia&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ympäristöjärjestöt, jotka uskaltavat esittää kysymyksiä kaikkitietävälle, nerokkaalle öljyteollisuudelle, leimataan radikaaleiksi ja äärimmäisyyksiin meneviksi terroristeiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämä kaikki on osa hallituksen häiritsevää, epädemokraattista taktiikkaa, jonka tavoite on syövyttää nakertaa sääntelyä, oikeuksia ja tutkimuksia, jotka osuvat öljyteollisuuden tielle ja tukevat lyhytnäköisiä taloudellisia tavoitteita. Tämä taktiikka on suora isku vasten enemmistön kasvoja, joka vaatii hallitukselta ilmastoa säästäviä sääntöjä ja stadardeja.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Haluatko tehdä jotain?&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.greenpeace.org/canada/noarcticoil/"&gt;Lähetä kirje Harperin hallitukselle&lt;/a&gt; ja kerro päättäjille, ettemme anna heidän päästää öljyteollisuutta Arktiseen neuvostoon noin vain.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;PATRICK BONIN&lt;br /&gt;Kirjoittaja on Greenpeacen ilmasto- ja energiakampanjoitsija Kanadassa&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Thu, 16 May 2013 09:13:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><category>mertensuojelu</category><dc:creator>Patrick Bonin</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000b065-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/arktinen-neuvosto-tutkii-muttei-vlit-tuloksis/blog/45157/</link><title>Arktinen neuvosto tutkii muttei välitä tuloksista</title><description>&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arktinen neuvosto on vuosien varrella tuottanut valtavan määrän korkeatasoista tutkimustietoa arktisesta ympäristöstä. &lt;em&gt;Arctic Climate Impact Assessment&lt;/em&gt; oli ilmestyessään 2004 merkittävä askel ilmastotutkimuksen saralla. Valitettavasti Arktisen neuvoston jäsenmaita ei ole kiinnostanut soveltaa tutkimustietoa käytännön toimintaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tutkimusta on riittänyt viime vuosien aikana. Suomen ulkoministeri &lt;a href="http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=276514&amp;amp;nodeid=15149&amp;amp;contentlan=2&amp;amp;culture=en-US"&gt;Erkki Tuomioja listasi Kiirunan ulkoministerikokouksen puheessaan näitä tuotoksia&lt;/a&gt;:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;“The work of the Arctic Council has been remarkable during the last years. I am referring to, e.g. the Reports on Arctic Biodiversity, Arctic Ocean Acidification, Ocean Review, Arctic Resilience, Ecosystem Based Management, Obsolete Pesticides and Short-lived Climate Forcers which substantially increase our awareness of the challenges in the Arctic.”&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kokouksessa julkaista raportti &lt;a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/Tutkimus+J%C3%A4%C3%A4meri+happanee+nopeasti/a1367818563175"&gt;Jäämeren happamoitumisesta on yksi huolestuttavimmista.&lt;/a&gt; Yksi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nopean nousun seurauksista, on merten happamoituminen, jolla voi olla erittäin tuhoisia seurauksia meriekosysteemeille.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tiedon ja tutkimuksen karttumisesta huolimatta Arktinen neuvosto ei ole saanut aikaan päätöksiä haavoittuvan arktisen ympäristön suojelemisesta. Teollisen toiminnan lisääntyminen alueella tapahtuu tällä hetkellä käytännössä ilman kunnollista sääntelyä. Esimerkiksi kalastus siirtyy pohjoiseen merijään vetäytyessä, mutta tietoa kestävän kalastuksen tasosta alueella, ei yksinkertaisesti ole olemassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kiirunan ulkoministerikokouksessa hyväksyttiin öljyntorjuntasopimus, joka valitettavasti on melko lailla yhtä tyhjän kanssa. Käytännössä sovitaan siitä, &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/julkaisut/Shellin-oljyntorjuntasuunnitelma/"&gt;miten luudat ja lapiot&lt;/a&gt; jaetaan sitten, kun onnettomuus on sattunut. Mitään yhteisiä sitovia standardeja arktiselle öljynporaukselle ei ole olemassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Myönteistä oli, että Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja puheessaan tällaisia standardeja peräänkuulutti. Tuomioja nosti ansiokkaasti esiin myös mertensuojelualueiden tarpeen Pohjoisella jäämerellä. Tutkimuksen myötä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat kohteet Arktiksella aletaan vähitellen tuntea – nyt ne pitäisi suojella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tietoa on, mutta nyt Arktisen neuvoston pitäisi vihdoin toimia. Greenpeace on mukana rakentamassa kansainvälistä liikettä Arktiksen suojelemisen puolesta, jotta neuvoston työhön saataisiin vauhtia. Liity mukaan: &lt;a href="http://www.savethearctic.org/"&gt;http://www.SaveTheArctic.org&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Wed, 15 May 2013 14:19:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Tapio Laakso</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">b72e0d16-d179-40c1-bf44-e35b539d3173</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Alkuperaiskansat-vaativat-Arktista-neuvostoa-kieltamaan-oljynporauksen/</link><title>Alkuperäiskansat vaativat Arktista neuvostoa kieltämään öljynporauksen</title><description>Viisitoista arktisten alkuperäiskansojen edustajaa liittyi vetoomukseen arktisen öljynporauksen kieltämiseksi eilen Kiirunassa järjestetyssä The People’s Arctic – Kansojen Arktis -konferenssissa. Kaksi mukana olevaa järjestöä on myös Arktisen neuvoston tarkkailijoita. Arktisen neuvoston ulkoministerien kokous pidetään huomenna keskiviikkona Kiirunassa.&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;Vetoomus öljynporauksen kieltämiseksi osoittaa arktisten alkuperäiskansojen huolen asuinalueidensa kohtalosta. He olisivat ensimmäisiä kärsijöitä, jos Arktiksella tapahtuu öljyvuoto. Öljy-yhtiöistä Shell ja Gazprom sekä Statoil ja Rosneft suunnittelevat poraavansa öljyä Arktiksella.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Komitet spasenija Petšory (Pelastakaa Petšora -komitea) Komista ja Greenpeace järjestivät Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksen aattona alkuperäiskansojen konferenssin &lt;em&gt;The Peoples’ Arctic: Unified for a Better Tomorrow&lt;/em&gt; (Kansojen Arktis – yhdistyneinä paremman huomisen puolesta) Kiirunassa. Konferenssiin osallistui 70 henkeä seitsemästä arktisesta valtiosta.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Tämä konferenssi oli osoitus siitä, mihin maailma on menossa”, sanoi Kanadassa athabaskakieliä puhuvia kansoja edustavan Arctic Athabaskan Councilin varapuheenjohtaja ja Dené-kansan päällikkö &lt;strong&gt;Bill Erasmus&lt;/strong&gt;. ”Ihmiset ovat huolissaan maistaan ja liittyvät yhteen.” Erasmus aikoo viedä viestin huomenna Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Viime elokuussa Usinskissa Komissa pidetyssä ensimmäisessä arktisten alkuperäiskansojen konferenssissa laadittiin julkilausuma &lt;em&gt;Joint Statement of Indigenous Solidarity for Arctic Protection&lt;/em&gt; (Yhteinen julkilausuma alkuperäiskansojen solidaarisuudesta Arktiksen suojelemiseksi). Tuolloin sen allekirjoitti 22 Venäjän alkuperäiskansojen edustajaa. Nyt Kiirunassa allekirjoittajia tuli 15 lisää, muun muassa Ruotsin saamelaiskäräjien nuorten neuvosto. Allekirjoittajia on tällä hetkellä yhteensä 41.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;“Kun Arktisen neuvoston ulkoministerit tapaavat huomenna täällä Kiirunassa, se tapahtuu näiden vahvojen alkuperäiskansojen julistuksen varjossa. He ovat juuri kokoontuneet täällä ja yhdistäneet voimansa kotimaidensa puolustamiseksi”, sanoi Greenpeacen pääsihteeri &lt;strong&gt;Kumi Naidoo&lt;/strong&gt;, joka osallistui konferenssiin.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Tällä julistuksella Arktiksen alkuperäiskansat lähettävät hyvin selvän viestin Arktikselle neuvostolle. Arktisen neuvoston on suojeltava Arktis öljy-yhtiöiltä. Neuvosto käyttää kuitenkin valtaansa hampaattomaan öljyvuotojen torjuntaa koskevaan sopimukseen, joka ei ole edes sen paperin arvoinen, mille se on tulostettu. Arktisen neuvoston on lakattava hukkaamasta aikaa ja voimavaroja hyödyttömiin asiakirjoihin, joista ei ole apua hallitusten ja teollisuuden pitämiseksi vastuussa. Neuvoston on palattava alkuperäiseen toimeksiantoonsa Arktiksen suojelemiseksi ja kuunneltava tämän alueen alkuperäisiä asukkaita”, Naidoo vaatii.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.greenpeace.org/international/Global/international/publications/polar/2013/IndigenousSolidarityStatement.pdf"&gt;&lt;em&gt;Joint Statement of Indigenous Solidarity for Arctic Protection&lt;/em&gt;&lt;/a&gt; kokonaisuudessaan allekirjoittajineen&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559&lt;br /&gt;Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202&lt;br /&gt;Tiedottaja Anna Havula (Kiirunassa), puhelin +46 70 201 4486&lt;/p&gt;</description><pubDate>Tue, 14 May 2013 07:28:00 +0200</pubDate><category>mertensuojelu</category><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">26ee698d-f13e-4a7a-8346-9ce2b4a44963</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/julkaisut/Norjalainen-Statoil-hyokkaa-Arktikselle2/</link><title>Norjalainen Statoil suuntaa Arktikselle</title><description>Norjalainen valtionyhtiö Statoil laajentaa öljynporaussuunnitelmiaan ulkomaille väljemmän lainsäädäännön perässä. Statoil teki yhteistyösopimuksen venäläisen Rosneftin kanssa, koska Venäjällä rajoituksia porauksen suhteen ei juuri ole. &lt;p&gt;Arktista öljyä havittelevat yhtiöt eivät välitä ympäristöriskeistä.&lt;span&gt;&amp;nbsp;Venäjälle suuntava Statoil ei noudata norjalaisia ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksia toimiessaan ulkomailla ja sen vuoksi toiminta voi aiheuttaa vakavia ympäristöongelmia.&amp;nbsp;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Mon, 13 May 2013 08:35:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>pkivela</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000b025-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/puhemies-heinluoma-sulava-arktis-on-hlytys-ei/blog/45093/</link><title>Puhemies Heinäluoma: Sulava Arktis on hälytys – ei liiketoimintamahdollisuus</title><description>&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;Yhdysvaltojen kongressiin on perustettu Suomen ystävyysryhmä, jonka perustamista kunnioitti läsnäolollaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Taloudellisen yhteistyön korostaminen on itsestäänselvyys tällaisessa tilanteessa. Sen lisäksi Heinäluoma otti esiin arktisen yhteistyön. Hän mainosti suomalaista osaamista nyt, kun sulava jää avaa laivareitit ja saa öljy-yhtiöt hamuamaan arktista öljyä. &lt;a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/kotimaa/Suomi+sai+yst%C3%A4vi%C3%A4+USAn+kongressista/a1368069390134"&gt;Helsingin Sanomien mukaan&lt;/a&gt; Heinäluomaa oli harmittanut suomalaisten jäänmurtajien vaikea pääsy Yhdysvaltojen markkinoille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suomalaisten jäänmurtajien palvelut ovat jo menneet kaupaksi. Asiakas tosin ei ollut amerikkalainen, vaan alankomaalais-brittiläinen Shell, jonka hallitusta johtaa suomalainen Jorma Ollila. Suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin jäänmurtajat &lt;em&gt;Fennica&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Nordica&lt;/em&gt; olivat osa Shellin öljynporauslaivastoa Yhdysvaltain vesillä Alaskan pohjoispuolella.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Luonto otti erävoiton Shellistä, joka itsekin töpeksi hankkeessaan aivan riittävästi. Kun kummatkin öljynporausalukset olivat käyneet kivillä ja vuotavan öljylähteen tukkeeksi tarkoitettu kupoli rusentunut kokeiltaessa kuin kaljatölkki, Yhdysvaltojen viranomaiset heräsivät huomaamaan, ettei kaikki ollut kunnossa. Sisäministerille tehty raportti luetteli laiminlyönnin toisensa jälkeen, ja Shell katsoi parhaaksi vetäytyä ainakin täksi vuodeksi hankkeesta. Suomalaiset (Ollilaa lukuun ottamatta) eivät joutuneet häpeään, sillä suomalaisjäänmurtajat eivät raportissa saaneet moitteita.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kannattaako siitä kuitenkaan ylpeillä? Suomalaista arktista osaamista on käytettävä Arktiksen pelastamiseen eikä sen uhkaamiseen öljyvuodolla, jota ei voi jään seasta puhdistaa. Kun tuote on kunnossa, sitä kelpaa esitellä, kuten Vaisalan &lt;a href="http://www.vaisala.fi/fi/press/news/2011/Pages/Page_20130320101534.aspx"&gt;maailman parhaaksi todettua radiosondia,&lt;/a&gt; jolla ilmastonmuutosta mitataan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kannattaa muistaa, ettei tällä hetkellä yksikään yhdysvaltalainen öljy-yhtiö ole poraamassa Arktiksella eikä luoteisväylällä ole näkyvissä kovin vilkasta liikennettä. Shellkin tähyää nyt Alaskan sijaan Venäjän Arktikselle.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sen sijaan yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa kuten &lt;a href="http://climate.nasa.gov/key_indicators#seaIce"&gt;NASA&lt;/a&gt;:ssa ja &lt;a href="http://www.ncdc.noaa.gov/sotc/snow/"&gt;NOAA&lt;/a&gt;:ssa on maailman eturivin asiantuntijoita kertomassa, mitä ilmastonmuutos Arktikselle on tekemässä. Heidän välittämänsä tiedon pitäisi avata silmät tajuamaan, että nyt on tosi kyseessä – ei suinkaan uusi avautuva markkina. Tarjotaan vain ylpeänä palvelujamme, jos siitä on vaikkapa näille tutkijoille apua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;JUHA AROMAA&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Fri, 10 May 2013 13:33:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><category>mertensuojelu</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000b001-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/nokinen-vai-valkoinen-pilvi/blog/45057/</link><title>Nokinen vai valkoinen pilvi</title><description>&lt;p&gt; &lt;br /&gt;Greenpeace julkisti &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Energia/2013/how_green_internet_report2.pdf"&gt;selvityksen suomalaisten palvelinkeskusten uusiutuvan energian käytöstä ja energiatehokkuudesta&lt;/a&gt;. Selvitys on osa maailmanlaajuista &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmastonmuutos/onkopilvesipuhdas/raportti_puhdistakaa_pilvemme/"&gt;&lt;em&gt;How Clean Is Your Cloud&lt;/em&gt;&lt;/a&gt; -selvitystä, jolla kannustetaan informaatioteknologiaa ilmastonmuutoksen torjunnan iskujoukoiksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Sellaiset nimet kuin Google, Microsoft, Facebook ja Apple eivät ole vain muodikkaita nimiä. Hurjimmatkaan monopolisoitumisen ennustajat eivät olisi ikinä voineet kuvitella, kuinka maailman data kulkee muutamien yhtiöiden hallitsemien koneiden kautta. Todennäköisesti hyvin suurella osalla tämän tekstin lukijoista on joko tietokone tai puhelin tai kummatkin, joka käy säännöllisesti jonkun äsken mainitun neljän palvelimella. Ja todennäköisesti lukija käyttää joko TeliaSoneran, Elisan tai Dna:n palvelua – kaikki kolme yhtiötä olivat mukana Greenpeacen suomalaisten palvelinkeskusten vertailussa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Älypuhelin ja pilvipalvelut mullistivat informaatioteknologian. Maailman mittakaavassa kourallinen yhtiöitä tarvitsee datan käsittelyyn koko ajan lisää kuumana käyviä koneita, jotka nielevät sähköä ja tuottavat lämpöä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Maailman mittakaavassa on toivoa. Greenpeacen aktivistit ovat jaksaneet muistuttaa Applea velvollisuudesta pitää pilvi valkoisena. Maaliskuussa &lt;a href="http://www.datacenterknowledge.com/archives/2013/03/22/apple-hits-100-renewable-energy-in-its-data-centers/"&gt;Apple ilmoitti&lt;/a&gt;, että nyt kaikki palvelinkeskukset toimivat uusiutuvalla energialla. &lt;a href="http://www.theverge.com/2013/4/22/4243798/google-renewable-tariff-proposal-duke-energy-north-carolina"&gt;Google&lt;/a&gt; puolestaan potkii amerikkalaisten palvelinkeskusten suursähköntoimittaja Duke Energyä tuuli- ja aurinkovoiman tarjoamiseen. &lt;a href="http://www.thesun.co.uk/sol/homepage/features/4759932/New-Facebook-data-hub-freezing-Swedish-town-Lulea.html"&gt;Facebook ottaa askelia &lt;/a&gt;hiilenmustasta toiminnasta kohti puhtaampaa tuomalla palvelimensa jäähtymään Luulajaan vesivoimalan viereen. Ja myös &lt;a href="http://www.idaireland.com/news-media/press-releases/microsoft-to-expand-its-d/"&gt;Microsoft lupaa&lt;/a&gt; käyttää Irlannin palvelinkeskuksessaan tuulivoimaa, ”kun sitä on saatavilla.” &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt Greenpeacen raportti on osoittanut, että suomalaiset pystyvät hyviin suorituksiin siinä missä muutkin. &lt;a href="http://www.ficolo.fi/"&gt;Ficolo&lt;/a&gt; ostaa sataprosenttisesti tuulivoimaa ja TeliaSonera vesivoimaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on kohtalonkysymys, että älypuhelimemme, tablettimme, tietokoneemme ja yhteyksiämme ylläpitävät operaattorit eivät lisää fossiilisen energian käyttöä. Vaihtoehtoja on. Kannattaa myös kertoa myös palvelujemme tuottajille, että me tiedämme vaihtoehdot. Ja meillä on oikeus vaatia puhdasta palvelua.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;JUHA AROMAA&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Tue, 07 May 2013 13:52:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">693a9b0b-eb89-4544-ab66-522e7e9dc970</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/julkaisut/Vertailu-suomalaisten-palvelinkeskusten-ekologisuudesta/</link><title>Vertailu suomalaisten palvelinkeskusten ekologisuudesta</title><description>Palvelinkeskukset ovat nopeasti kasvava ja laajeneva toimiala, jonka energiankulutus kasvaa maailmanlaajuisesti huimaavaa vauhtia. Vuosina 2005-2010 alan energiankulutus kasvoi jopa 100 prosenttia. Greenpeace julkaisi raportin suomalaisten palvelinkeskusten ekologisuudesta. &lt;p&gt;Vuonna 2012 Greenpeace lähetti kyselyn yhdeksälle suurelle ja keskisuurelle suomalaiselle palvelinkeskusyritykselle niiden energiankäytöstä. Yritykset olivat &lt;strong&gt;Academica, Dna, Ficolo, Fujitsu, Innofactor, Tieto, TDC ja TeliaSonera&lt;/strong&gt;.&amp;nbsp;&lt;strong&gt;Innofactor&lt;/strong&gt; oli yrityksistä ainut, joka ei vastannut Greenpeacen kyselyyn.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tuloksissa oli suurta hajontaa ja toisessa kriteerissä loistavasti pärjännyt yritys ei välttämättä pärjännyt muissa arvioiduissa kriteereissä yhtä hyvin. Tasaisemmin yritykset pärjäsivät energiatehokkuutta mittavassa kategoriassa, jossa kaikki arvioidut yritykset sijoittuivat kahteen ylimpään kategoriaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Energia/2013/miten_puhdas_verkko.pdf"&gt;Raportin tiivistelmä&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Energia/how_green_internet_report_taulukko%20copy.pdf"&gt;Vertailutaulukko&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lataa pdf &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/Global/finland/Energia/2013/how_green_internet_report2.pdf"&gt;tästä&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Mon, 06 May 2013 13:39:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>pkivela</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000afd7-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/maailmaa-voi-parantaa-vaikka-vastassa-olisi-s/blog/45015/</link><title>Maailmaa voi parantaa – vaikka vastassa olisi suuria ja mahtavia</title><description>&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;Euroopan unionissa maantieliikenne tuottaa melkein viidesosan kaikista ilmastopäästöistä. Ja maantieliikenteen päästöistä suuri osa tulee henkilöautoista. Uusia henkilöautoja puolestaan rekisteröitiin vuonna 2011 yli 13 000 kappaletta. Vaikka autojen myynnin kasvu Euroopassa onkin taittunut, sillä on suuri merkitys, kuinka paljon päästöjä uusien autojen pakoputkista tulee.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Euroopan unioni taistelee päästöjä vastaan asettamalla uusille autoille päästörajat. Idea on yksinkertaistettuna se, että jokainen autonvalmistaja saa valmistaa millaisia autoja tahansa, kunhan niiden päästöjen keskiarvo pysyy alle säädetyn rajan. Jos autonvalmistaja myy yhden jyhkeän maasturin, sen on saatava vastaavasti kaupaksi yksi vähäpäästöinen pikkuauto, jotta keskiarvo pysyy rajojen puitteissa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Nyt raja on 130 grammaa kilometrillä. Siihen pääsee esimerkiksi Volkswagen Golfilla, ei tosin niillä malleilla, joissa on suurin bensakone.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Autoteollisuudella on suuri ääni Euroopassa, varsinkin saksalaisella autoteollisuudella. Suurin ääni on Ferdinand Porschen 1930-luvulla perustamalla Euroopan suurimmalla autonvalmistajalla Volkswagenilla. Volkswagenin &lt;a href="http://www.volkswagenag.com/content/vwcorp/content/de/the_group.html"&gt;liikevaihto on 193 miljardia euroa&lt;/a&gt; – lähes täsmälleen Suomen koko bruttokansantuotteen verran. Volkswagen valmistaa joka neljännen Euroopassa myydyn henkilöauton. Ympäri maailmaa Volkswagenilla on töissä 550 000 ihmistä ja yksin Saksassa noin 210 000 henkeä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;On helppo kuvitella, että Euroopan unionin poliittiset päättäjät kuuntelevat 210 000 saksalaisen työllistäjää silloin, kun pitää sopia uusista päästörajoista. Euroopan komissio on ehdottanut vuodelle rajaksi 95 grammaa kilometriltä vuoteen 2020 mennessä. Se ei Volkswagenille eikä muulle autoteollisuudelle käynyt. Yhtiön mukaan moista rajaa ei voi saavuttaa, sillä se ei olisi teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Ja kun näytti siltä, että 95 gramman raja oli tulossa, ehdotukseen ajettiin niin sanottuja superhyvityksiä, joiden avulla hyvin vähäpäästöiset autot laskettaisiin 2,5-kertaisina keskiarvoa laskettaessa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ilmastonmuutoksen torjumisessa ei kuitenkaan voi heittää pyyhettä kehään edes raskaan sarjan vastustajan edessä. Greenpeace aloitti kampanjan, joka oli herkeämättä kertomassa kaikkialla, ettei Volkswagenin tuote ole yhtiön mainoslauseen mukaisesti Das Auto vaan Das Problem. Autonäyttelyssä toisensa jälkeen ja yhtiökokouksessa aktivistit kertoivat yleisölle, kuinka Volkswagen lobbaa Euroopan unionin päättäjiä komission ehdotusta heikompiin päästörajoihin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.stern.de/wirtschaft/news/streit-um-eu-emissionsgrenzen-winterkorns-greenpeace-flirt-spaltet-autolobby-2001613.html"&gt;Stern-lehti kertoo&lt;/a&gt;, kuinka kamppailussa kävi. Lehti arvioi, että Greenpeacen kampanja oli tekijä, joka sai jätin kääntymään. Harvalle yhtiölle tekee hyvää, että jokaisessa näyttävässä tuote-esittelyssä on näyttävä protesti. Varsinkaan sellaiselle yhtiölle, joka itse väittää olevansa alansa vihrein. Niinpä viime talvella Volkswagen ilmaisi halukkuutensa neuvotella Greenpeacen kanssa. Siihen mennessä puoli miljoonaa ihmistä, joiden joukossa koko joukko Volkswagenilla ajavia, oli vedonnut yhtiöön.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Maaliskuussa Volkswagenin toimitusjohtaja Martin Winterkorn tapasi Greenpeacen Saksan toimiston pääsihteerin &lt;a href="http://www.greenpeace.de/ueber_uns/geschaeftsfuehrung/brigitte_behrens/"&gt;Birgitte Behrensin&lt;/a&gt; ja muita Greenpeacen kampanjoitsijoita Hannoverissa Volkswagenin raskaiden ajoneuvojen tehtaalla. Kokousta ei voinut väittää lämminhenkiseksi, mutta siitä oli tuloksena yhteinen &lt;a href="http://www.greenpeace.de/themen/klima/nachrichten/artikel/volkswagen_und_greenpeace_bekraeftigen_strikte_co2_grenzwerte_fuer_neuwagen/"&gt;lehdistötiedote&lt;/a&gt;, joka avasi tien kohti ratkaisua.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Pari viikkoa aikaisemmin Winterkorn oli Geneven autonäyttelyssä tehnyt U-käännöksen ja kertonut, että Volkswagen aikoo saavuttaa 95 gramman rajan vuonna 2020. Kaiken lisäksi Volkswagen ei tarvitsisi superhyvitysten porsaanreikää. Autonvalmistajien rintama oli hajonnut, kun joukon suurin julkisesti kertoi saavuttavansa komission ehdottaman tavoitteen. Taistelu tiukkojen päästörajojen puolesta kuitenkin jatkuu aina siihen saakka, kun neuvosto on asiasta tehnyt päätöksen. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tämän tarinan opetus on kuin kansansadusta. Planeettamme pelastamisessa törmätään usein käsittämättömän mahtaviin vastavoimiin. Mutta mahtavinkin organisaatio joutuu kuuntelemaan, kun meitä on paljon ja me tiedämme, minkä puolesta toimimme. Kiitos kaikille niille, jotka vetosivat Volkswageniin. &lt;a href="http://www.euvsco2.org/fi"&gt;Täällä voi jatkaa.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;JUHA AROMAA&lt;/p&gt;</description><pubDate>Thu, 02 May 2013 11:47:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">b0c06ab0-d908-4bc7-a37e-7c8208e6a8cf</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/videot/Paula-jaakarhu-Helsingissa/</link><title>Paula-jääkarhu Helsingissä</title><description>Paula-karhu etsii ihmisiä, jotka voisivat auttaa Arktiksen pelastamisessa. Kun suuret öljy-yhtiöt rynnistävät mustan kullan perässä Paulan kotikulmille, apu on todella tarpeen. Jorma Ollilaa tai muita päätöksentekijöitä ei kuitenkaan näy missään. &lt;p&gt;&lt;object width="620" height="501"&gt;&lt;param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/yzOBALdVGVA?video_id=yzOBALdVGVA&amp;version=3&amp;enablejsapi=1&amp;playerapiid=vidyzOBALdVGVA&amp;hl=fi&amp;fs=1&amp;showinfo=0&amp;cc_load_policy=1"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="allowFullScreen" value="true"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="allowscriptaccess" value="always"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="wmode" value="transparent"&gt;&lt;embed id="yzOBALdVGVA" src="http://www.youtube.com/v/yzOBALdVGVA?video_id=yzOBALdVGVA&amp;version=3&amp;enablejsapi=1&amp;playerapiid=vidyzOBALdVGVA&amp;hl=fi&amp;fs=1&amp;showinfo=0&amp;cc_load_policy=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="620" height="501" wmode="transparent"&gt;&lt;/embed&gt;&lt;/object&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Fri, 26 Apr 2013 09:24:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>pkivela</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">6ffa0dd6-eb69-4629-a89b-e6e5536806ec</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/videot/Mielenosoitus-Shellin-Jorma-Ollilaa-vastassa-/</link><title>Mielenosoitus Shellin Jorma Ollilaa vastassa </title><description>Greenpeacen aktivistit vaativat Helsingissä 24. huhtikuuta Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilaa lopettamaan öljynporauksen Arktiksella. &lt;p&gt;&lt;object width="620" height="501"&gt;&lt;param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/4vYxkGR7JlI?video_id=4vYxkGR7JlI&amp;version=3&amp;enablejsapi=1&amp;playerapiid=vid4vYxkGR7JlI&amp;hl=fi&amp;fs=1&amp;showinfo=0&amp;cc_load_policy=1"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="allowFullScreen" value="true"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="allowscriptaccess" value="always"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="wmode" value="transparent"&gt;&lt;embed id="4vYxkGR7JlI" src="http://www.youtube.com/v/4vYxkGR7JlI?video_id=4vYxkGR7JlI&amp;version=3&amp;enablejsapi=1&amp;playerapiid=vid4vYxkGR7JlI&amp;hl=fi&amp;fs=1&amp;showinfo=0&amp;cc_load_policy=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="620" height="501" wmode="transparent"&gt;&lt;/embed&gt;&lt;/object&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Fri, 26 Apr 2013 09:13:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>pkivela</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af8a-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/statoil-uhkaa-jkarhuja-jkarhut-uhmaavat-milii/blog/44938/</link><title>Statoil uhkaa jääkarhuja, jääkarhut uhmaavat miliisiä</title><description>&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Tänä aamuna Moskovassa kolme jääkarhua protestoi &lt;a title="issuu" href="http://issuu.com/gp.nordic/docs/statoilreport_v4"&gt;norjalaisen valtionyhtiö Statoilin&lt;/a&gt; toimiston pääovella. Statoil aikoo perustaa yhteisyrityksen venäläisen valtionyhtiö Rosneftin kanssa arktisen öljyn poraukseen Venäjän pohjoisilla merillä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Jääkarhut kytkivät itsensä kolmeen Rosneftin ja Statoilin öljytynnyriin ja levittivät banderolleissa viestit ”Arktis on arvokkaampi kuin sen öljy!” ja ”Me olemme ahneutenne uhreja!”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;”Statoilin suunnitelma porata öljyä 78. asteella pohjoista leveyttä jäätyvällä Barentsin merellä on täydellinen esimerkki kaksinaismoraalista. Norjassa ei turvallisuussyistä sallita öljynporausta jäätyvillä merialueilla. Alaskassa Statoil lykkäsi öljynporaushankkeitaan, koska Yhdysvaltain ympäristövaatimukset olivat yhtiölle liian tiukat. Statoil haluaa Venäjän arktista öljyä sen vuoksi, että tulee halvemmaksi porata öljyä siellä, missä ympäristölait ovat löysemmät ja missä viranomaisten tai median valvova silmä ei ulotu liian lähelle. Statoil on valinnut Venäjän kumppanikseen Rosneftin. Yhtiö ansaitsisi paikan Guinnesin ennätystenkirjassa saastuttavimpana öljy-yhtiönä. Rosneftilla arvioidaan olevan noin 10&amp;nbsp;000 öljyvuotoa vuodessa”, sanoo Venäjän Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Jevgenia Beljakova. ”Meidän on estettävä arktisen öljynporauksen aloittaminen.”&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Toukokuun 14. Statoilin hallitus esittää yhtiökokoukselle yhteisyrityksen perustamista Rosneftin kanssa Barentsin meren öljynporausvaltauksille. Valtionyhtiön kokouksessa enemmistön ratkaisee Norjan hallituksen kanta, vähemmistöosakkaat ehdottavat yhtiökokouksessa Rosneftin arktisen öljynporausyhteistyön hylkäämistä. Rosneft tarvitsee läntistä pääomaa ja tekniikkaa edetäkseen uusille entistä pohjoisemmille ja syrjäisemmille öljynporausalueille. Siksi on tärkeää vaikuttaa Norjan pääministeriin. Norja pitää yllä imagoa kauniista ja puhtaasta vuonojen maasta tekemällä likaiset hommat kaukana Venäjän jääerämaassa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Huhtikuun ensimmäisenä päivä maailmalle levisi laajasti kuva jääkarhusta melomassa jäälautalla Moskova-joella Kremlin edustalla vaatimassa Norjaa jättämään Venäjän Arktiksen rauhaan. Norjan pääministeri Jens Stoltenberg on saanut jo 36&amp;nbsp;000 kirjettä tämän vetoomuksen kautta. Moskovan jääkarhut vietiin poliisiasemalle josta ne päästettiin myöhemmin vapaaksi. Auta jääkarhuja ja &lt;a title="norjavetoomus" href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmastonmuutos/Arktis/norja/" target="_blank"&gt;vetoa pääministeri Stoltenbergiin&lt;/a&gt;!&lt;/p&gt;</description><pubDate>Thu, 25 Apr 2013 14:36:59 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Matti Ikonen</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af87-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/euroedustajat-tekivt-ristiriitaisen-ptksen-au/blog/44935/</link><title>Euroedustajat tekivät ristiriitaisen päätöksen autojen päästöistä</title><description>&lt;p dir="ltr"&gt;&lt;em&gt;EDIT 3.5.2013: Alkuperäiseen postaukseen jäänyt väärä kerroin (2,5) superkrediiteille, korjattu oikeaksi (1,5) ja laskelmat päivitetty sen mukaan. Pahoittelemme!&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;EU:ssa tehtiin eilen suuria päätöksiä yleisen mediahuomion ulkopuolella, kun europarlamentin ympäristövaliokunta äänesti uusien autojen päästörajoituksista. Seuraavaksi päästörajoitukset todennäköisesti etenevät jäsenvaltioiden ja EU:n komission välisiin neuvotteluihin eli ns. trialogiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Liikennepäästöt ovat tärkein päästökaupan ulkopuolella oleva päästöjen lähde EU:ssa ja siksi niiden vähentäminen on erittäin tärkeää ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta. Autojen päästöjen vähentäminen tarkoittaa käytännössä öljynkulutuksen vähentämistä, joten tehokkuuden noustessa myös tarve etsiä öljyä entistä epätoivoisemmista ympäristöistä, kuten pohjoisnavan jään alta, vähenee.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Ympäristövaliokunta päätti, että EU:n sitovia päästövähennyksiä jatketaan vuodelle 2025. Vuoden 2025 tavoitetaso olisi 68-78 grammaa hiilidioksidia per ajettu kilometri. Täysin hämärän peittoon jää, mitä tavoitteeseen kirjatulla haitarilla oikeastaan haetaan. Lisäksi haitarin alapää eli 68 grammaakin on paljon korkeampi taso kuin mihin selvitysten mukaan olisi haluttaessa päästy. Kohtuullisten päästövähennysten jatkuminen 2020-luvulla on silti ihan hyvä merkki.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;&lt;span&gt;Valitettavasti europarlamentin ympäristövaliokunnan enemmistö kuitenkin päätti alistua teollisuuden vedätykseen ja hyväksyä tavoitteisiin ns. superkrediitit erityisen vähänpäästöisille autoille. Käytännössä järjestelmä toimii niin, että kaikkein vähäpäästöisimmät autot, esimerkiksi sähköautot, lasketaan yhden sijaan 1,5 kertaa laskettaessa kaikkien autojen päästöjen keskiarvoa. Käytännössä kyseessä on porsaanreikä, joka kohottaa uusille autoille sallittuja päästöjä antamatta tuomatta mitään lisää. &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Tästä hieman monimutkaisesta asiasta löytyy selventävä infografiikka (englanniksi):&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Jos siis europarlamentaarikkojen ehdottamat 1,5-kertaiset superkrediitit hyväksytään, 95 gramman hiilidioksidiraja nouseekin käytännössä yli 96 gramman). Lisäksi automaa Saksa ajaa ehdotusta, jossa ylijääneitä päästökiintiöitä saisi siirtää vuosilla eteenpäin. Tämä järjestelmä nostaisi päästöjä entisestään.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Europarlamentaarikot ovat nyt antaneet äänensä, seuraavaksi vuorossa ovat EU:n jäsenmaiden hallitukset. Yli 64 000 ihmistä on vaatinut kampanjassamme öljynkäytön vähentämistä, autojen CO2-päästöjen puolittamista ja siten ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tämä ei ollut aivan tarpeeksi kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi, mutta varmasti vaikutti osaltaan varsinkin vuoden 2025 tavoitteen hyväksymiseen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Seuraava tavoitteemme on kerätä 100 000 nimeä vetoomukseemme ja toimittaa se hallituksille ympäri Eurooppaa. &lt;a title="EUvsCo2" href="http://euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Auta meitä allekirjoittamalla, ja twiittaamalla poliitikoille jotta he tajuavat mitä oikeasti vaadimme!&amp;nbsp;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;Jaoimme eilen ennen äänestystä vaatimuksemme europarlamentaarikoille myös sarjakuvan muodossa, jonka avulla halusimme osoittaa että he voisivat olla sankareita äänestämällä vihreämmän tulevaisuuden puolesta. Lue lyhyt sarjakuva ja katso miten päästömörkö olisi päihitettävissä:&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p dir="ltr"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Thu, 25 Apr 2013 12:04:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Jehki Härkönen</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af75-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/arktinen-vuoto/blog/44917/</link><title>Arktinen vuoto</title><description>&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;img title="Greenpeacen aktivistit kohtasivat Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan ja vaativat tätä lopettamaan arktiset öljynporaukset." src="http://www.greenpeace.org/finland/community_images/57/175357/76344_126004.jpg" alt="Greenpeacen aktivistit kohtasivat Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilan ja vaativat tätä lopettamaan arktiset öljynporaukset." /&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;“&lt;/span&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;&lt;span lang="en-US"&gt;&lt;em&gt;Man is least himself when he talks in his own person. Give him a mask, and he will tell you the truth.”&lt;/em&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;&lt;span lang="en-US"&gt; — Oscar Wilde&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Arktiksen tulevaisuus on vaakalaudalla kun monet öljy-yhtiöt jatkavat ällistyttävän typerää ja riskialtista leikkiään korvaamattomilla arktisilla alueilla. Greenpeace International otti härkää sarvista ja heitti pallon tavallisille työntekijöille, jotka kohtaavat päivittäin kylmän todellisuuden: Öljyteollisuus ei todellakaan ole valmis arktisiin haasteisiin.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Uuden &lt;a href="https://arctictruth.org"&gt;Arctic Truth&lt;/a&gt; -verkkosivuston tavoitteena on rohkaista Arktisilla alueilla toimivien öljy-yhtiöiden työntekijöitä ja alihankkijoita kertomaan tarinansa. He voivat auttaa paljastamaan miten uskomattomia riskejä yritykset ottavat aikeissaan ryöstää Arktisen alueen luonnonvaroja. Paljastuksia tarvitaan erityisesti turvallisuuteen, huonoihin työskentelytapoihin ja mahdollisiin ympäristömääräyksien rikkomuksiin liittyvissä asioissa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Shell on yksi suurimmista Arktikselle ryntäävistä öljy-yhtiöistä. Sen vuoksi tänä aamuna, Arctic Truth -sivuston julkistamisen jälkeen, öljyjätti Shellin Lontoon toimiston läheisyyteen alkoi ilmestyä sivustoa mainostavia julisteita. Lisäksi Shellin työntekijöille jaetaan flyereita Shellin Britannian ja Alankomaiden toimistojen ulkopuolella. Verkossa työntekijöitä lähestytään LinkedIn-palvelussa.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Suomessa &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/mielenosoitus-shellin-jorma-ollilaa-vastassa/blog/44899/"&gt;Greenpeace vaati tänään&lt;/a&gt; Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilalta, että Shell lopettaisi öljynporauksen Arktiksella. Aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Viimeisen vuoden ajan Shellin matka on kulkenut kömmähdyksestä toiseen. Öljyvuotojen tukkimista varten tarkoitettu kupu &lt;a href="http://www.greenpeace.org.uk/groups/yorkshire-south-sheffield/blog/shell-arctic-oil-spill-equipment-crushed-beer-can"&gt;"murskaantui kuin oluttölkki"&lt;/a&gt; testausvaiheessa, eikä proomukaan vastannut turvallisuusvaatimuksia. Porauslautta Kulluk ajautui karille Alaskassa ja toisen porauslautan moottori syttyi tuleen. Nyt molemmat lautat ovat liittovaltion rikostutkinnan kohteena. Shellin töppäilyjen sarjan voisikin julkaista otsikolla "Arktisen öljynporauksen manuaali: Ei näin."&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Ilman median ja yleisön huomiota ja tarkkaa valvontaa, monet näistä ongelmista ja kömmähdyksistä olisivat saattaneet jäädä salaisuudeksi. Sen vuoksi etsimme nyt kaukana pohjoisessa tehtäviä öljynporauksia koskevia tietoja, jotka yleensä pidettäisiin visusti piilossa. Yleisön kuuluu tietää millaisia uskomattomia riskejä nämä yhtiöt ottavat. Öljy-yhtiöt heittävät ainutlaatuisen planeettamme peliin, ja minkä takia? Vain kolmen vuoden öljyvarantojen vuoksi.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Arctic Truth -sivusto tarjoaa työntekijöille ja alihankkijoille mahdollisuuden vinkata tietoa turvallisesti ja luottamuksellisesti. Greenpeace International arvostaa kaikkia vihjetietoja. Käyttäessään tietoja Arktista tuhoavia tahoja vastaan, Greenpeace lupaa varmistaa, että lähteet ovat turvassa.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Toivomme, että työntekijät, alihankkijat ja muutkin mahdolliset lähteet käyttäisivät Arctic Truth -sivustoa auttaakseen paljastamaan totuuden öljy-yhtiöiden, kuten Shellin, käymästä arktisesta uhkapelistä. Juuri nämä ihmiset ovat avainasemassa, jotta voisimme lopettaa ahneen uhkapelin ja &lt;a href="http://www.savethearctic.org"&gt;pelastaa Arktiksen&lt;/a&gt; tulevia sukupolvia varten.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="western"&gt;&lt;span style="color: #000000;"&gt;&lt;span style="font-family: Verdana, sans-serif;"&gt;Käännös: Pieta Kivelä&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Wed, 24 Apr 2013 15:34:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Ben Ayliffe</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">df9e356a-9760-41b6-9766-8cadcd3066ce</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Mielenosoitus-Shellin-Jorma-Ollilaa-vastaan1/</link><title>Mielenosoitus Shellin Jorma Ollilaa vastaan</title><description>Greenpeacen aktivistit Suomesta ja Venäjältä vaativat tänään aamulla Shellin hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa lopettamaan yhtiön öljynporaushankkeet Arktiksella. Mielenosoittajat olivat Ollilaa vastassa Helsingin yliopistolla, jossa hän osallistui yliopiston hallituksen kokoukseen. Shell suunnittelee öljynporausta Alaskan pohjoispuolella ja Venäjällä. Ollila allekirjoitti äskettäin aiesopimuksen öljyntuotannosta Gazpromin kanssa Venäjän Arktiksella.&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;”Ihmiset Pohjois-Venäjällä haluavat tietää, kuinka Shell takaa herkän arktisen luonnon ja miljoonien arktisten alkuperäiskansojen asukkaiden kotien turvallisuuden. Ei Shell sen enempää kuin mikään muukaan öljy-yhtiö pysty puhdistamaan öljyvuotoa Arktiksella. Ymmärrättekö, että Shell kuten myös Gazprom, Rosneft, Statoil, Exxon ja Eni kantavat täyden vastuun Arktiksen tuhoutumisesta”, kysyi&amp;nbsp;&lt;strong&gt;Roman Dolgov&lt;/strong&gt;, Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Venäjällä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Greenpeacen aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa.&amp;nbsp;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Shellin epäonnistumiset öljynporaushankkeessa Alaskassa porauskaudella 2012, joka huipentui öljynporauslautta Kullukin vaurioitumiseen, osoittaa, ettei yhtiö pysty hallitsemaan arktisen öljynporauksen riskejä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Muutama vuosi sitten&amp;nbsp;&lt;strong&gt;Ollila&lt;/strong&gt;&amp;nbsp;puhui vielä paljon ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyydestä.&amp;nbsp;Esimerkiksi: ”Jorma Ollila havahtui ilmastonmuutokseen Shellissä. Nyt hän haluaa muidenkin heräävän.” (HS 28.1.2007); ”Uskomattoman vaikea yhtälö” (SK 18/2008); ”Jorma Ollila jyrähti uusiutuvan energian puolesta” (Taloussanomat 26.8.2009).&amp;nbsp;Huoli ei ole näkynyt Shellin strategiassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Shell etsii sulavalta Arktikselta lisää öljyä ilmastoa lämmittämään. Samalla herkkä luonto joutuu alttiiksi öljyonnettomuuden uhalle. Yhtiön hallitus päättää Shellin strategiasta, joten Jorma Ollilalla on poikkeuksellisen suuri vastuu Arktiksesta. Ollila voi pelastaa Arktiksen öljynporaukselta”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja&amp;nbsp;&lt;strong&gt;Tapio Laakso&lt;/strong&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tänään on myös avattu&amp;nbsp;&lt;a title="ArcticTruth.org" href="http://www.ArcticTruth.org"&gt;ArcticTruth.org&lt;/a&gt;&amp;nbsp;-vuotosivusto. Sivusto toimii suojattuna ilmoituskanavana Arktikselle pyrkivien öljy-yhtiöiden ja heidän alihankkijoidensa työntekijöille, jotka haluavat kertoa yhtiöiden ottamista, arktista koskematonta luontoa uhkaavista riskeistä. Shellin työntekijöille jaetaan sivustosta kertovia lentolehtisiä yhtiön Haagin ja Lontoon pääkonttorien edessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kampanja Arktiksen suojelemiseksi&amp;nbsp;&lt;a title="www.savethearctic.org" href="http://www.savethearctic.org"&gt;www.savethearctic.org&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Wed, 24 Apr 2013 07:21:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>vjuvonen</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af63-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/mielenosoitus-shellin-jorma-ollilaa-vastassa/blog/44899/</link><title>Mielenosoitus Shellin Jorma Ollilaa vastassa</title><description>&lt;p&gt;&lt;img title="Jorma Ollila pakenee Greenpeacen aktivisteja" src="http://www.greenpeace.org/finland/community_images/57/175357/76308_125901.jpg" alt="Jorma Ollila pakenee Greenpeacen aktivisteja" width="600" /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;em&gt;Greenpeacen aktivistit vaativat Helsingissä 24. huhtikuuta Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilaa lopettamaan öljynporauksen Arktiksella. (C) Greenpeace/Patrik Rastenberger&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Greenpeacen aktivistit Suomesta ja Venäjältä vaativat tänään aamulla Shellin hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa lopettamaan yhtiön öljynporaushankkeet Arktiksella. Mielenosoittajat olivat Ollilaa vastassa Helsingin yliopistolla, jossa hän osallistui yliopiston hallituksen kokoukseen. Shell suunnittelee öljynporausta Alaskan pohjoispuolella ja Venäjällä. Ollila allekirjoitti äskettäin aiesopimuksen öljyntuotannosta Gazpromin kanssa Venäjän Arktiksella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;”Ihmiset Pohjois-Venäjällä haluavat tietää, kuinka Shell takaa herkän arktisen luonnon ja miljoonien arktisten alkuperäiskansojen asukkaiden kotien turvallisuuden. Ei Shell sen enempää kuin mikään muukaan öljy-yhtiö pysty puhdistamaan öljyvuotoa Arktiksella. Ymmärrättekö, että Shell kuten myös Gazprom, Rosneft, Statoil, Exxon ja Eni kantavat täyden vastuun Arktiksen tuhoutumisesta”, kysyi Roman Dolgov, Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Venäjällä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Greenpeacen aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa. &lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Shellin epäonnistumiset öljynporaushankkeessa Alaskassa porauskaudella 2012, joka huipentui öljynporauslautta Kullukin vaurioitumiseen, osoittaa, ettei yhtiö pysty hallitsemaan arktisen öljynporauksen riskejä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Muutama vuosi sitten Ollila puhui vielä paljon ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyydestä.&amp;nbsp;Esimerkiksi: ”Jorma Ollila havahtui ilmastonmuutokseen Shellissä. Nyt hän haluaa muidenkin heräävän.” (HS 28.1.2007); ”Uskomattoman vaikea yhtälö” (SK 18/2008); ”Jorma Ollila jyrähti uusiutuvan energian puolesta” (Taloussanomat 26.8.2009).&amp;nbsp;Huoli ei ole näkynyt Shellin strategiassa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Shell etsii sulavalta Arktikselta lisää öljyä ilmastoa lämmittämään. Samalla herkkä luonto joutuu alttiiksi öljyonnettomuuden uhalle. Yhtiön hallitus päättää Shellin strategiasta, joten Jorma Ollilalla on poikkeuksellisen suuri vastuu Arktiksesta. Ollila voi pelastaa Arktiksen öljynporaukselta”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tänään on myös avattu &lt;a title="ArcticTruth.org" href="http://www.ArcticTruth.org"&gt;ArcticTruth.org&lt;/a&gt; -vuotosivusto. Sivusto toimii suojattuna ilmoituskanavana Arktikselle pyrkivien öljy-yhtiöiden ja heidän alihankkijoidensa työntekijöille, jotka haluavat kertoa yhtiöiden ottamista, arktista koskematonta luontoa uhkaavista riskeistä. Shellin työntekijöille jaetaan sivustosta kertovia lentolehtisiä yhtiön Haagin ja Lontoon pääkonttorien edessä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Videon on tuottanut Voima. Lue myös hieno&amp;nbsp;&lt;a href="http://fifi.voima.fi/artikkeli/2013/huhtikuu/jorma-ollila-pakoilee-vastuuta"&gt;artikkeli&lt;/a&gt;.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kampanja Arktiksen suojelemiseksi &lt;a title="www.savethearctic.org" href="http://www.savethearctic.org"&gt;www.savethearctic.org&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Wed, 24 Apr 2013 08:44:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af4d-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/arktiselle-neuvostolle-rakkaudella/blog/44877/</link><title>Arktiselle neuvostolle - rakkaudella</title><description>&lt;p class="p1"&gt;Viime lauantaina, 20. huhtikuuta, yli 10 000 ihmistä kokoontui eri puolilla maailmaa osoittamaan välittävänsä Arktiksesta. 282 kaupungissa, kahdessa laivassa ja 38 maassa järjestetyissä tapahtumissa, aina Chilestä Uuteen Seelantiin ja Norjasta Etelä-Afrikkaan, tehtiin sydämen muotoisia ihmisbanderolleja muodostaen&amp;nbsp;tavalla tai toisella lause ”I &lt;span class="s1"&gt;♥&lt;/span&gt; Arctic”. Katsokaa miten hienoja!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Suomessa kuvia otettiin kolmessa kaupungissa. Helsingissä muodostettiin valtava ihmisbanderolli Sosiaalifoorumin yhteydessä. Tampereen paikallisryhmä otti Keskustorilla kuvia halukkaista ”I ♥ Arctic”&amp;nbsp; -puhekuplan kanssa. Lisäksi vihreät nuoret yllättivät lähettämällä Jyväskylässä ottamansa sydänmuodostelman.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&lt;a title="sta" href="http://savethearctic.org/fi/" target="_blank"&gt;&lt;img title="I Love Arctic -toimintapäivä Helsingissä, 20. huhtikuuta 2013" src="http://www.greenpeace.org/finland/community_images/57/175357/76207_125755.jpg" alt="I Love Arctic -toimintapäivä Helsingissä, 20. huhtikuuta 2013" /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;em&gt;I Love Arctic -toimintapäivä Helsingissä, 20. huhtikuuta 2013&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&lt;a title="sta" href="http://savethearctic.org/fi/" target="_blank"&gt;&lt;img title="Vihreiden nuorten ihmisbanderolli Jyväskylässä, 20. huhtikuuta 2013" src="http://www.greenpeace.org/finland/community_images/57/175357/76205_125750.jpg" alt="Vihreiden nuorten ihmisbanderolli Jyväskylässä, 20. huhtikuuta 2013" /&gt;&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;em&gt;Vihreiden nuorten ihmisbanderolli Jyväskylässä, 20. huhtikuuta 2013&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;”I Love Arctic” -toimintapäivä yhdisti ihmisiä kaikista maailman kolkista. Ihmisiä, jotka välittävät. Ihmisiä, jotka haluavat saada aikaan muutoksen.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Portlandissa Yhdysvalloissa sydämen muodostivat vanhukset. Heidän saatteensa kuvalle oli: ”Toivomme että tällä on vaikutusta. Vaikka olemme vanhoja, niin kuitenkin välitämme tulevasta.” Ehkä nuorin kuvan lähettänyt oli 11-vuotias poika Filippiineiltä, joka oli koonnut virtuaaliseen sydämeen pelaajia verkossa pelattavassa tietokonepelissä. Jo pidemmän aikaa olemme keränneet &lt;a title="ila" href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/ilmastonmuutos/Arktis/i-heart-arctic-i-love-arctic/"&gt;”I Love Arctic” -kuvia&lt;/a&gt; Suomessa paikallisryhmien tapahtumissa ja saaneet muun muassa kavereista kännykällä otettuja kuvia joissa muodostetaan sydän jollain tavalla.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;&lt;em&gt;I Love Arctic -toimintapäivään osallistui ihmisiä aina Kapkaupungista Kiirunaan&lt;/em&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Nyt pallo on päättäjillä, erityisesti Arktisella neuvostolla. Sen ulkoministerikokouksen on otettava julkinen vaatimuksemme Arktiksen suojelemisesta vakavasti ja rauhoitettava tämä ainutlaatuinen alue öljynporaukselta ja tuhoavalta teolliselta kalastukselta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;Greenpeace esittää yhteisen vaatimuksemme näiden eri puolilla maailmaa otettujen ”I Love Arctic” -kuvien kera 15. toukokuuta Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministerien kokouksessa Kiirunassa. Annamme ministereille ja Arktisen neuvoston pysyville alkuperäiskansoja edustaville jäsenille valokuvakirjan, johon kaikki nämä kuvat kootaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p class="p1"&gt;”I Love Arctic” -toimintapäivä sai ihmiset kokoontumaan yhteen ja näyttämään rakkautensa Arktikselle. Miltei kolme miljoonaa ihmistä on tähän mennessä allekirjoittanut ”Save the Arctic” -vetoomuksen, ja määrä vain kasvaa kasvamistaan. Kaikki he ovat osa tätä kampanjaa ja toimivat mahdollisuuksiensa mukaan Arktiksen suojelemiseksi. Jos et ole vielä mukana &lt;a title="sta" href="http://savethearctic.org/fi/"&gt;liity tänään&lt;/a&gt; ja vaadi maailman päättäjiä perustamaan suojelualue pohjoiselle jäämerelle!&lt;/p&gt;</description><pubDate>Tue, 23 Apr 2013 14:09:48 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Matti Ikonen</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">5fb1c473-0e85-48b0-9af5-31dc5669c495</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/videot/I-Love-Arctic--toimintapaiva/</link><title>I Love Arctic -toimintapäivä</title><description>I Love Arctic -toimintapäivä kokosi yhteen Arktiksen puolustajat aina Kapkaupungista Kiirunaan.&lt;p&gt;&lt;object width="620" height="501"&gt;&lt;param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/879h9OF0p2M?video_id=879h9OF0p2M&amp;version=3&amp;enablejsapi=1&amp;playerapiid=vid879h9OF0p2M&amp;hl=fi&amp;fs=1&amp;showinfo=0&amp;cc_load_policy=1"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="allowFullScreen" value="true"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="allowscriptaccess" value="always"&gt;&lt;/param&gt;&lt;param name="wmode" value="transparent"&gt;&lt;embed id="879h9OF0p2M" src="http://www.youtube.com/v/879h9OF0p2M?video_id=879h9OF0p2M&amp;version=3&amp;enablejsapi=1&amp;playerapiid=vid879h9OF0p2M&amp;hl=fi&amp;fs=1&amp;showinfo=0&amp;cc_load_policy=1" type="application/x-shockwave-flash" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="620" height="501" wmode="transparent"&gt;&lt;/embed&gt;&lt;/object&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Tue, 23 Apr 2013 11:06:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>atuomini</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af2d-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/i-love-arctic-toimintapiv-yhdisti-ihmisi-ympr/blog/44845/</link><title>I Love Arctic -toimintapäivä yhdisti ihmisiä ympäri maailmaa</title><description>&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arktiksen suojeleminen yhdisti 20. huhtikuuta kymmenentuhatta ihmistä. Ympäri maailman ihmiset muodostivat I Love Arctic -kuvioita vaatiakseen Arktiksen suojelua. Niin myös Helsingissä ja Tampereella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Päivän tapahtumista syntyneet kuvat kerätään ja julkaistaan kirjana, joka viedään henkilökohtaisesti Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille, jotka tapaavat 15. toukokuuta Kiirunassa Ruotsissa. Suomessa kuvat toimitetaan lisäksi valtionyhtiö Arctia Shippingille, jonka jäänmurtajat &lt;em&gt;Fennica&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Nordica&lt;/em&gt; ovat osa Shellin arktista öljynporauslaivastoa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Sydämiä on muodostunut niin Filippiineille kuin Rooman Circus Maximukselle. Katso &lt;a href="http://www.flickr.com/photos/greenpeaceilovearctic/sets/"&gt;tästä&lt;/a&gt; missä kaikkialla Arktista puolustetaan!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;JUHA AROMAA&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 20 Apr 2013 16:24:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><category>mertensuojelu</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">c27325f9-19e0-420e-92ef-e93ebcc5e827</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Sydamet-Arktiksen-puolesta-280-kaupungissa-ympari-maailmaa/</link><title>Sydämet Arktiksen puolesta 280 kaupungissa ympäri maailmaa</title><description>Tänään yli 10 000 ihmistä 280 kaupungissa ympäri maailmaa muodostaa I Love Arctic -ihmisbanderolleja Arktiksen suojelemiseksi. Suomessa ihmiset muodostavat I Love Arctic -kuviot Helsingissä ja Tampereella. Bangkokista Buenos Airesiin ja Kiirunasta Kapkaupunkiin ihmiset kokoontuvat vaatimaan päättäjiä toimimaan arktisen alueen suojelun puolesta.&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;br /&gt;“Miljoonat ihmiset vaativat, että koskematon Arktis suojellaan kieltämällä öljynporaus Pohjoisella jäämerellä. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on virheellisesti nähty merkkinä edistyksestä ja hyvinvoinnista, vaikka se tuottaa tuhoa niin ympäristölle kuin taloudelle. Toinen tie on mahdollinen, ja päättäjät voivat valita sen nyt”, sanoo Greenpeacen pääsihteeri &lt;strong&gt;Kumi Naidoo&lt;/strong&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Suomi on yksi Arktisen neuvoston jäsenistä ja suomalaisilla on tietoa ja kokemusta arktisista oloista. Meillä on erityinen vastuu Arktiksen suojelussa. On hulluutta, että öljy-yhtiöt haluavat porata lisää öljyä ilmastonmuutoksen vuoksi sulavalta Arktikselta”, sanoo Tapio Laakso Greenpeacen ohjelmajohtaja Suomessa &lt;strong&gt;Tapio Laakso&lt;/strong&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Helsingissä I love Arctic -kuvio tehdään Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä kello 13.30 Arbiksella, Dagmarinkatu 3:ssa. Tampereella ihmisbanderolli syntyy kello 12 Keskustorille.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Tänään Arktiksen puolustamiseksi Lontoossa yksi kaupungin tunnetuimmista rakennuksista muutetaan neliulotteisella heijastuksella arktiseksi maisemaksi. Rio de Janeirossa Sokeritoppavuori on taustana suurelle I Love Arctic -kuviolle ja Washingtonissa ihmisbanderolli syntyy Yhdysvaltain kongressin eteen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Päivän tapahtumista syntyvät sadat kuvat kerätään ja julkaistaan kirjana, joka viedään henkilökohtaisesti Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille, jotka tapaavat 15. toukokuuta Kiirunassa Ruotsissa. Suomessa kuvat toimitetaan lisäksi valtionyhtiö Arctia Shippingille, jonka jäänmurtajat &lt;em&gt;Fennica&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Nordica&lt;/em&gt; ovat osa Shellin arktista öljynporauslaivastoa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;“Palasin pohjoisnavalta viikko sitten ja koin siellä itse pohjoisen herkän kauneuden. Tunnen kiitollisuutta ja toivoa, kun näen tänään ihmisten kokoontuvan yhteen Arktiksen puolesta. Arktisen neuvoston on kuunneltava tätä kasvavaa liikettä ja perustettava suojelualue maailman huipulle”, sanoo pohjoisnavalle lähes kolmen miljoonan Arktiksen puolustajan nimet vieneessä retkikunnassa mukana ollut Ruotsin saamelaiskäräjien jäsen &lt;strong&gt;Josefina Skerk&lt;/strong&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Kampanja Arktiksen suojelemiseksi &lt;a href="http://www.savethearctic.org"&gt;www.savethearctic.org&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.flickr.com/photos/greenpeaceilovearctic/sets/"&gt;Kuvia I Love Arctic -ihmisbanderolleista ympäri maailmaa&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="https://maps.google.com/maps/ms?msid=216821552586102728555.0004da61f99e5fda65658&amp;amp;msa=0"&gt;Kartta kaikista I Love Arctic –tapahtumista&lt;/a&gt;&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;Arktis-vastaava Matti Ikonen, puhelin 040 025 7755&lt;br /&gt;Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559&lt;br /&gt;Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Sat, 20 Apr 2013 07:32:00 +0200</pubDate><category>mertensuojelu</category><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000af0b-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/mit-autoteollisuus-tekee-ja-miksi-heidt-tytyy/blog/44811/</link><title>Mitä autoteollisuus tekee ja miksi heidät täytyy pysäyttää</title><description>&lt;p&gt;&lt;img style="vertical-align: middle;" src="http://www.greenpeace.org/finland/community_images/57/175357/75677_125205.jpg" alt="Saastesumua Kiinassa" /&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arktis sulaa ja ilmastonmuutos etenee, koska poltamme liikaa öljyä ja hiiltä. Ensi keskiviikkona europarlamentilla on mahdollisuus osoittaa, että se edelleen välittää ilmastonmuutoksen torjunnasta. Parlamentti äänestää siitä, millaisia autoja Euroopassa tulevaisuudessa valmistetaan. Energiatehokkaammat autot säästävät ilmastoa, eikä niiden valmistaminen aiheuta lisäkustannuksia. Me haluamme näiden autojen olevan energiatehokkaampia. Aika juoksee, joten nyt on jo kiire!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Osa autoteollisuudesta haluaa jatkaa bensasyöppöjen autojen ylivaltaa tieliikenteessä. Autovalmistajat yrittävät saada autojen tehokkuusvaatimuksiin läpi porsaanreikiä. Yhden vähäpäästöisen auton saisikin laskea useampaan kertaan ja sen varjolla myydä bensasyöppöjä. Osa poliitikoista valitettavasti uskoo tällaisiin haamulaskelmiin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tämä tarkoittaa että, vaikka päästötavoitteet saavutettaisiin paperilla, niiden toteutuminen oikeasti ei olisi niinkään varmaa. Öljyriippuvuus vain jatkuisi.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Me voimme kuitenkin muuttaa tulevaisuutta. Yksi suurimmista autovalmistajista, Volkswagen sitoutui viimein energiatehokkaampien autojen tuottamiseen, joten meillä on jo käpälä ovenraossa. Tarvittava teknologia on olemassa, joten nyt poliitikot täytyisi saada äänestämään puhtaamman tulevaisuuden puolesta. &lt;a href="http://www.euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Nyt onkin siis aika vedota poliitikkoihin&lt;/a&gt; ja&amp;nbsp; pyytää heitä äänestämään ympäristöystävällisempien lakimuutosten puolesta.&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tiukempien päästörajoitusten myötä voisimme leikata Euroopan autojen hiilidioksidipäästöjä puolella vuoteen 2025 mennessä. Vuoteen 2040 mennessä Euroopan öljynkulutus voisi olla yli 17 miljardia öljytynnyrillistä vähemmän. Miljardia! Vihreämpien autojen valmistaminen toisi myös 400 000 uutta työpaikkaa Eurooppaan. Suuria lukuja, mutta uskomme että ne kaikki ovat täysin saavutettavissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Tehokkaamat autot suojelevat esimerkiksi Arktista kahdella tavalla: päästöjen vähentyminen hillitsee ilmastonmuutosta ja kun öljyä tarvitaan vähemmän, sitä ei tarvitse porata Arktikselta. &lt;a href="http://www.euvsco2.org/fi" target="_blank"&gt;Allekirjoita EUvsCO2 -vetoomus niin voit auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja pelastamaan Arktiksen.&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Thu, 18 Apr 2013 13:57:54 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Outi Immonen</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000aef3-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/pstkauppa-fail-me-ei-tehd-mitn-koska-kiinalai/blog/44787/</link><title>Päästökauppa #FAIL: Me ei tehdä mitään koska kiinalaiset</title><description>&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Europarlamentti ajoi tänään EU:n ilmastopolitiikan kriisiin kaatamalla päästökaupan välttämättömän korjausliikkeen. Päästöoikeuden hinta romahti välittömästi uuteen kaikkien aikojen minimiin. Saastuttaminen on nyt Euroopassa ilmaista ja päästökauppa on menettänyt ohjausvaikutuksensa. Samalla lähetettiin muulle maailmalle erittäin huono viesti.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Paria tuntia äänestyksen jälkeen tyytyväinen Elinkeinoelämän keskusliiton lobbari Kati Ruohomaki peräänkuulutti vasemmistoliiton ilmastolakiseminaarissa kaikkia sitovaa kansainvälistä ilmastosopimusta. Valitettavasti EK:n ja hengenheimolaisten lobbaus vei maailman taas askeleen kauemmas ilmastosopimuksesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Suomessa yleisesti toisellaan väitettä, että ei täällä voi tai pidä mitään tehdä koska kiinalaiset/amerikkalaiset/jotkut muut kuitenkin saastuttavat enemmän. Todellisuus on toinen. Omaan napaansa tuijottavan Euroopan ulkopuolella tapahtuu paljon. Ei tietenkään vielä riittävästi, mutta hiilivoiman loputon lisääminen on harvassa paikassa enää itsestäänselvyys.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Kiinassa ja Australiassa otetaan askeleita, jotta hiilelle saataisiin hinta. Yhdysvalloissa ympäristövaatimukset, energiatehokkuus, uusiutuva energia, hiilivoiman vastainen liike ja liuskekaasubuumi ovat johtaneet suoranaiseen hiilivoiman alasajoon. Muutamat osavaltiot ovat myös virittelemässä päästökauppaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Greenpeace Internationalin energiakampanjoitsija Lauri Myllyvirta &lt;a href="http://www.greenpeace.org/international/en/news/Blogs/makingwaves/winning-the-fight-for-the-climate-one-communi/blog/44680/"&gt;kirjoittaa blogissaan mainiosti&lt;/a&gt;, kuinka hiilihankkeita on viime aikoina kaadettu ympäri maailmaa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Juuri, kun ilmastopolitiikka on ympäri maailmaa ottamassa varovaisia myönteisiä askeleita, eurooppalaiset poliitikot pettävät. Päästökaupan uskottavuuden ja ohjausvaikutuksen romahtaminen lähettävät muulle maailmalle erittäin vaarallisen signaalin: Eurooppa ei ole sitoutunut ilmastonmuutoksen torjuntaan.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;On hyvin vaikea ottaa tosissaan EK:n väitteitä siitä, että he tavoittelevat kansainvälisen ilmastosopimuksen syntyä, kun he omalla toiminnallaan heittävät kapuloita kansainvälisen ilmastopolitiikan muutenkin rampoihin rattaisiin. Onneksi teollisuuden keskusjärjestöt eivät enää edusta koko elinkeinoelämää. Lukuisa joukko yrityksiä otti kantaa päästökaupan korjaamisen puolesta. Nyt on entistä tärkeämpää saada nämä äänet kuuluviin.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;TAPIO LAAKSO&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;PS. &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/energiavallankumous/suomen-energiavallankumous/"&gt;Tutustu Greenpeacen enegiavallankumoukseen&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Tue, 16 Apr 2013 21:43:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Tapio Laakso</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">86b110f2-7fed-46ba-961c-d965ab6b7f6f</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Euroopan-parlamentti-tuhosi-paastokaupan-/</link><title>Euroopan parlamentti tuhosi päästökaupan </title><description>Euroopan parlamentti äänesti Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän pelastamisesta. Äänestyksessä parlamentti hylkäsi äänin 344-315 komission ehdotuksen, jossa 900 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaa olisi lykätty päästökauppakauden alusta sen loppupuolelle.&lt;p&gt; &lt;br /&gt;Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on liian matala talouden taantuman ja päästöoikeuksien liian runsaan alkujaon takia. Parlamentin äänestystulos estää päästökaupan korjaamisen.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Äänestyksen lopputulos oli valtava pettymys ja kertoo siitä, että parlamentti kuuntelee mieluummin suuria saastuttajia sen sijaan, että pyrkisi vakavissaan torjumaan ilmastonmuutoksen uhan. Äänestyspäätös kyseenalaistaa koko Euroopan unionin ilmastopolitiikan ja varmistaa sen, että saastuttajan ei tarvitse maksaa”, toteaa Greenpeacen energiavastaava &lt;strong&gt;Kaisa-Reeta Koskinen&lt;/strong&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Jotta päästökauppajärjestelmä saataisiin toimimaan, päästöoikeuksien huutokauppaa olisi pitänyt lykätä huutokauppakauden loppupuolelle, ja sen lisäksi markkinoilta on vielä poistettava pysyvästi vähintään 2,2 miljardia päästöoikeutta. Vuosittaista päästövähennyskerrointa on myös kasvatettava 2,6 prosenttiin. Päästövähennyskerroin määrittää, kuinka paljon päästövähennysten kokonaismäärä vähenee vuosittain. Tämä rakenteellinen korjaus olisi linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Suomalaisista Euroopan parlamentin jäsenistä sekä Eija-Riitta Korhola että Petri Sarvamaa ovat avoimesti kampanjoineet päästökaupan korjaamista vastaan.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Ehdotus palaa seuraavaksi parlamentin ympäristökomiteaan neuvoteltavaksi.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Koska Euroopan unionista ei näytä olevan apua päästöleikkauksien ohjauksessa, on vastuunsa tuntevien jäsenmaiden ryhdyttävä omiin toimiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästökaupasta ei nyt ole apua”, Koskinen toteaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 045 249 8920&lt;br /&gt;Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202&lt;/p&gt;</description><pubDate>Tue, 16 Apr 2013 11:04:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">0000aee7-0000-0000-0000-000000000000</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/aikajana-ljy-yhtit-perntyvt-arktikselta/blog/44775/</link><title>Aikajana: öljy-yhtiöt perääntyvät Arktikselta</title><description>&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Arktis-kampanjan aikana olen ehtinyt kuulla jo useamman asiantuntijan toteavan, että öljynporaus Arktiksella on väistämätön tosiasia. Öljy-yhtiöt alkavat kuitenkin vähitellen tajuta todellisuuden ja power point -esityksen välisen eron Arktiksella. Yhtiö toisensa jälkeen on ainakin lykännyt suunnitelmiaan Arktiksella.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;26. syyskuuta 2012. &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Oljy-yhtio-Total-varoittaa-arktisen-oljynporauksen-vaarallisuudesta/"&gt;Ranskalainen öljy-yhtiö Total varoitti&lt;/a&gt; Arktisen öljynporauksen vaarallisuudesta. Totalin toimitusjohtaja Christophe de Margerie sanoo Financial Times -lehdessä, että öljyä ei pidä porata Arktiksella, koska öljyvuodon vaara herkällä Arktiksella on liian suuri.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;27. helmikuuta 2013. Varsinainen pommi tuli kuitenkin helmikuun lopussa. Epäonnistumisten sarjan päätteeksi &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/shellin-ensimminen-oikea-pts-arktiksella-ent-/blog/44137/"&gt;Shell ilmoitti&lt;/a&gt;, ettei se aio porata öljyä Alaskassa tänä kesänä. ”Arctic Ready” -sloganin alla toiminut yhtiö osoitti, että Arktis on äärimmäisen haastava alue myös suurelle ja kokeneelle yhtiölle. Shellin porausalus päätyi uutena vuotena karille ja viranomaisten lista erilaisten turvallisuus- ja ympäristömääräysten rikkomuksista on pitkä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;7. maaliskuuta 2013. &lt;a href="http://www.aftenbladet.no/energi/aenergy/Statoil-puts-Arctic-drilling-on-hold-3136109.html#.UWxOVLXDuMU"&gt;Norjan valtion öljy-yhtiö Statoil ilmoitti jäädyttävänsä suunnitelmat&lt;/a&gt; öljynporauksesta Alaskassa. Statoil on yksi Arktiksen aggressiivisimpia yhtiöitä. Statoililla on lisenssejä öljynetsintään ympäri napapiirin: Norjassa, Venäjällä, Alaskassa ja Grönlannissa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;29. maaliskuuta 2013. &lt;a href="http://www.care2.com/causes/greenlands-first-female-prime-minister-says-no-to-arctic-drilling.html"&gt;Grönlannin tuore pääministeri Aleqa Hammond ilmoitti&lt;/a&gt;, ettei Grönlanti myönnä uusia lisenssejä öljynporaukseen. Myös aiemmin myönnetyt luvat aiotaan käydä uudelleen läpi. Moratorio on suoraa seurausta Greenpeacen esiin nostamasta öljyonnettomuuden huolesta.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;2. huhtikuuta 2013. ”&lt;a href="http://barentsobserver.com/en/energy/2013/04/wont-give-kopeck-arctic-shelf-exploration-02-04"&gt;Ei kopeekan vertaa arktisiin investointeihin&lt;/a&gt;”, totesi Venäjän suurimman yksityisen öljy-yhtiön varapääjohtaja Leonid Fedun Financial Timesille huhtikuun alussa. Lukoil perääntyy Karanmereltä ja Barentsinmereltä.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;10. huhtikuuta 2013. &lt;a href="http://www.upstreamonline.com/live/article1322875.ece"&gt;Seuraavaksi vuorossa oli yhdysvaltalainen ConocoPhillips&lt;/a&gt;, joka ilmoitti peruvansa vuoden 2014 Alaskan poraussuunnitelmat. Yhtiö valitteli erityisesti ”sääntelyn epävarmuutta” tilanteessa, jossa ympäristöjärjestöjen kritiikki ja Shellin vaikeudet ovat pakottaneet presidentti Barack Obaman hallintoa arvioimaan uudelleen öljynporauksen edellytyksiä Alaskasssa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;11. huhtikuuta 2013. &lt;a href="http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/blogi/kolme-kertaa-kylm-todellisuus/blog/44703/"&gt;Seuraavana päivänä Greenpeacen aktivistit kiipesivät Norjassa Statoilin öljynporauslautalle&lt;/a&gt;, jonka suunniteltu määränpää oli maailman pohjoisin öljynporausalue Barentsinmerellä. Vain muutamaa tuntia myöhemmin norjalainen valtion omistama öljy-yhtiö ilmoitti, että suunniteltuja porauksia ei tehdä tänä vuonna.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Näitä peruutuksia ei olisi tapahtunut ilman miljoonia Arktiksen puolustajia ja ympäristöjärjestöjen työtä. Öljy-yhtiöt tietävät, että niitä seurataan tarkasti. Arktista ei kuitenkaan ole vielä pelastettu, joten liity mukaan: &lt;a href="file:///C:/Users/tlaakso/Documents/blogit/www.SaveTheArctic.org"&gt;www.SaveTheArctic.org&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;TAPIO LAAKSO&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&amp;nbsp;&lt;/p&gt;</description><pubDate>Mon, 15 Apr 2013 22:26:00 +0200</pubDate><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Tapio Laakso</dc:creator></item><item><guid isPermaLink="false">23b77c08-cffd-4adb-929a-8a22d4572c8d</guid><link>http://www.greenpeace.org/finland/fi/media/lehdistotiedotteet/Arktista-suojelualuetta-vaativien-nuorten-retkikunta-asettanut-lipun-pohjoisnavalle/</link><title>Arktista suojelualuetta vaativien nuorten retkikunta asettanut lipun pohjoisnavalle</title><description>Neljä Greenpeacen tukemaa nuorta on asettanut lipun merenpohjaan pohjoisnavalle samaan paikkaan, johon sukellusvene vuonna 2007 vei Venäjän lipun. Nuorten Tulevaisuuden lippu on neljä kilometriä jään alla, ja se symboloi vaatimusta julistaa pohjoisnapaa ympäröivä merialue suojelualueeksi.&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lippu laskettiin merenpohjaan seremoniassa, jota johti kaksi alkuperäiskansan edustajaa, Tso’Tine-Gwich’in-kansan edustaja &lt;strong&gt;Kiera Kolson&lt;/strong&gt; Kanadasta ja saamelainen &lt;strong&gt;Josefina Skerk&lt;/strong&gt; Ruotsista. Malesialaisen 13-vuotiaan &lt;strong&gt;Sarah Batrisyian&lt;/strong&gt; suunnittelema lippu laskettiin mereen jäähän kairatusta reiästä.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Lippu on kiinnitetty lasista ja titaanista valmistettuun aikakapseliin, jossa on niiden lähes kolmen miljoonan ihmisen nimet, jotka vaativat Arktiksen suojelua. Merenpohjaan laskettujen nimien joukossa on näyttelijöitä, muusikkoja, taiteilijoita ja elinkeinoelämän johtajia, kuten esimerkiksi &lt;strong&gt;Paul McCartney&lt;/strong&gt;, &lt;strong&gt;Penelope Cruz&lt;/strong&gt; ja &lt;strong&gt;Richard Branson&lt;/strong&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Yksi pohjoisnavalle lipun vieneistä nuorista on yhdysvaltalainen näyttelijä &lt;strong&gt;Ezra Miller&lt;/strong&gt;, joka on tullut tunnetuksi rooleistaan elokuvissa &lt;em&gt;Pysäyttävä poikani Kevin&lt;/em&gt; ja &lt;em&gt;Elämäni seinäruusuna&lt;/em&gt;.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Myös arkkipiispa &lt;strong&gt;Desmond Tutu&lt;/strong&gt; liittyi Arktisten suojelua vaativien joukkoon. ”Annan täyden tukeni näille nuorille, jotka matkasivat pohjoisnavalle niiden puolesta, joiden elämän ilmastonmuutos on kääntänyt ylösalaisin”, arkkipiispa Tutu sanoi viikonloppuna.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;”Tuomalla tänne maapallon huipulle tämän lipun toivomme rohkaisevamme nuoria kaikkialla. Olemme täällä kertomassa, ettei Arktis kuulu kenellekään eikä yhdellekään kansakunnalle, tämä on kaikkien maapallon asukkaiden perintöä”, Josefina Skerk sanoi lippua merenpohjaan laskettaessa. ”Meidän ja miljoonien muiden nimet ovat nyt merenpohjassa pohjoisnavalla. Me vaadimme yhdessä, että tästä alueesta tehdään suojelualue, joka on suojassa öljy-yhtiöiltä ja poliittiselta teeskentelyltä. Olemme solidaarisia kaikille alkuperäiskansoille, joiden elämäntapaa teollisuuden säätelemätön ahneus uhkaa.”&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Retkikunta oli matkalla pohjoisnavalle samaan aikaan, kun Arktinen neuvosto piti kaikkien aikojen ensimmäisen tapaamisensa pohjoisnavalla. Josefina Skerk pyysi tapaamista Arktisen neuvoston kanssa, mutta se ei toteutunut.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Viikon pituinen matka pohjoisnavalle on osa kampanjaa Arktiksen suojelemiseksi. Arktista uhkaavat ilmastonmuutos, öljy-yhtiöt, teollinen kalastus ja kasvava merenkulku. Kun ilmastonmuutos sulattaa merijäätä, yhtiöt kuten Shell, Gazprom ja Statoil ovat menossa hyödyntämään arktisia öljyvaroja samaan aikaan, kun valtiot esittävät aluevaatimuksia jään aikaisemmin peittämistä merialueista. Pohjoisnavalle lipun ja aikakapselin asettaneet nuoret ovat nyt kertoneet öljy-yhtiöille ja muille saastuttajille, että tänne ei tulla.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;Neljän nuoren ryhmä oli osa Greenpeacen ryhmää, joka hiihti Barneon tukikohdasta viikon ajan kohti pohjoisnapaa keskimäärin kymmenen kilometrin päivämatkoja. Jokaisella oli perässään 80 kiloa painava varusteahkio. Lämpötila laski kylmimmillään 30 pakkasasteeseen. Tuuli ja virrat kuljettivat kuitenkin jäätä poispäin pohjoisnavasta ja muonavarojen vähentyessä nuoret joutuivat turvautumaan helikopterin apuun, joka kuljetti heidät viimeisenä matkapäivänä lähemmäs pohjoisnapaa.&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://photo.greenpeace.org/C.aspx?VP3=ViewBox&amp;amp;STID=27MZIFVQYI38&amp;amp;CT=Story"&gt;Kuvia retkikunnan matkasta pohjoisnavalle&lt;/a&gt;, painokelpoiset kuvat: Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202&lt;br /&gt;&lt;br /&gt;&lt;a href="http://www.youtube.com/watch?v=dkefOuEA5ik&amp;amp;feature=youtu.be"&gt;Video retkikunnasta pohjoisnavalla&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;a href="http://www.savethearctic.org"&gt;Kampanja Arktiksen suojelemiseksi&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Lisätietoja:&lt;br /&gt;Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, 040 181 6559&lt;br /&gt;Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202&lt;/p&gt;</description><pubDate>Mon, 15 Apr 2013 08:14:00 +0200</pubDate><category>mertensuojelu</category><category>ilmastonmuutos</category><dc:creator>Juha Aromaa</dc:creator></item></channel></rss>