Viestintäpäällikön julkaisut

Alkuperäiskansat vaativat Arktista neuvostoa kieltämään öljynporauksen

Juha Aromaa — Tue, 14 May 2013 07:28:00 +0200

Viisitoista arktisten alkuperäiskansojen edustajaa liittyi vetoomukseen arktisen öljynporauksen kieltämiseksi eilen Kiirunassa järjestetyssä The People’s Arctic – Kansojen Arktis -konferenssissa. Kaksi mukana olevaa järjestöä on myös Arktisen neuvoston tarkkailijoita. Arktisen neuvoston ulkoministerien kokous pidetään huomenna keskiviikkona Kiirunassa.

Vetoomus öljynporauksen kieltämiseksi osoittaa arktisten alkuperäiskansojen huolen asuinalueidensa kohtalosta. He olisivat ensimmäisiä kärsijöitä, jos Arktiksella tapahtuu öljyvuoto. Öljy-yhtiöistä Shell ja Gazprom sekä Statoil ja Rosneft suunnittelevat poraavansa öljyä Arktiksella.

Komitet spasenija Petšory (Pelastakaa Petšora -komitea) Komista ja Greenpeace järjestivät Arktisen neuvoston ulkoministerikokouksen aattona alkuperäiskansojen konferenssin The Peoples’ Arctic: Unified for a Better Tomorrow (Kansojen Arktis – yhdistyneinä paremman huomisen puolesta) Kiirunassa. Konferenssiin osallistui 70 henkeä seitsemästä arktisesta valtiosta.

”Tämä konferenssi oli osoitus siitä, mihin maailma on menossa”, sanoi Kanadassa athabaskakieliä puhuvia kansoja edustavan Arctic Athabaskan Councilin varapuheenjohtaja ja Dené-kansan päällikkö Bill Erasmus. ”Ihmiset ovat huolissaan maistaan ja liittyvät yhteen.” Erasmus aikoo viedä viestin huomenna Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille.

Viime elokuussa Usinskissa Komissa pidetyssä ensimmäisessä arktisten alkuperäiskansojen konferenssissa laadittiin julkilausuma Joint Statement of Indigenous Solidarity for Arctic Protection (Yhteinen julkilausuma alkuperäiskansojen solidaarisuudesta Arktiksen suojelemiseksi). Tuolloin sen allekirjoitti 22 Venäjän alkuperäiskansojen edustajaa. Nyt Kiirunassa allekirjoittajia tuli 15 lisää, muun muassa Ruotsin saamelaiskäräjien nuorten neuvosto. Allekirjoittajia on tällä hetkellä yhteensä 41.

“Kun Arktisen neuvoston ulkoministerit tapaavat huomenna täällä Kiirunassa, se tapahtuu näiden vahvojen alkuperäiskansojen julistuksen varjossa. He ovat juuri kokoontuneet täällä ja yhdistäneet voimansa kotimaidensa puolustamiseksi”, sanoi Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo, joka osallistui konferenssiin.

”Tällä julistuksella Arktiksen alkuperäiskansat lähettävät hyvin selvän viestin Arktikselle neuvostolle. Arktisen neuvoston on suojeltava Arktis öljy-yhtiöiltä. Neuvosto käyttää kuitenkin valtaansa hampaattomaan öljyvuotojen torjuntaa koskevaan sopimukseen, joka ei ole edes sen paperin arvoinen, mille se on tulostettu. Arktisen neuvoston on lakattava hukkaamasta aikaa ja voimavaroja hyödyttömiin asiakirjoihin, joista ei ole apua hallitusten ja teollisuuden pitämiseksi vastuussa. Neuvoston on palattava alkuperäiseen toimeksiantoonsa Arktiksen suojelemiseksi ja kuunneltava tämän alueen alkuperäisiä asukkaita”, Naidoo vaatii.

Joint Statement of Indigenous Solidarity for Arctic Protection kokonaisuudessaan allekirjoittajineen

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202
Tiedottaja Anna Havula (Kiirunassa), puhelin +46 70 201 4486

Puhemies Heinäluoma: Sulava Arktis on hälytys – ei liiketoimintamahdollisuus

Juha Aromaa — Fri, 10 May 2013 13:33:00 +0200

Yhdysvaltojen kongressiin on perustettu Suomen ystävyysryhmä, jonka perustamista kunnioitti läsnäolollaan eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.

Taloudellisen yhteistyön korostaminen on itsestäänselvyys tällaisessa tilanteessa. Sen lisäksi Heinäluoma otti esiin arktisen yhteistyön. Hän mainosti suomalaista osaamista nyt, kun sulava jää avaa laivareitit ja saa öljy-yhtiöt hamuamaan arktista öljyä. Helsingin Sanomien mukaan Heinäluomaa oli harmittanut suomalaisten jäänmurtajien vaikea pääsy Yhdysvaltojen markkinoille.

Suomalaisten jäänmurtajien palvelut ovat jo menneet kaupaksi. Asiakas tosin ei ollut amerikkalainen, vaan alankomaalais-brittiläinen Shell, jonka hallitusta johtaa suomalainen Jorma Ollila. Suomalaisen valtionyhtiön Arctia Shippingin jäänmurtajat Fennica ja Nordica olivat osa Shellin öljynporauslaivastoa Yhdysvaltain vesillä Alaskan pohjoispuolella.

Luonto otti erävoiton Shellistä, joka itsekin töpeksi hankkeessaan aivan riittävästi. Kun kummatkin öljynporausalukset olivat käyneet kivillä ja vuotavan öljylähteen tukkeeksi tarkoitettu kupoli rusentunut kokeiltaessa kuin kaljatölkki, Yhdysvaltojen viranomaiset heräsivät huomaamaan, ettei kaikki ollut kunnossa. Sisäministerille tehty raportti luetteli laiminlyönnin toisensa jälkeen, ja Shell katsoi parhaaksi vetäytyä ainakin täksi vuodeksi hankkeesta. Suomalaiset (Ollilaa lukuun ottamatta) eivät joutuneet häpeään, sillä suomalaisjäänmurtajat eivät raportissa saaneet moitteita.

Kannattaako siitä kuitenkaan ylpeillä? Suomalaista arktista osaamista on käytettävä Arktiksen pelastamiseen eikä sen uhkaamiseen öljyvuodolla, jota ei voi jään seasta puhdistaa. Kun tuote on kunnossa, sitä kelpaa esitellä, kuten Vaisalan maailman parhaaksi todettua radiosondia, jolla ilmastonmuutosta mitataan.

Kannattaa muistaa, ettei tällä hetkellä yksikään yhdysvaltalainen öljy-yhtiö ole poraamassa Arktiksella eikä luoteisväylällä ole näkyvissä kovin vilkasta liikennettä. Shellkin tähyää nyt Alaskan sijaan Venäjän Arktikselle.

Sen sijaan yhdysvaltalaisissa tutkimuslaitoksissa kuten NASA:ssa ja NOAA:ssa on maailman eturivin asiantuntijoita kertomassa, mitä ilmastonmuutos Arktikselle on tekemässä. Heidän välittämänsä tiedon pitäisi avata silmät tajuamaan, että nyt on tosi kyseessä – ei suinkaan uusi avautuva markkina. Tarjotaan vain ylpeänä palvelujamme, jos siitä on vaikkapa näille tutkijoille apua.

JUHA AROMAA

Nokinen vai valkoinen pilvi

Juha Aromaa — Tue, 07 May 2013 13:52:00 +0200

Greenpeace julkisti selvityksen suomalaisten palvelinkeskusten uusiutuvan energian käytöstä ja energiatehokkuudesta. Selvitys on osa maailmanlaajuista How Clean Is Your Cloud -selvitystä, jolla kannustetaan informaatioteknologiaa ilmastonmuutoksen torjunnan iskujoukoiksi.

Sellaiset nimet kuin Google, Microsoft, Facebook ja Apple eivät ole vain muodikkaita nimiä. Hurjimmatkaan monopolisoitumisen ennustajat eivät olisi ikinä voineet kuvitella, kuinka maailman data kulkee muutamien yhtiöiden hallitsemien koneiden kautta. Todennäköisesti hyvin suurella osalla tämän tekstin lukijoista on joko tietokone tai puhelin tai kummatkin, joka käy säännöllisesti jonkun äsken mainitun neljän palvelimella. Ja todennäköisesti lukija käyttää joko TeliaSoneran, Elisan tai Dna:n palvelua – kaikki kolme yhtiötä olivat mukana Greenpeacen suomalaisten palvelinkeskusten vertailussa.

Älypuhelin ja pilvipalvelut mullistivat informaatioteknologian. Maailman mittakaavassa kourallinen yhtiöitä tarvitsee datan käsittelyyn koko ajan lisää kuumana käyviä koneita, jotka nielevät sähköä ja tuottavat lämpöä.

Maailman mittakaavassa on toivoa. Greenpeacen aktivistit ovat jaksaneet muistuttaa Applea velvollisuudesta pitää pilvi valkoisena. Maaliskuussa Apple ilmoitti, että nyt kaikki palvelinkeskukset toimivat uusiutuvalla energialla. Google puolestaan potkii amerikkalaisten palvelinkeskusten suursähköntoimittaja Duke Energyä tuuli- ja aurinkovoiman tarjoamiseen. Facebook ottaa askelia hiilenmustasta toiminnasta kohti puhtaampaa tuomalla palvelimensa jäähtymään Luulajaan vesivoimalan viereen. Ja myös Microsoft lupaa käyttää Irlannin palvelinkeskuksessaan tuulivoimaa, ”kun sitä on saatavilla.”

Nyt Greenpeacen raportti on osoittanut, että suomalaiset pystyvät hyviin suorituksiin siinä missä muutkin. Ficolo ostaa sataprosenttisesti tuulivoimaa ja TeliaSonera vesivoimaa.

Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta on kohtalonkysymys, että älypuhelimemme, tablettimme, tietokoneemme ja yhteyksiämme ylläpitävät operaattorit eivät lisää fossiilisen energian käyttöä. Vaihtoehtoja on. Kannattaa myös kertoa myös palvelujemme tuottajille, että me tiedämme vaihtoehdot. Ja meillä on oikeus vaatia puhdasta palvelua.

JUHA AROMAA

Maailmaa voi parantaa – vaikka vastassa olisi suuria ja mahtavia

Juha Aromaa — Thu, 02 May 2013 11:47:00 +0200

Euroopan unionissa maantieliikenne tuottaa melkein viidesosan kaikista ilmastopäästöistä. Ja maantieliikenteen päästöistä suuri osa tulee henkilöautoista. Uusia henkilöautoja puolestaan rekisteröitiin vuonna 2011 yli 13 000 kappaletta. Vaikka autojen myynnin kasvu Euroopassa onkin taittunut, sillä on suuri merkitys, kuinka paljon päästöjä uusien autojen pakoputkista tulee.

Euroopan unioni taistelee päästöjä vastaan asettamalla uusille autoille päästörajat. Idea on yksinkertaistettuna se, että jokainen autonvalmistaja saa valmistaa millaisia autoja tahansa, kunhan niiden päästöjen keskiarvo pysyy alle säädetyn rajan. Jos autonvalmistaja myy yhden jyhkeän maasturin, sen on saatava vastaavasti kaupaksi yksi vähäpäästöinen pikkuauto, jotta keskiarvo pysyy rajojen puitteissa.

Nyt raja on 130 grammaa kilometrillä. Siihen pääsee esimerkiksi Volkswagen Golfilla, ei tosin niillä malleilla, joissa on suurin bensakone.

Autoteollisuudella on suuri ääni Euroopassa, varsinkin saksalaisella autoteollisuudella. Suurin ääni on Ferdinand Porschen 1930-luvulla perustamalla Euroopan suurimmalla autonvalmistajalla Volkswagenilla. Volkswagenin liikevaihto on 193 miljardia euroa – lähes täsmälleen Suomen koko bruttokansantuotteen verran. Volkswagen valmistaa joka neljännen Euroopassa myydyn henkilöauton. Ympäri maailmaa Volkswagenilla on töissä 550 000 ihmistä ja yksin Saksassa noin 210 000 henkeä.

On helppo kuvitella, että Euroopan unionin poliittiset päättäjät kuuntelevat 210 000 saksalaisen työllistäjää silloin, kun pitää sopia uusista päästörajoista. Euroopan komissio on ehdottanut vuodelle rajaksi 95 grammaa kilometriltä vuoteen 2020 mennessä. Se ei Volkswagenille eikä muulle autoteollisuudelle käynyt. Yhtiön mukaan moista rajaa ei voi saavuttaa, sillä se ei olisi teknisesti eikä taloudellisesti mahdollista. Ja kun näytti siltä, että 95 gramman raja oli tulossa, ehdotukseen ajettiin niin sanottuja superhyvityksiä, joiden avulla hyvin vähäpäästöiset autot laskettaisiin 2,5-kertaisina keskiarvoa laskettaessa.

Ilmastonmuutoksen torjumisessa ei kuitenkaan voi heittää pyyhettä kehään edes raskaan sarjan vastustajan edessä. Greenpeace aloitti kampanjan, joka oli herkeämättä kertomassa kaikkialla, ettei Volkswagenin tuote ole yhtiön mainoslauseen mukaisesti Das Auto vaan Das Problem. Autonäyttelyssä toisensa jälkeen ja yhtiökokouksessa aktivistit kertoivat yleisölle, kuinka Volkswagen lobbaa Euroopan unionin päättäjiä komission ehdotusta heikompiin päästörajoihin.

Stern-lehti kertoo, kuinka kamppailussa kävi. Lehti arvioi, että Greenpeacen kampanja oli tekijä, joka sai jätin kääntymään. Harvalle yhtiölle tekee hyvää, että jokaisessa näyttävässä tuote-esittelyssä on näyttävä protesti. Varsinkaan sellaiselle yhtiölle, joka itse väittää olevansa alansa vihrein. Niinpä viime talvella Volkswagen ilmaisi halukkuutensa neuvotella Greenpeacen kanssa. Siihen mennessä puoli miljoonaa ihmistä, joiden joukossa koko joukko Volkswagenilla ajavia, oli vedonnut yhtiöön.

Maaliskuussa Volkswagenin toimitusjohtaja Martin Winterkorn tapasi Greenpeacen Saksan toimiston pääsihteerin Birgitte Behrensin ja muita Greenpeacen kampanjoitsijoita Hannoverissa Volkswagenin raskaiden ajoneuvojen tehtaalla. Kokousta ei voinut väittää lämminhenkiseksi, mutta siitä oli tuloksena yhteinen lehdistötiedote, joka avasi tien kohti ratkaisua.

Pari viikkoa aikaisemmin Winterkorn oli Geneven autonäyttelyssä tehnyt U-käännöksen ja kertonut, että Volkswagen aikoo saavuttaa 95 gramman rajan vuonna 2020. Kaiken lisäksi Volkswagen ei tarvitsisi superhyvitysten porsaanreikää. Autonvalmistajien rintama oli hajonnut, kun joukon suurin julkisesti kertoi saavuttavansa komission ehdottaman tavoitteen. Taistelu tiukkojen päästörajojen puolesta kuitenkin jatkuu aina siihen saakka, kun neuvosto on asiasta tehnyt päätöksen.

Tämän tarinan opetus on kuin kansansadusta. Planeettamme pelastamisessa törmätään usein käsittämättömän mahtaviin vastavoimiin. Mutta mahtavinkin organisaatio joutuu kuuntelemaan, kun meitä on paljon ja me tiedämme, minkä puolesta toimimme. Kiitos kaikille niille, jotka vetosivat Volkswageniin. Täällä voi jatkaa.

JUHA AROMAA

Mielenosoitus Shellin Jorma Ollilaa vastassa

Juha Aromaa — Wed, 24 Apr 2013 08:44:00 +0200

Greenpeacen aktivistit vaativat Helsingissä 24. huhtikuuta Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollilaa lopettamaan öljynporauksen Arktiksella. (C) Greenpeace/Patrik Rastenberger

Greenpeacen aktivistit Suomesta ja Venäjältä vaativat tänään aamulla Shellin hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa lopettamaan yhtiön öljynporaushankkeet Arktiksella. Mielenosoittajat olivat Ollilaa vastassa Helsingin yliopistolla, jossa hän osallistui yliopiston hallituksen kokoukseen. Shell suunnittelee öljynporausta Alaskan pohjoispuolella ja Venäjällä. Ollila allekirjoitti äskettäin aiesopimuksen öljyntuotannosta Gazpromin kanssa Venäjän Arktiksella.

”Ihmiset Pohjois-Venäjällä haluavat tietää, kuinka Shell takaa herkän arktisen luonnon ja miljoonien arktisten alkuperäiskansojen asukkaiden kotien turvallisuuden. Ei Shell sen enempää kuin mikään muukaan öljy-yhtiö pysty puhdistamaan öljyvuotoa Arktiksella. Ymmärrättekö, että Shell kuten myös Gazprom, Rosneft, Statoil, Exxon ja Eni kantavat täyden vastuun Arktiksen tuhoutumisesta”, kysyi Roman Dolgov, Greenpeacen Arktis-kampanjoitsija Venäjällä.

Greenpeacen aktivistit toivat Ollilan silmien eteen myös kuvia arktisen öljynporauksen todellisuudesta. Kuvat esittivät Shellin karille Alaskassa ajautunutta öljynporausalus Kullukia sekä Shellin yhteistyökumppani Gazpromin aiheuttamia öljytuhoja Nojabrskissa, Jamalin Nenetsiassa.

Shellin epäonnistumiset öljynporaushankkeessa Alaskassa porauskaudella 2012, joka huipentui öljynporauslautta Kullukin vaurioitumiseen, osoittaa, ettei yhtiö pysty hallitsemaan arktisen öljynporauksen riskejä.

Muutama vuosi sitten Ollila puhui vielä paljon ilmastonmuutoksen torjunnan välttämättömyydestä. Esimerkiksi: ”Jorma Ollila havahtui ilmastonmuutokseen Shellissä. Nyt hän haluaa muidenkin heräävän.” (HS 28.1.2007); ”Uskomattoman vaikea yhtälö” (SK 18/2008); ”Jorma Ollila jyrähti uusiutuvan energian puolesta” (Taloussanomat 26.8.2009). Huoli ei ole näkynyt Shellin strategiassa.

”Shell etsii sulavalta Arktikselta lisää öljyä ilmastoa lämmittämään. Samalla herkkä luonto joutuu alttiiksi öljyonnettomuuden uhalle. Yhtiön hallitus päättää Shellin strategiasta, joten Jorma Ollilalla on poikkeuksellisen suuri vastuu Arktiksesta. Ollila voi pelastaa Arktiksen öljynporaukselta”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Tänään on myös avattu ArcticTruth.org -vuotosivusto. Sivusto toimii suojattuna ilmoituskanavana Arktikselle pyrkivien öljy-yhtiöiden ja heidän alihankkijoidensa työntekijöille, jotka haluavat kertoa yhtiöiden ottamista, arktista koskematonta luontoa uhkaavista riskeistä. Shellin työntekijöille jaetaan sivustosta kertovia lentolehtisiä yhtiön Haagin ja Lontoon pääkonttorien edessä.

Videon on tuottanut Voima. Lue myös hieno artikkeli.

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi www.savethearctic.org

I Love Arctic -toimintapäivä yhdisti ihmisiä ympäri maailmaa

Juha Aromaa — Sat, 20 Apr 2013 16:24:00 +0200

Arktiksen suojeleminen yhdisti 20. huhtikuuta kymmenentuhatta ihmistä. Ympäri maailman ihmiset muodostivat I Love Arctic -kuvioita vaatiakseen Arktiksen suojelua. Niin myös Helsingissä ja Tampereella.

Päivän tapahtumista syntyneet kuvat kerätään ja julkaistaan kirjana, joka viedään henkilökohtaisesti Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille, jotka tapaavat 15. toukokuuta Kiirunassa Ruotsissa. Suomessa kuvat toimitetaan lisäksi valtionyhtiö Arctia Shippingille, jonka jäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat osa Shellin arktista öljynporauslaivastoa.

Sydämiä on muodostunut niin Filippiineille kuin Rooman Circus Maximukselle. Katso tästä missä kaikkialla Arktista puolustetaan!

JUHA AROMAA

Sydämet Arktiksen puolesta 280 kaupungissa ympäri maailmaa

Juha Aromaa — Sat, 20 Apr 2013 07:32:00 +0200

Tänään yli 10 000 ihmistä 280 kaupungissa ympäri maailmaa muodostaa I Love Arctic -ihmisbanderolleja Arktiksen suojelemiseksi. Suomessa ihmiset muodostavat I Love Arctic -kuviot Helsingissä ja Tampereella. Bangkokista Buenos Airesiin ja Kiirunasta Kapkaupunkiin ihmiset kokoontuvat vaatimaan päättäjiä toimimaan arktisen alueen suojelun puolesta.

“Miljoonat ihmiset vaativat, että koskematon Arktis suojellaan kieltämällä öljynporaus Pohjoisella jäämerellä. Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on virheellisesti nähty merkkinä edistyksestä ja hyvinvoinnista, vaikka se tuottaa tuhoa niin ympäristölle kuin taloudelle. Toinen tie on mahdollinen, ja päättäjät voivat valita sen nyt”, sanoo Greenpeacen pääsihteeri Kumi Naidoo.

”Suomi on yksi Arktisen neuvoston jäsenistä ja suomalaisilla on tietoa ja kokemusta arktisista oloista. Meillä on erityinen vastuu Arktiksen suojelussa. On hulluutta, että öljy-yhtiöt haluavat porata lisää öljyä ilmastonmuutoksen vuoksi sulavalta Arktikselta”, sanoo Tapio Laakso Greenpeacen ohjelmajohtaja Suomessa Tapio Laakso.

Helsingissä I love Arctic -kuvio tehdään Suomen sosiaalifoorumin yhteydessä kello 13.30 Arbiksella, Dagmarinkatu 3:ssa. Tampereella ihmisbanderolli syntyy kello 12 Keskustorille.

Tänään Arktiksen puolustamiseksi Lontoossa yksi kaupungin tunnetuimmista rakennuksista muutetaan neliulotteisella heijastuksella arktiseksi maisemaksi. Rio de Janeirossa Sokeritoppavuori on taustana suurelle I Love Arctic -kuviolle ja Washingtonissa ihmisbanderolli syntyy Yhdysvaltain kongressin eteen.

Päivän tapahtumista syntyvät sadat kuvat kerätään ja julkaistaan kirjana, joka viedään henkilökohtaisesti Arktisen neuvoston jäsenmaiden ulkoministereille, jotka tapaavat 15. toukokuuta Kiirunassa Ruotsissa. Suomessa kuvat toimitetaan lisäksi valtionyhtiö Arctia Shippingille, jonka jäänmurtajat Fennica ja Nordica ovat osa Shellin arktista öljynporauslaivastoa.

“Palasin pohjoisnavalta viikko sitten ja koin siellä itse pohjoisen herkän kauneuden. Tunnen kiitollisuutta ja toivoa, kun näen tänään ihmisten kokoontuvan yhteen Arktiksen puolesta. Arktisen neuvoston on kuunneltava tätä kasvavaa liikettä ja perustettava suojelualue maailman huipulle”, sanoo pohjoisnavalle lähes kolmen miljoonan Arktiksen puolustajan nimet vieneessä retkikunnassa mukana ollut Ruotsin saamelaiskäräjien jäsen Josefina Skerk.

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi www.savethearctic.org

Kuvia I Love Arctic -ihmisbanderolleista ympäri maailmaa

Kartta kaikista I Love Arctic –tapahtumista

Lisätietoja:
Arktis-vastaava Matti Ikonen, puhelin 040 025 7755
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Euroopan parlamentti tuhosi päästökaupan

Juha Aromaa — Tue, 16 Apr 2013 11:04:00 +0200

Euroopan parlamentti äänesti Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän pelastamisesta. Äänestyksessä parlamentti hylkäsi äänin 344-315 komission ehdotuksen, jossa 900 miljoonan päästöoikeuden huutokauppaa olisi lykätty päästökauppakauden alusta sen loppupuolelle.

Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on liian matala talouden taantuman ja päästöoikeuksien liian runsaan alkujaon takia. Parlamentin äänestystulos estää päästökaupan korjaamisen.

”Äänestyksen lopputulos oli valtava pettymys ja kertoo siitä, että parlamentti kuuntelee mieluummin suuria saastuttajia sen sijaan, että pyrkisi vakavissaan torjumaan ilmastonmuutoksen uhan. Äänestyspäätös kyseenalaistaa koko Euroopan unionin ilmastopolitiikan ja varmistaa sen, että saastuttajan ei tarvitse maksaa”, toteaa Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Jotta päästökauppajärjestelmä saataisiin toimimaan, päästöoikeuksien huutokauppaa olisi pitänyt lykätä huutokauppakauden loppupuolelle, ja sen lisäksi markkinoilta on vielä poistettava pysyvästi vähintään 2,2 miljardia päästöoikeutta. Vuosittaista päästövähennyskerrointa on myös kasvatettava 2,6 prosenttiin. Päästövähennyskerroin määrittää, kuinka paljon päästövähennysten kokonaismäärä vähenee vuosittain. Tämä rakenteellinen korjaus olisi linjassa EU:n ilmastotavoitteiden kanssa.

Suomalaisista Euroopan parlamentin jäsenistä sekä Eija-Riitta Korhola että Petri Sarvamaa ovat avoimesti kampanjoineet päästökaupan korjaamista vastaan.

Ehdotus palaa seuraavaksi parlamentin ympäristökomiteaan neuvoteltavaksi.

”Koska Euroopan unionista ei näytä olevan apua päästöleikkauksien ohjauksessa, on vastuunsa tuntevien jäsenmaiden ryhdyttävä omiin toimiin ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Päästökaupasta ei nyt ole apua”, Koskinen toteaa.

Lisätietoja:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 045 249 8920
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Arktista suojelualuetta vaativien nuorten retkikunta asettanut lipun pohjoisnavalle

Juha Aromaa — Mon, 15 Apr 2013 08:14:00 +0200

Neljä Greenpeacen tukemaa nuorta on asettanut lipun merenpohjaan pohjoisnavalle samaan paikkaan, johon sukellusvene vuonna 2007 vei Venäjän lipun. Nuorten Tulevaisuuden lippu on neljä kilometriä jään alla, ja se symboloi vaatimusta julistaa pohjoisnapaa ympäröivä merialue suojelualueeksi.

Lippu laskettiin merenpohjaan seremoniassa, jota johti kaksi alkuperäiskansan edustajaa, Tso’Tine-Gwich’in-kansan edustaja Kiera Kolson Kanadasta ja saamelainen Josefina Skerk Ruotsista. Malesialaisen 13-vuotiaan Sarah Batrisyian suunnittelema lippu laskettiin mereen jäähän kairatusta reiästä.

Lippu on kiinnitetty lasista ja titaanista valmistettuun aikakapseliin, jossa on niiden lähes kolmen miljoonan ihmisen nimet, jotka vaativat Arktiksen suojelua. Merenpohjaan laskettujen nimien joukossa on näyttelijöitä, muusikkoja, taiteilijoita ja elinkeinoelämän johtajia, kuten esimerkiksi Paul McCartney, Penelope Cruz ja Richard Branson.

Yksi pohjoisnavalle lipun vieneistä nuorista on yhdysvaltalainen näyttelijä Ezra Miller, joka on tullut tunnetuksi rooleistaan elokuvissa Pysäyttävä poikani Kevin ja Elämäni seinäruusuna.

Myös arkkipiispa Desmond Tutu liittyi Arktisten suojelua vaativien joukkoon. ”Annan täyden tukeni näille nuorille, jotka matkasivat pohjoisnavalle niiden puolesta, joiden elämän ilmastonmuutos on kääntänyt ylösalaisin”, arkkipiispa Tutu sanoi viikonloppuna.

”Tuomalla tänne maapallon huipulle tämän lipun toivomme rohkaisevamme nuoria kaikkialla. Olemme täällä kertomassa, ettei Arktis kuulu kenellekään eikä yhdellekään kansakunnalle, tämä on kaikkien maapallon asukkaiden perintöä”, Josefina Skerk sanoi lippua merenpohjaan laskettaessa. ”Meidän ja miljoonien muiden nimet ovat nyt merenpohjassa pohjoisnavalla. Me vaadimme yhdessä, että tästä alueesta tehdään suojelualue, joka on suojassa öljy-yhtiöiltä ja poliittiselta teeskentelyltä. Olemme solidaarisia kaikille alkuperäiskansoille, joiden elämäntapaa teollisuuden säätelemätön ahneus uhkaa.”

Retkikunta oli matkalla pohjoisnavalle samaan aikaan, kun Arktinen neuvosto piti kaikkien aikojen ensimmäisen tapaamisensa pohjoisnavalla. Josefina Skerk pyysi tapaamista Arktisen neuvoston kanssa, mutta se ei toteutunut.

Viikon pituinen matka pohjoisnavalle on osa kampanjaa Arktiksen suojelemiseksi. Arktista uhkaavat ilmastonmuutos, öljy-yhtiöt, teollinen kalastus ja kasvava merenkulku. Kun ilmastonmuutos sulattaa merijäätä, yhtiöt kuten Shell, Gazprom ja Statoil ovat menossa hyödyntämään arktisia öljyvaroja samaan aikaan, kun valtiot esittävät aluevaatimuksia jään aikaisemmin peittämistä merialueista. Pohjoisnavalle lipun ja aikakapselin asettaneet nuoret ovat nyt kertoneet öljy-yhtiöille ja muille saastuttajille, että tänne ei tulla.

Neljän nuoren ryhmä oli osa Greenpeacen ryhmää, joka hiihti Barneon tukikohdasta viikon ajan kohti pohjoisnapaa keskimäärin kymmenen kilometrin päivämatkoja. Jokaisella oli perässään 80 kiloa painava varusteahkio. Lämpötila laski kylmimmillään 30 pakkasasteeseen. Tuuli ja virrat kuljettivat kuitenkin jäätä poispäin pohjoisnavasta ja muonavarojen vähentyessä nuoret joutuivat turvautumaan helikopterin apuun, joka kuljetti heidät viimeisenä matkapäivänä lähemmäs pohjoisnapaa.

Kuvia retkikunnan matkasta pohjoisnavalle, painokelpoiset kuvat: Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Video retkikunnasta pohjoisnavalla

Kampanja Arktiksen suojelemiseksi

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Euroopan poliitikot käsittelevät autojen päästöjä 24. huhtikuuta

Juha Aromaa — Fri, 12 Apr 2013 08:40:00 +0200

Euroopan parlamentin ympäristökomitea käsittelee autojen päästörajoja 24. huhtikuuta. Greenpeacen tavoite päästörajaksi on enintään 95 grammaa kilometriltä vuoteen 2020 mennessä siten, ettei lainsäädännössä ole mahdollisuutta niin sanottuihin superhyvityksiin, jotka vesittäisivät tavoitteen.

Päästöraja koskee autonvalmistajan myymien kaikkien autojen keskimääräisiä päästöjä. Euroopan komissio esittää myös 95 gramman päästörajaa, mutta siten, että erittäin vähäpäästöiset autot saisi laskea moninkertaisena. Jos esimerkiksi autonvalmistaja myisi yhden alle 50 grammaa kilometrillä päästävän auton, se saisi laskea tämän yhden todellisuudessa myydyn auton kahtena ja puolena myytynä autona Euroopan komission ja Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunnan ehdotuksen mukaan. Tämä taas antaisi autonvalmistajalle tilaa myydä vastaavasti enemmän suuripäästöisiä autoja.

Vuoden 2020 tavoitteen lisäksi Greenpeace vaatii vuoteen 2025 mennessä päästöjen vähentämistä edelleen 60 grammaan kilometriltä.

Polttomoottorissa pienemmät hiilidioksidipäästöt ovat suorassa suhteessa kulutukseen. Pienempi polttoaineen kulutus näkyy myös autolla ajon kustannuksissa. Vuonna 2010 suomalaisautoilija käytti keskimäärin 2 062 euroa vuodessa polttoaineeseen. Jos päästöraja kiristyy 95 grammaan kilometriltä, uudella autolla ajavan kustannus olisi nykyisillä polttoaineen hinnoilla 475 euroa vuodessa pienempi vuonna 2020.

Jos päästörajaa edelleen kiristetään 60 grammaan kilometriltä vuonna 2025, uudella autolla ajavan polttoainekustannus olisi 924 euroa vuodessa pienempi kuin vuonna 2010.

Yhdysvalloissa hallitus ja autonvalmistajat ovat sopineet vastaavanlaisesta autojen energiatehokkuuden paranemisesta. Autojen kulutus on laskettava puoleen vuodesta 2011 vuoteen 2025.

Yhdysvalloissa öljyn kulutus kääntyi jo vuonna 2005 laskuun ja on laskenut siitä lähtien. Vuonna 2012 käytettiin öljyä 43 000 barrelia päivässä vähemmän kuin vuonna 2004 amerikkalaisten autojen polttoainetehokkuuden paranemisen ansiosta. Myös autolla ajettujen kilometrien määrän kasvu taittui vuonna 2005 ja kääntyi pieneen laskuun. Ihmiset eivät siis ole lisänneet autolla ajamista polttoaineen kulutuksen vähentyessä. Näin ollen sovittu uusien autojen energiatehokkuuden kaksinkertaistuminen vuoteen 2025 mennessä vähentää suoraan öljyn kulutusta ja ilmastopäästöjä.

Greenpeace on vaatinut kesäkuusta 2011 lähtien Euroopan suurimman autonvalmistajan Volkswagenin sitoutumista polttoainetehokkuuteen. Maaliskuussa Volkswagen sitoutui 95 grammaa kilometriltä tavoitteiseen ilman vähäpäästöisten autojen moninkertaista laskentaa.

Vetoomus puhtaampien autojen puolesta www.euvsco2.org

Lisätietoja:
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Ympäristöomatunto Norja hakee rahaa arktisesta öljystä

Juha Aromaa — Wed, 10 Apr 2013 10:56:00 +0200

Tänä aamuna kaksi jääkarhuksi pukeutunutta aktivistia nousi Statoilin öljynporauslautta West Herculesille Ølenissä Norjassa.

Norjassa? Statoilin lautalle? Eikö Norja ole tullut tunnetuksi ympäristöasioissa yhdeksi maailman edistyksellisimmistä maista? Ja Statoil yrittää öljyhiekkahankkeistaan huolimatta pitää yllä mainetta maailman vastuullisimpana öljy-yhtiönä.

Kauniin vuonomaisemilla koristellun kuvan takana on rumia piirteitä. Vaikka Norja toisaalla on ilmastonmuutoksen torjunnan rahoittaja, raha on tullut öljystä. Ja öljyn hankkimiseksi – ja ehkä myös kansallisen itsetunnon näyttämiseksi – Norja ja sen öljy-yhtiö Statoil pitävät Arktista kotivesinään, joilla he saavat tehdä mitä tahansa.

Ølenistä öljynporauslautta, jolla Greenpeace-jääkarhut vierailivat, on lähdössä Barentsinmerelle. Alueella on yhdeksän porauspaikkaa, joista yksi on 74. leveyspiirillä. Tämä olisi maailman pohjoisin piste, jossa öljyä porataan.

Statoililla on selvä suunta. Se tähtää pohjoiseen löytääkseen viimeisetkin öljyvarat. Sekä yksin Barentsinmerellä että yhdessä venäläisen Rosneftin kanssa idempänä. Aivan kuten Shell joka Yhdysvaltojen tiukempien ympäristömääräysten ahdistelemana hakee Venäjän Arktikselta uusia apajia Gazpromin kanssa. Eilen Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila allekirjoitti sopimuksen yhteistyöstä Gazpromin kanssa Vladimir Putinin valvovien silmien alla.

Kaikki eivät halua Statoilia poraamaan Arktikselle. Sitä eivät halua 2,7 miljoonaa ihmistä, jotka haluavat Arktiksesta suojelualueen. Sitä eivät halua myöskään 17 000 Venäjän kansalaista, jotka ovat vedonneet Norjan pääministeri Jens Stoltenbergiin, jotta Statoil jättäisi Arktiksen rauhaan.

Ei siis koiraa karvoihin katsomista. Norjalainen, suomalainen tai venäläinen, kun öljykuume iskee, Arktiksen herkkä luonto ollaan valmiit uhraamaan. Ellemme me estä sitä. Jos et vielä ole vaatinut Arktiksen suojelua, tee se nyt.

Lue lisää Statoilista, Rosneftistä, Shellistä ja Gazpromista interaktiivisesta kartasta. Samalla voit seurata pohjoisnavalle matkalla olevaa retkikunta Auroraa.

JUHA AROMAA

Metsähallitus avohakkaa suojeluun esitettyä valkoselkätikan metsää Ruovedellä

Juha Aromaa — Tue, 09 Apr 2013 07:47:00 +0200

BirdLife Suomi, Greenpeace, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi tuomitsevat jyrkästi valtion liikelaitos Metsähallituksen hakkuut Etelä-Suomen metsien suojelulle tärkeillä valtion mailla. Metsähallitus on avohakannut talven aikana Ruoveden Koivulahdella uhanalaisen valkoselkätikan elinpiiriä ja yli 100-vuotiaita korpimetsiä. Hakkuut tehtiin järjestöjen viime syksynä ympäristöministeriölle ja Metsähallitukselle luovuttaman Kansallisomaisuus turvaan –suojeluesityksen alueella. Esityksen tarkoituksena on Etelä-Suomen metsien vakavasti puutteellisen suojelutilanteen parantaminen.

Luonnonsuojelujärjestöjen havainnoitsijat totesivat Ruoveden Koivulahden metsäalueella jo viime vuonna valkoselkätikan syöntijälkiä puun rungoilta. Itse lintua ei kuitenkaan havaittu tuolloin. Nyt huhtikuussa maastossa liikkunut havainnoitsija sai näkyviin metsäalueella liikkuvan valkoselkätikan. Samalla retkellä havaittiin myös vaatelias pohjantikka.

Valkoselkätikan elinpiiri löytyi vasta nyt, mutta muut luontoarvot ovat olleet Metsähallituksen tiedossa. Luonnonsuojelujärjestöjen mielestä hakkuissa ei voi olla kysymys tietämättömyydestä, sillä Metsähallitus kertoo tutkineensa suojeltavaksi esitetyt alueet. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa sijaitsevista valtion maiden poikkeuksellisen laajoista ja arvokkaista alueista järjestöt ovat informoineet Metsähallitusta myös erikseen.

"On käsittämätöntä, että valtion mailla suojeluarvoja hävitetään samaan aikaan kun yksityismailta ostetaan kovalla rahalla metsiä suojeluun",sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Metsähallitus valmistelee parhaillaan hallitusohjelman mukaista esitystä valtion metsien uusista suojelukohteista. Tämä on osa meneillään olevaa METSO-ohjelmaa. Se tähtää Etelä-Suomen metsien suojelun parantamiseen. Luonnonsuojelujärjestöt luovuttivat lokakuussa 2012 Metsähallitukselle ja ympäristöministeriölle suojeluesityksen, jossa kuvataan tarkoilla kartoilla yli 500 valtion omistamaa arvokasta metsä- ja suoaluetta. Niiden suojelu auttaisi Suomen tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen.

Metsähallitus on toistuvasti väheksynyt luonnonsuojelujärjestöjen esityksiä. Laitoksen mukaan valtion metsät ovat niin moneen kertaan tutkittuja, ettei suojelunarvoisia alueita ole enää suojelematta. Samaan aikaan laitos on jatkanut luonnonsuojelujärjestöjen osoittamien arvokohteiden hakkuita.

"Suojeltaviksi esitettyjen alueiden hävittäminen valtion mailla on lopetettava, sillä Suomi on sitoutunut kansainvälisin sopimuksin luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Valtion mailla on tässä tärkeä rooli. Siksi yhtään luonnoltaan arvokasta metsää ei ole varaa menettää. Käytännön esimerkit osoittavat toistuvasti, ettei Metsähallitus ole tutkinut hallinnoimiaan metsiä kunnolla", sanoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen.

Erittäin uhanalainen valkoselkätikka on lahoa lehtipuuta sisältävien metsien laji. Se on rauhoitettu ja kuuluu erityisesti suojeltavien lajien joukkoon. Valkoselkätikan kannan seurannasta Suomessa vastaa Metsähallitus. Lajin kanta on Metsähallituksenkin mukaan koko maassa ”erittäin uhanalainen ja vaatii aktiivisia suojelutoimia selviytyäkseen”. Viime vuonna Pirkanmaalta tuli tutkijoiden tietoon vain kaksi valkoselkätikan pesintää.

Lisätietoja:
Metsävastaava Matti Liimatainen, Greenpeace, matti.liimatainen@greenpeace.org, 0400 346 329
Puheenjohtaja Risto Sulkava, Suomen luonnonsuojeluliitto, risto.sulkava@sll.fi, 050-560 2113
Suojeluasiantuntija Tero Toivanen, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, (09) 4135 3300
Metsävastaava Lauri Kajander, Luonto-Liitto, lauri.kajander@luontoliitto.fi, 045 117 9610
Metsäasiantuntija Panu Kunttu, WWF Suomi, panu.kunttu@wwf.fi, 050 305 5086

Talvivaaran kaivos suljettava ja puhdistustyö aloitettava

Juha Aromaa — Mon, 08 Apr 2013 09:22:00 +0200

Talvivaaran kaivoksella viime yönä alkanut kipsisakka-altaan vuoto osoittaa lopullisesti, ettei yhtiö pysty hallitsemaan käynnistämäänsä kaivostoimintaa. Greenpeace vaatii, että kaivoksen ympäristölupa on peruutettava ja bioliuotusprosessin pysäyttäminen ja alueen puhdistaminen aloitettava.

”Talvivaara ei ole pystynyt hallitsemaan bioliuotusprosessia eikä kaivoksen vesitasetta pohjoisissa olosuhteissa. Yhtiö on myös jo rakennusvaiheessa sekä jatkuvasti sen jälkeen laiminlyönyt velvoitteensa suojella vesistöjä vedenjakajalla sijaitsevan kaivoksen päästöiltä. Yhtiöllä ei ole edellytyksiä jatkaa kaivostoimintaa”, sanoo Greenpeacen viestintäpäällikkö Juha Aromaa.

”Nyt tärkeintä on saada kipsisakka-altaan vuoto pysäytettyä. Sen jälkeen toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi on otettava kaivostoiminnan lakkauttaminen ja alueen siivoaminen mahdollisimman vähin uusin ympäristövaurioin”, Aromaa jatkaa.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Ei enää uusia kaivosonnettomuuksia, vetoa itsenäisen ympäristöhallinnon palauttamiseksi ja lupaehtojen kiristämiseksi

Päästökauppa kuivui kasaan – käyttämättömiä päästöoikeuksia ennätysmäärä

Juha Aromaa — Wed, 03 Apr 2013 12:12:00 +0200

Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmän puitteissa jaettujen käyttämättä jääneiden päästöoikeuksien määrä on suurin kautta aikojen. Ylimääräiset päästöoikeudet on poistettava järjestelmästä, kun Euroopan parlamentti äänestää päästökauppajärjestelmän korjaamisesta.

Vaikka noin neljännes päästökauppasektorin laitoksista ei ole vielä toimittanut vuoden 2012 päästömääriään, voidaan tähän mennessä kerättyjen tietojen perusteella arvioida, että päästöoikeuksia jaettiin päästökauppakaudella viime vuoden lopussa päättyneellä viiden vuoden päästökauppajaksolla 840 miljoonaa päästöyksikköä liikaa.

”Päästökauppa kuivui kasaan,” sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Päästökauppa asetti vuosille 2008–2012 energialaitosten ja tehtaiden päästökatoksi vuosille 10,5 miljardia tonnia hiilidioksidia. Nyt julkaistut tiedot kuitenkin osoittavat, että päästöt tuona aikana olivat vain 9,7 miljardia tonnia. Vuonna 2012 päästöoikeuksia jaettiin 2 034 miljoonaa tonnia, kun päästöjä syntyi alustavien tietojen mukaan vain 1 786 miljoonaa tonnia.

Vuonna 2012 EU:n päästökauppasektorin päästöt putosivat 1,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Päästöjen vähenemisen syynä oli kuitenkin taloudellinen taantuma ja suora sääntely. Päästöoikeuksien matalan hinnan takia päästökaupan vaikutuksen arvioidaan olevan merkityksettömän pieni.

”Päästökaupan tavoitteena on nimenomaan ohjata investointeja sellaisiin rakenteellisiin muutoksiin, joilla päästöjä pystytään vähentämään pysyvästi. Päästöoikeuksia on tällä hetkellä järjestelmässä valtavasti liikaa, päästöoikeuksien hinta on matala, eikä ohjausvaikutus toimi. Jos talous alkaa taantuman jälkeen taas kasvaa, lähtevät päästötkin kasvuun.”

Euroopan parlamentti äänestää päästökauppajärjestelmän korjaamisesta kahden viikon kuluttua. Korjausehdotuksen mukaan uusien päästöoikeuksien huutokauppaa tulisi siirtää nykyisen päästökauppajakson loppupuolelle.

”Huutokaupan lykkääminen olisi pieni askel päästöoikeuden hintojen nostamiseksi oikealle tasolle, mutta se ei riitä. Ylimääräiset päästöoikeudet on poistettava järjestelmästä kokonaan. Muuten huutokaupan lykkääminen on vain hetkellistä tekohengitystä,” Koskinen toteaa.

Tiedot päästöistä vuonna 2012

Lisätiedot:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Jättitroolarilta heitettiin laittomasti tonneittain silliä Pohjanmereen

Juha Aromaa — Mon, 25 Mar 2013 13:47:00 +0100

Saksalaiselta jättitroolari Jan Marialta heitettiin laittomasti 1 600 tonnia silliä Pohjanmereen. Alus on 125 metriä pitkä, ja se kuuluu hollantilaiselle yhtiölle, jonka jättitroolarien laivasto pitää maailman meriä kalastusalueenaan.

Aluksella aiemmin työskennellyt Andreas Mehmecke kertoi saksalaisella televisiokanavalla, kuinka saalista on kipattu mereen valtavia määriä. Greenpeace vaatii, että Saksan viranomaiset pitävät Jan Marian satamassa, kunnes asia on tutkittu.

Aluksen lokikirjassa ei ollut merkkiäkään sivusaalista tai sen mereen heittämisestä. Greenpeace saikin nähtäväkseen todisteet, että Jan Marialla on pidetty kahta lokikirjaa ympäristörikkomusten peittämiseksi.

Virallinen lokikirja on esitetty viranomaisille ja toiseen lokikirjaan on merkitty todelliset pyyntimäärät. Virallisessa lokikirjassa esitettyjen pyyntimäärien ja todellisten pyyntimäärien ero on huomattava. Yhtenä ainoana päivänä virallisessa lokikirjassa esitetyn pyyntimäärän ja todellisen määrän ero on yli sata tonnia.

Greenpeace on nähnyt lokikirjat neljältä pyyntimatkalta helmi-elokuussa 2012. Kysymys on saaliin optimoinnista, jolloin osa vähemmän arvokkaasta saaliista heitetään mereen, jotta alukselle jää tilaa arvokkaammalle saaliille. Jan Marialta mereen heitettiin silliä. Saaliin optimointi oli EU:n lainsäädännön mukaan kielletty silloin, kun Jan Marialta sitä heitettiin 1 600 tonnia Pohjanmereen.

Jan Maria kuuluu hollantilaiselle Parlevliet en van der Plas -yhtiölle, joka puolestaan kuuluu Pelagic Freezer Trawler Association PFA:han. PFA omistaa muun muassa jättitroolari Margiriksen, jonka Australian viranomaiset ovat estäneet pääsemästä Australian vesille sillä perusteella, että näin suurilla aluksilla kalastamisen ympäristövaikutuksia ei tiedetä. Greenpeace on yhtä mieltä Australian viranomaisten kanssa.

Greenpeace on tutkinut laajemminkin PFA:n toimintaa. Greenpeacen raportissa osoitetaan muun muassa kuinka PFA:n laivasto johtaa ylikalastukseen Afrikan vesillä EU-tuen avulla.

On törkeää heittää 1 600 tonnia kalaa mereen samaan aikaan, kun maailmassa jotkut näkevät nälkää. Mutta vaikka näitä rikoksia ei tehtäisikään, maailman meret eivät kestä supertroolarilaivaston kalastusta.

Maailman kalastuslaivaston, myös EU:n, ylikapasiteetti on purettava varsin konkreettisesti. Suurimmat alukset on romutettava. Myös EU-tukien virta jättikalastusalusten laivastolle on pysäytettävä.

JUHA AROMAA

Salamyhkäinen ilmastostrategia on vanhanaikaista ilmastopolitiikkaa

Juha Aromaa — Wed, 20 Mar 2013 11:29:00 +0100

Juuri julkistettu energia- ja ilmastostrategian päivitys on surullinen esimerkki Suomen vanhanaikaisesta ilmastopolitiikasta. Suomi turvautuu suljettujen ovien takana valmisteltuun ja kestämättömiin oletuksiin perustuvaan asiakirjaan samaan aikaan, kun ilmasto lämpenee ennätyksellisen nopeasti.

”Meillä on muutama vuosi aikaa poistua osaltamme ilmastokatastrofiin johtavalta kehityspolulta. Energia- ja ilmastostrategian päivityksen perusteella Suomella ei ole mitään aikomusta vähentää päästöjään vaikuttavasti ja ajoissa. Tämä paperi naurattaisi, jollei kyse olisi niin vakavasta asiasta”, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller toteaa.

Greenpeace on pyytänyt vuoden 2012 heinäkuusta alkaen strategian keskeisiä oletuksia tiedoksi, jotta strategiasta voitaisiin käydä avointa keskustelua. Työ- ja elinkeinoministeriö on kieltäytynyt jakamasta strategian keskeisimpiä oletuksia.

”Suljetuin ovin valmisteltu ilmastopolitiikka murentaa kansalaisten luottamusta päättäjiin juuri nyt, kun päästöjen ripeään vähentämiseen tulisi kannustaa erittäin voimakkaasti. Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys on kärsinyt strategian päivänvaloa kestämättömän prosessin vuoksi”, Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen harmittelee.

Järjestöt peräänkuuluttavat vastausta sekä tähän saakka valittujen päästövähennystoimien kehnoon vaikuttavuuteen että ilmastopolitiikan valmisteluprosessin ala-arvoisuuteen. Valmisteilla oleva ilmastolaki vastaa molempiin huoliin, sillä ilmastolaissa pitkän aikavälin päästövähennystavoite on pilkottu vuosittaisiin toimiin hiilibudjeteissa. Näin päästövähennystoimien lykkääminen aina seuraavan hallituksen vastuulle loppuu. Lisäksi läpinäkyvä seuranta- ja raportointijärjestelmä ja päästövähennysten koordinointi kaikkien ministeriöiden kesken tekevät ilmastopolitiikasta avointa ja jämäkkää. [1]

”Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä tarvitaan jämäkkää ohjausta, avointa julkista keskustelua ja päästövähennysten riittävyyden rehellistä seurantaa ilmastolain avulla. Kannustamme energia- ja ilmastopolitiikasta vastaavia ministereitä valmistelemaan kiireesti vahvan ilmastolain ja lopettamaan Suomen ilmastopolitiikan nolouden”, Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattori Meri Pukarinen sanoo.

Lisätietoja:
Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012, kaisa-reeta.koskinen@greenpeace.org
Meri Pukarinen, puhelin 044 576 9999, meri.pukarinen@maanystavat.fi

Viite:
[1] Kansallinen ilmastopaneeli suositteli selvityksessään ilmastolain säätämistä ilmastopolitiikan vaikuttavuuden ja läpinäkyvyyden parantamiseksi. Kokko, K. et al. 2012. Arviointi ilmastolain vaihtoehdoista ja tarpeellisuudesta. Suomen ilmastopaneeli. Raportti 1/2012.

Greenpeace vie tulevaisuuden lipun pohjoisnavalle

Juha Aromaa — Fri, 15 Mar 2013 08:23:00 +0100

Muotisuunnittelija Vivienne Westwood valitsi tänään tulevaisuuden lipun lasten ja nuorten töistä, jotka oli lähetetty Greenpeacen ja World Association of Girl Guides and Girl Scoutsin järjestämään piirustuskilpailuun. Voittajatyöstä tehdään lippu, joka lasketaan meren pohjaan pohjoisnavalle huhtikuussa. Tulevaisuuden lippu on osa Greenpeacen kampanjaa Arktiksen suojelemiseksi.

Lapset ja nuoret 54 eri maasta lähettivät kolmen kuukauden aikana ehdotuksiaan lipuksi, joka symboloi rauhaa, toivoa ja maailmanyhteisöä. Lippu on myös symboli lähes kolmelle miljoonalle ihmiselle, jotka ovat allekirjoittaneet vetoomuksen Arktiksen suojelemiseksi öljynporaukselta ja liikakalastukselta.

Kilpailun voitti 13-vuotias partiolainen Sarah Bartisyia Malesiasta. Voittajalipussa on seitsemän kirkkaanväristä kyyhkystä ja metsätähti. Sarahin mukaan seitsemän kyyhkyä kuvaavat maapallon seitsemää maanosaa. Kyyhkyjen kantamat oliivinoksat muodostavat yhdessä laakeriseppeleen, joka symboloi Arktiksen suojelua.

”Olisi hienoa, jos suomalaiset päättäjät olisivat aikuisia, ja jakaisivat saman huolen Arktiksesta kuin lapset ja nuoret ympäri maailmaa. Nyt näyttää siltä, että olemme ryntäämässä suin päin mukaan arktiseen öljyryntäykseen riskeistä välittämättä muun muassa myymällä jäänmurtajiemme ja niiden miehistön palvelut Shellin uhkapeliin”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Yhdysvaltain sisäministeriölle luovutettiin eilen torstaina raportti Shellin laiminlyönneistä ja epäonnistumisista viime kesän öljynporauksessa Alaskan pohjoispuolella. Porauslaivastossa olivat mukana suomalaisen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajat Nordica ja Fennica.

Sarah Bartisiyan suunnittelema lippu valmistetaan titaanista ja se lasketaan jään alle neljän kilometrin syvyyteen yhdessä aikakapselin kanssa, jossa on Arktiksen suojelemisen puolesta vedonneiden yli kahden miljoonan ihmisen nimet. Lippu korostaa sitä, että merialue pohjoisnavalla on kansainvälisiä vesiä ja Arktiksen suojelu on ihmiskunnan yhteinen asia. Ilmaston lämpeneminen sulattaa arktista jäätä ja avaa valtioille ja yhtiöille väylän käyttää Pohjoisen jäämeren luonnonvaroja kuten öljyä ja kalaa.

“Nuorten luovuus on vahvimpia voimia joilla rakennetaan parempi maailma. Voittajalippu on hieno kuvaus rauhasta, toivosta ja maailmanyhteisöstä. Olen ylpeä siitä, että sen on matkalla pohjoisnavalle”, Vivienne Westwood sanoo.

Kilpailun palkintoraadissa oli mukana myös kaksi Kanadan alkuperäiskansoja edustavaa taiteilijaa, televisiojuontaja Hilary Tam Kanadasta ja 15-vuotias partiolainen Aishah Morshed Irlannista.

Aishah on kiinnostunut ympäristökysymyksistä, joista hän oppii partiossa, koulussa ja käynneillään sukunsa luona Bangladeshissä, jossa hän on omin silmin saanut nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset.

“Olen ylpeä saadessani edustaa maailman partiolaisia ja toivon, että tämä kilpailu inspiroi lisää nuoria toimimaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja Arktiksen säästämiseksi tuleville sukupolville”, Aishah Morshed sanoo.

”En kestä ajatusta Arktiksesta ilman jäävuoria ja jääkarhuja. Vaikka pohjoisnapa on kaukana sieltä, missä asun, tunnen henkilökohtaista vastuuta sen suojelemisesta. Toivottavasti muutkin tuntevat samalla tavalla.”

Greenpeacen kampanja Arktiksen suojelemiseksi

Tulevaisuuden lippu -kilpailun palkintoraati

World Association of Girl Guides and Girl Scouts

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Greenpeacen aktivistit vaativat vastuuta ydinvoimayhtiöiltä

Juha Aromaa — Thu, 07 Mar 2013 11:57:00 +0100

Viisi päivää ennen Fukushiman ydinonnettomuuden alkamisen vuosipäivää Greenpeacen aktivistit vaativat useassa maassa vastuuta ydinvoimaloiden rakentajilta ja niitä käyttäviltä energiayhtiöiltä. Mielenosoitusten kohteena ovat General Electric, Hitachi sekä Toshiba, joka tarjoaa reaktoriaan Fennovoimalle. Rakentajilla ja energiayhtiöillä on oltava täysi vastuu onnettomuuden tapahtuessa.

Mielenosoituksia on tänään General Electricin Belgian toimistolla Brysselissä ja Ranskan toimistolla Pariisissa, Hitachi Europe Powerin Saksan pääkonttorilla Duisburgissa, Japanin parlamentin edessä Tokiossa ja Jordanian parlamentin edessä Ammanissa.

“Japanin voimalat valmistaneet ja niitä huoltaneet yhtiöt eivät nykylain mukaan joudu minkäänlaiseen vastuuseen miljardien tuhoista. Suomessa tilanne ei ole ydinvastuun osalta sen parempi”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.

Japanin taloudellinen tutkimuskeskus (JCER) on arvioinut Fukushiman ydinonnettomuuden kustannuksiksi 190 miljardia euroa, mikä vastaa Suomen koko vuotuista bruttokansantuotetta. Teoriassa kulut maksaa tuhoutuneet reaktorit omistava energiayhtiö TEPCO, mutta yhtiö on ajautunut maksukyvyttömäksi ja kansallistettu, jolloin kulut käytännössä maksetaan verovaroista.

”Olkiluoto 3:n rakentaminen on ollut turvallisuuspuutteita täynnä, muista rikkomuksista puhumattakaan. Valmistumisesta ei ole tietoa ja kustannukset ovat karanneet. Tässä tilanteessa on erittäin vaarallista, että reaktoria rakentavalla Arevalla ei ole mitään vastuuta laitoksen toiminnasta sen valmistuttua.”

”Nyt Fennovoima ja Pohjolan Voima pyytävät rahaa omistajiltaan, jotka useassa tapauksessa ovat tavallisia kuntalaisia, jotta ydinvoimahankkeet pysyisivät pystyssä. Rahan kaataminen näihin riskihankkeisiin on lopetettava. Ne ovat kalliita jo muutenkin ja onnettomuuden tapahtuessa ne vievät perikatoon”, Härkönen sanoo.

Fukushimassa sadattuhannet säteilyn takia kotinsa jättäneet odottavat edelleen korvauksia kaksi vuotta onnettomuuden alkamisen jälkeen.

”On käsittämätöntä, etteivät General Electric, Hitachi ja Toshiba ota mitään vastuuta aiheuttamastaan tuhosta. Näistä yhtiöstä Toshiba on jättänyt tarjouksen reaktorista Pyhäjoelle ja kaikki kolme reaktorista Olkiluotoon”, Härkönen toteaa.

Kuvia mielenosoituksista

Vetoomus ydinvoimayhtiöiden saamiseksi vastuuseen Fukushiman ydinonnettomuuden tuhoista

Englanninkielinen raportti Fukushiman ydinonnettomuuden kustannuksista ja onnettomuuden jälkihoidosta

Englanniksi tekstitetty video Fukushiman evakoiden kokemuksista

Volkswagen sitoutuu autojen energiatehokkuuteen

Juha Aromaa — Tue, 05 Mar 2013 14:02:00 +0100

Greenpeace toivottaa tervetulleeksi Volkswagenin ilmoituksen siitä, että se aikoo saavuttaa EU:n uudet polttoainetehokkuustavoitteet vuodelle 2020.

Volkswagen ilmoitti sitoutumisestaan aikaisempaa kunnianhimoisempiin energiatehokkuustavoitteisiin tänään Geneven autonäyttelyssä. Vuonna 2020 Volkswagenin uusien henkilöautojen päästöt ovat enintään 95 grammaa hiilidioksidia kilometrillä.

Yhtiön sitoutumisella on merkitystä, sillä Volkswagen ei aio käyttää päästölaskennan porsaanreikiä, kuten sähköautojen moninkertaista laskentaa nollapäästöisinä autoina. Yhtiö on nyt sitoutunut tiukempaan tavoitteeseen kuin Saksan ympäristöministeri Peter Altmaier, jonka esityksen porsaanreiät nostaisivat päästörajan noin 105 grammaan kilometrillä.

”Tämä on hieno muutos. Aikaisemmin Volkswagen jarrutti EU:n polttoainetehokkuustavoitteiden tiukentamista, mutta nyt se on päättänyt itse astua eturiviin”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Jehki Härkönen.

Greenpeace on vaatinut kesäkuusta 2011 lähtien, Volkswagenin sitoutumista polttoainetehokkuuteen. ”Euroopan markkinajohtajana Volkswagenilla on suurin vastuu henkilöautojen päästöistä”, Härkönen sanoo.

Jos Volkswagenin valmistamien autojen päästöt ovat 95 grammaa kilometrillä 105 gramman sijaan vuonna 2020, Euroopassa ilmastopäästöjä jää syntymättä 4,5 miljoonaa tonnia ja polttoainetta säästyy 1,8 miljardia litraa. Volkswagenin esimerkki vaikuttaa myös Yhdysvaltojen ja Kiinan energiatehokkuusmääräyksiin. Jos kaikki eurooppalaiset autonvalmistajat sitoutuisivat 95 grammaan kilometriltä, Euroopan henkilöautojen päästöt supistuisivat kymmenen prosenttia. Maantieliikenteen päästöt ovat 17 prosenttia Euroopan unionin kokonaispäästöistä.

Euroopan unioni aikoo asettaa uudet autojen polttoainetehokkuustavoitteet vuodelle 2020 kesäkuun loppuun mennessä. Esityksen mukaan nykyinen raja 130 grammaa kilometrillä kiristetään 95 grammaan kilometriltä. Saksa on kuitenkin tehnyt esityksen, joka vesittää 95 gramman tavoitteen käytännössä noin 105 grammaksi.

”Nyt Euroopan päättäjien on seurattava esimerkkiä ja asetettava tiukat rajat autojen päästöille. Se on ainoa mahdollisuus, jos yleensä aiomme autoilla ajaa tulevaisuudessa”, Härkönen jatkaa.

Volkswagenin tiedote sitoutumisesta polttoainetehokkuustavoitteisiin

Greenpeacen kampanja Volkswagenin saamiseksi tukemaan polttoainetehokkuustavoitteita

Lisätietoja:
Energiavastaava Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Suomalaisjäänmurtajat saatava irti Shellin riskihankkeista

Juha Aromaa — Thu, 28 Feb 2013 10:03:00 +0100

Shell ilmoitti eilen tiistaina, ettei aio porata öljyä Arktiksella ensi kesänä. Greenpeace on tyytyväinen uutisesta, joka osoittaa Shellin myöntävän arktisen öljynporauksen valtavat riskit ja vaatii valtionyhtiö Arctia Shippingiä irti Shellin arktisista poraushankkeista.

”Shellin kalusto ei kestänyt arktisia olosuhteita ja niissä on turvallisuuspuutteita. Suomalaisten jäänmurtajien ei pidä osallistua öljyuhkapeliin. Valtionyhtiö Arctia Shippingin on sanottava irti sopimuksensa Shellin kanssa”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Shellin yritys porata öljyä viime vuonna epäonnistui, ja yhtiön kummatkin öljynporausalukset vaurioituivat niin pahoin, että ne hinataan eri telakoille Aasiaan korjattavaksi. Viimeksi vaurioitui öljynporausalus Kulluk, joka uutena vuonna ajautui saaren rantaan Alaskassa.

Yhdysvaltain rannikkovartioston raportin mukaan öljynporausaluksissa on ollut useita turvallisuusrikkomuksia.

”Jos Shell poraisi Arktiksella, öljyvuoto olisi väistämätön. Kahdesta suomalaisjäänmurtajasta ei olisi silloin apua ympäristökatastrofin estämiseksi”, Laakso toteaa.

”Olen hyvin helpottunut Shellin päätöksestä olla poraamatta ensi kesänä, mutta yhtiön on luovuttava hankkeesta kokonaan. Pyydämme myös kaikkia vetoamaan presidentti Barack Obamaan, joka voi pysäyttää Shellin aikeet Alaskan pohjoispuolella”, Laakso sanoo.

Greenpeacen aktivistit vastustivat Shellin öljynporausta osoittamalla mieltä Helsingissä porauslaivastoon kuuluvilla jäänmurtajilla maaliskuussa ja toukokuussa. Aktivistit jatkoivat toukokuista protestiaan Öölannin ulkopuolella ja Tanskan ja Saksan välisessä Fehrmannin salmessa.

Greenpeacen tavoite on öljynporauksen kieltäminen Arktiksella ja suojelualueen perustaminen Pohjoiselle jäämerelle. Tavoitetta tukee 2,7 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

”Toiminta arktisen öljynporauksen torjumiseksi jatkuu kaikkialla Pohjoisella jäämerellä”, sanoo Tapio Laakso. ”Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii, että suuri osa jo tunnetuista öljyvaroista jätetään maahan ja öljyn polttamisesta päästään eroon. Arktisesta alueesta ei pidä tehdä uutta öljyntuotantoaluetta.”

Vetoomus presidentti Obamalle Shellin arktisen öljynporausluvan peruuttamiseksi: www.greenpeace.fi/obama

Greenpeacen kampanja Arktiksen suojelemiseksi: www.savethearctic.org

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Päästökauppa sai ensiapua – korjauksia vielä tehtävä

Juha Aromaa — Tue, 19 Feb 2013 10:18:00 +0100

Euroopan parlamentin ympäristökomitea hyväksyi tänään ehdotuksen päästökaupan korjaamisesta. Päästöoikeuksien huutokauppaa lykätään huutokauppakauden lopulle, jotta päästöoikeuksien ylimäärää voidaan rajoittaa. Tämä kuitenkin korjaa vain osan päästökauppajärjestelmän ongelmista. Tällä hetkellä päästöoikeuden hinta on niin matala, että ohjausvaikutus ei toimi.

”Tämänpäiväinen päätös oli ensiapua päästökaupan pelastamiseksi, mutta järeämpiä toimenpiteitä tarvitaan, jotta järjestelmä saadaan raiteilleen. Vaikka päästökauppajärjestelmä pelastettiin vaipumasta täysin merkityksettömäksi, päästökaupasta ei tällä vielä tule työkalua Euroopan talouden irrottamiseksi hiili- ja öljyriippuvuudesta. Ylimääräiset päästöoikeudet on peruutettava pysyvästi ja vuodella 2030 on asetettava vahvat päästövähennystavoitteet”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Kaisa-Reeta Koskinen.

”Greenpeace vaatii Suomen hallitusta tukemaan päästöoikeuksin huutokaupan siirtämistä päästökauppajakson loppupuolelle sekä ajamaan neuvotteluissa pysyviä korjauksia päästökaupan rakenteellisiin ongelmiin. Jos korjauksia ei tehdä, Eurooppaa juuttuu vuosikymmeniksi hiiliriippuvuuteen, joka johtaa ilmastokatastrofiin”, Koskinen jatkaa.

Ylimääräiset päästöoikeudet ovat päästöoikeuksia, joita päästöoikeuksien haltijat eivät tarvitse.

”Esimerkiksi Suomen suurimmat terästehtaat eivät ole koko päästökaupan historiassa ylittäneet saamiaan päästökiintiöitä”, Koskinen sanoo.
Greenpeacen ja WWF:n laskelmien mukaan ylimääräisiä päästöoikeuksia kertyy järjestelmään noin 1,42 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä.
Päästöoikeuksia on liikaa, koska niitä jaettiin alun perin liikaa, taantuma on pienentänyt tuotantoa ja päästöjä on voinut kompensoida.

Vuoden alussa on alkanut uusi päästökaupan huutokauppakausi. Nyt käsittelyssä olleen ehdotuksen mukaan oikeuksia huutokaupattaisiin vain vähän kauden alkupuoliskolla, jotta päästöoikeuksien tarjonta ei entisestään kasvaisi. Greenpeacen ja WWF:n kesällä 2012 julkaiseman raportin mukaan päästöoikeuksien huutokaupan siirtäminen kauden loppupuoliskolle ei riitä, vaan päästöoikeudet on jätettävä kokonaan huutokauppaamatta.

Päästökaupan pitäisi toimia siten, että saastuttajilla on hallussaan päästöjensä verran päästöoikeuksia. Kun päästöoikeuksien määrää portaittain vähennetään, päästöoikeuksien niukkuus nostaa päästöoikeuksien hintaa ja kannustaa päästövähennyksiin siellä, missä se on edullisinta. Ylimääräisten päästöoikeuksien takia päästöoikeuksien niukkuus, jonka tarkoitus on saada aikaan pienempiä päästöjä, saavutetaan tällä vauhdilla aivan liian myöhään, aikaisintaan vuonna 2024.

Päästökauppa on EU:n keskeinen työkalu ilmastopäästöjen vähentämisessä ja näin katastrofaalisen ilmastonmuutoksen estämisessä. Päästökaupan piiriin kuuluvat muun muassa energiantuotanto ja terästeollisuus, kun taas esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat päästökaupan ulkopuolella.

Greenpeacen ja WWF:n muistio päästökaupasta

Lisätietoa:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Talvivaaran kaivostoimintaa ei saa käynnistää eikä jätevesiä päästää vesistöihin

Juha Aromaa — Thu, 14 Feb 2013 10:04:00 +0100

Greenpeace tuomitsee Talvivaaran aikeet nopeuttaa tuotannon käynnistämistä laskemalla alueella olevat jätevedet vesistöihin. Myöskään malmin tuontia biokasaliuotukseen ei saa aloittaa ennen kuin alueen jätevedet on puhdistettu ja vesikierto on suljettu.

”Talvivaaran tähänastinen toiminta on osoittanut, että lupa päästää jätevettä maastoon johtaa ympäristöpäästöihin, joita ei voi hyväksyä. Kaivostoimintaa ei saa päästää jatkumaan, ellei kaivokselle saada aikaan kokonaan suljettua kiertoa”, sanoo Greenpeacen kampanjoitsija Jehki Härkönen.

Yhtiö on julkistanut 260 miljoonan euron osakeannin. Yhtiön rahoitusaseman vahvistaminen varsinkin valtionyhtiö Solidiumin sijoituksella ei saa johtaa uusien ympäristöriskien ottamiseen.

”Jos Talvivaara ei pysty osoittamaan tapaa järjestää kaivostoimintansa suljetulla vesikierrolla, yhtiö kannattaa ajaa alas ja biokasaliuotuksen pysäyttäminen ja alueen siivous aloittaa nyt, eikä vasta seuraavan mittavan päästön jälkeen”, Härkönen jatkaa.

Lisätietoja:
Kampanjoitsija Jehki Härkönen, puhelin 040 197 2620
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Shellin arktinen öljynporauskalusto telakalle

Juha Aromaa — Tue, 12 Feb 2013 11:19:00 +0100

Shellin kummatkin arktiseen öljynporaukseen tarkoitetut öljynporausalukset hinataan aasialaisille telakoille korjattavaksi. Shellin on todettava, ettei yhtiöllä ole edellytyksiä riskialttiiseen öljynporaukseen herkällä Arktiksella. Greenpeace vaatii lisäksi, että Shellin laivastoon kuuluvien jäänmurtajien on myös jäätävä kotisatamaan.

"Shell yritti aloittaa arktista öljynporausta Alaskan pohjoispuolella viime vuonna. Epäonnistuneen yrityksen jälkeen sen kummatkin öljynporausalukset ovat käyttökelvottomia, ja ovat nyt matkalla telakalle korjattavaksi. On aivan selvää, ettei Shellillä ole edellytyksiä hallita öljynporausta arktisissa olosuhteissa”, sanoo Greenpeacen ohjelmajohtaja Tapio Laakso.

Öljynporausalus Noble Discoverer ajautui Alaskassa karille 16. heinäkuuta matkalla öljynporausalueelle ja öljynporausalus Kulluk joutui tuuliajolle ja ajautui saaren rantaan Alaskassa uudenvuodenaattona matkalla huollettavaksi.

”Shellin on hylättävä vaarallinen öljynporaussuunnitelmansa. Samoin suomalaisen valtionyhtiö Arctia Shippingin on irtauduttava sopimuksesta, joka sitoo sen riskihankkeeseen, jossa hintana voi olla korvaamaton vahinko Arktiksella”, Laakso jatkaa.

“Shellin hallituksen puheenjohtajalta Jorma Ollilalta voi kysyä, kuinka kauan yhtiö aikoo kaataa rahaa suunnitelmiinsa porata öljyä Arktiksella. Nyt on aika keskittyä energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan ja hylätä uhkapeli ilmastolla ja herkällä pohjoisella ympäristöllä”, Laakso sanoo.

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Greenpeace: Energia- ja ilmastostrategia perustuu toiveajatteluun

Juha Aromaa — Fri, 08 Feb 2013 13:15:00 +0100

Greenpeacen mielestä hallituksen energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän tänään päivittämä kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys perustuu epärealistisille toiveille.

”Strategia perustuu epärealistisille toiveille. Sähkönkulutusennustetta on jälleen lihotettu poliittisin perustein. Strategia ei vie Suomea ilmastonmuutoksen torjunnassa vaaditulle päästövähennysuralle”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Hallitus väittää tiedotteessaan ilmastopäästöjen vähenevän voimakkaasti 2025 mennessä. Strategian julkaistussa taustamuistiossa ydinvoimaloiden käynnistymisen väitetään vähentävän päästöjä noin 10 miljoonaa tonnia vuodessa. VTT:n selvitysten mukaan kahden ydinreaktorin rakentaminen vähentäisi kuitenkin sähköntuotannon päästöjä Suomessa vain miljoonalla tonnilla reaktoria kohden [1].

”Strategia yrittää uskotella, että vuonna 2025 Suomessa on verkkoon kytketty kolme uutta ydinvoimalaa. Taloudelliset realiteetit eivät tue hallituksen ydinvoimauskoa. Suomen energiapolitiikkaa rakennetaan hiekalle. Samaan aikaan todellisia panostuksia uusiutuvaan sähköntuotantoon laiminlyödään”, Koskinen sanoo.

”Vastuullista ja ennakoivaa politiikkaa olisi luopua fossiili- ja ydinvoimaharhasta, keskittyä työllistävään ja Suomen energiaomavaraisuutta vahvistavan uusiutuvan energian tukemiseen."

[1] VTT 2010: Ydinvoimahankkeiden periaatepäätökseen liittyvät energia- ja kansantaloudelliset selvitykset, s. 57. http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2010/W141.pdf

Lisätietoja:
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 764 1012
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202

Greenpeace rohkaisee Suomea tekemään energiavallankumoukseen

Juha Aromaa — Thu, 07 Feb 2013 10:05:00 +0100

Greenpeace julkaisi tänään torstaina energiaskenaarion Suomelle vuoteen 2050. Skenaariossa esitetään, kuinka Suomessa tehdään energiavallankumous, joka leikkaa ilmastopäästöt ja uudenaikaistaa energiantuotantomme. Energiavallankumousmallin laskelmat näyttävät, etteivät muutoksen esteet ole teknisiä eivätkä taloudellisia. Poliittisilla päätöksillä on osoitettava oikea suunta energiainvestoinneille.

Greenpeacen energiavallankumousmallissa Suomen energiankulutus vuonna 2050 on 41 prosenttia nykyistä pienempi. Mallin mukaan energiasta 87 prosenttia on uusiutuvaa energiaa vuonna 2050.

Tärkeintä energiavallankumouksessa on ilmastopäästöjen lopettaminen lähes kokonaan. Energiavallankumousmallissa hiilidioksidipäästöt laskevat 93 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Asukasta kohti päästöt laskevat nykyisestä 10,1 tonnista 0,7 tonniin.

”Suomi on aivan liian pitkään juuttunut viime vuosisadan keskitettyyn ja riskialttiiseen, ilmastoa tuhoavaan energiantuotantoon. Nyt on aika tehdä energiavallankumous, jolla pelastetaan ilmasto ja turvataan suomalaisten hyvinvointi. Tekniikka on olemassa ja energiavallankumous tuo työtä. Nyt on poliittisten päätösten aika”, sanoo Greenpeacen energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen.

Sähköä lisää tuulella, biomassalla ja auringolla

Sähkö tuotetaan energiavallankumousmallissa uusiutuvilla energialähteillä. Vuonna 2050 Suomessa tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä lähes kaikki sähkö, 94 prosenttia sähkönkulutuksesta. Ydinvoimasta luovutaan kokonaan 2030-luvun alussa. Suomessa uusiutuvaa sähköä on perinteisesti tuotettu vesivoimalla ja biomassalla. Uudet uusiutuvat energiamuodot, kuten tuuli ja aurinko, kasvattavat voimakkaasti osuuttaan ja kattavat 49 prosenttia sähköntuotannosta vuonna 2050.
Energiavallankumousmallissa tuotannoltaan vaihtelevien energiamuotojen, kuten aurinkosähkön ja tuulen, osuus kasvaa. Tuotantovaihteluiden kompensoimiseksi on investoitava älykkäisiin sähköverkkoihin, kulutuksen säätelyn hallintaan ja sähkön varastointiin.

Koska sekä fossiilisten polttoaineiden hinnat että hiilidioksidipäästöjen hinta nousevat, sähkön tuotantokustannus vuonna 2050 on alhaisempi verrattuna tilanteeseen, ettei energiavallankumousta tehdä. Energiavallankumousmalli auttaa lisäksi tasapainottamaan kansantaloutta, koska fossiilisten polttoaineiden tuonnista luovutaan. Suomen energian nettotuonnin arvo on yli viisi miljardia euroa, josta suurin osa on öljyä ja hiiltä.

Lämpöä biomassasta, auringosta ja maasta

Suomen lämmöntarpeesta katetaan jo tällä hetkellä noin 44 prosenttia uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla tuotannolla. Valtaosa tästä on biomassan polttoa. Suomessa on jo olemassa varsin kattava kaukolämpöverkko, joka mahdollistaa sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa tuotetun lämmön että laajan maalämmön ja aurinkolämmön käytön lämmityksessä.

Energiavallankumousmallissa uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetaan Suomen kokonaislämmöntarpeesta 94 prosenttia vuonna 2050. Lämmityksen tarvetta vähennetään vertailumalliin energiatehokkuutta parantamalla ja fossiilisia polttoaineita korvataan auringolla, maalämmöllä, vedyllä ja uusiutuvalla energialla tuotetulla sähköllä.

Sähköä liikenteeseen

Liikennettä pitää ohjata kasvavassa määrin raideliikenteeseen ja julkisen liikenteen osuutta on kasvatettava erityisesti kaupunkialueilla. Henkilöautoliikenteessä on siirryttävä hybridi- ja sähköautoihin. Energiavallankumousmallissa mukaan vuonna 2060 liikenteen energiantarpeesta puolet tuotetaan sähköllä.

Liikenteen sähköistämisestä ja sen aiheuttamasta sähkönkulutuksen kasvusta huolimatta päästöt laskevat, koska lähes kaikki sähkö tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Energiavallankumousmalli kokonaisuudessaan

Lisätietoja:
Energiavastaava Kaisa-Reeta Koskinen, puhelin 040 7641 012
Ohjelmajohtaja Tapio Laakso, puhelin 040 181 6559
Viestintäpäällikkö Juha Aromaa, puhelin 050 369 6202